miettikää hyvät ihmiset kun suunnittelette lapsilukuanne, paljonko
rahaa heihin menee myös 10-15 vuoden päästä - onko varaa hankkia 3 tai 5 lasta? tosiaasiahan on että isot lapset maksavat enemmän kuin pienet - vaunut, vaippoja jne eivät ole mitään verrattuna teinien elämään - mopo, harrastukset, vaatteet, discot, reissut, leirit ym ym. Tietysti on myös niitä jotka ajattelee että "ei hänen tartte kaikkiin osallistua".. mutta ei sekään ole oikein /helppoa eristää lapsia porukasta, tai onko? Omat nyt 20, 18, 16 ja 8v. Kolme heistä ovat pelanneet futista (2 pelaa edelleen) ja ovat HYVIÄ, en voisi kieltää sitä mutta 1000e vuodessa menee tähän ainakin. Isomman joukkue kävi Italiassa viime vuonna, se maksoi 500e pelkkä se reissu. Uskon että moni unohtaa näitä asioitta kun suunnittelee lapsia.
Kommentit (47)
Saavat fillarit ja halvat harrastukset, mutta uskon, että heistä on iloa myös toisilleen. Ei siis tarvita Italian reissuja eikä mopoautoja, ajokortitkin saavat itse kustantaa.
Tässä vanhempi on kuin lapsen vihamies: saa itse kustantaa.... mitä minä kustannan...mitä se mulle kuuluu!! Auta armias! Kun lapsi täyttää tällaisessa perheessä 18 vuotta, vanhemmat potkivat mukelon pihalle.
Että rahalla vaan pääsee porukkaan ja saa kavereita ja on onnellinen.
Mieti sinä hyvä ap sitä.
Sinunko mielestä on ihmisarvoista elämää vain kaikki sellainen, joka maksaa jotain? Eli kukaan ei voi olla onnellinen, jos ei ole varaa harrastaa kallisti, matkustella ja huolehtia leveästä elintasosta lapsilleen?
Ja sinun lapsesi heti aikuisina työllistyvät hyväpalkkaisiin toimiin, jotta voivat sitä kallista elämäänsä toteuttaa?
Monelle parempituloisen lapsen perheelle vanhemmat maksavat vissiin sitten opiskeluaikoinakin sen leveän elintason, johon lapset ovat tottuneet. Ja hankkivat suhteilla ne hyvät työpaikat, jotta ei tartte mitään onnetonta köyhemmän elämää elää.
Minä haluan opettaa neljälle lapselleni, että elämänilo ja ihmisarvo eivät ole rahasta kiinni. Ihminen on arvokas ja tärkeä palkkapussin paksuudesta riippumatta. Elämässä voi tehdä valintoja myös muidenkin arvojen pohjalta kuin rahan. Jotkut valitsevat sellaisenkin elämän, että kaikkea ei ole pakko omistaa ja omaa hiilijalanjälkeään voi miettiä tietoisesti, jotta maailma säilyisi meidänkin sukupolven jälkeen.
Itse minäkin olen maksanu kaiken,ei ollu vanhemmilla vara kun toinen opiskeli ja toinen oli työttömänä. Ja en todellakaan ole asiaa hävenny. Paremminkin ole ylpeä et itse maksoin omat opiskelut ja autokoulut. Ja yhtään sisarusta en ole hävenny vaikka meitä oli kuus.
Taitaa olla vaan teidän oma pelko tuo asia.
Miksi lapsi ei vois hävetä vanhempia vaikka olis ainut ja saanu ihan kaiken mahdollisen ja vähän ylikin.
..he häpeävät, jos perheessä on paljon mukeloita. Häpeän tunne on pahmepi kuin jos jää vaille jotakin tavaraa.
Häpeän tunne kuuluu elämään siinä kuin muutkin tunteet.
Mistä kumpuaa se et rikkaammat ja komeahenkiset ovat parempia. Kenellä on hienoin hevonen on paras, mutta myös koppava.
Jos tämä asia opetetaan lapsille et naapurin Eikka ei ole arvokas ihminen kun hänellä ei ole miljoonan tulos. Hänen lapsensa on pohjasakkaa kun hänellä ei ole levikset jalassa.
Ei voiku ihmetellä tätä aikuisten asennetta. Ja sieltä se kumpuaa kouluille lastenki keskuuteen tuo eriasvoisuus.
Saavat fillarit ja halvat harrastukset, mutta uskon, että heistä on iloa myös toisilleen. Ei siis tarvita Italian reissuja eikä mopoautoja, ajokortitkin saavat itse kustantaa.
Tässä vanhempi on kuin lapsen vihamies: saa itse kustantaa.... mitä minä kustannan...mitä se mulle kuuluu!! Auta armias! Kun lapsi täyttää tällaisessa perheessä 18 vuotta, vanhemmat potkivat mukelon pihalle.
Vanhin on jo täysi-ikäinen ja asuu edelleen omassa huoneessaan. Koulua on vielä 2 vuotta jäljellä joten eiköhän ton ajan vielä asu kotona.
että annetaan rakkautta ja aikaa teineille ja sillä pärjäävät eivätkä halua mopoa, mennä diskoon tai kesällä reissulle kaveriporukan kanssa koska "saan kotona rakkautta ja aikaa äidiltä ja isältä"...
"harrastuksen ei tartte olla kallis"??? no, eihän herrajumala voit ohjata nuorta johonkin mistä hän ei tykkää??!!!! Tai uskotteko että toimii jos sanot että "jos nyt menisit tähän keramiikkakurssiin vaikka mieluummin menisit jääkiekkoon koska se on edullisempaa, jooko"?!!
että annetaan rakkautta ja aikaa teineille ja sillä pärjäävät eivätkä halua mopoa, mennä diskoon tai kesällä reissulle kaveriporukan kanssa koska "saan kotona rakkautta ja aikaa äidiltä ja isältä"...
"harrastuksen ei tartte olla kallis"??? no, eihän herrajumala voit ohjata nuorta johonkin mistä hän ei tykkää??!!!! Tai uskotteko että toimii jos sanot että "jos nyt menisit tähän keramiikkakurssiin vaikka mieluummin menisit jääkiekkoon koska se on edullisempaa, jooko"?!!
Oliko vähän kärjistettyä? Sitä jääkiekkoakin voi harrastaa kyllä vaikkei ole joukkueessa. Ja minulle ei ole vara kustantaa niitä vaikka olis yksi lapsi. Joten pelataan sit kyläläisten keskeen ominaan ja mukavaa on ;) Ja meidän lapset käy musikkitunneilla.
..että teemme kaksi lasta ja mieluummin yhden. Otetaan oikeasti vastuu tästä maailman liikakansoituksesta. Mekin asumme täällä pallolla. Ei tarkastella asiaa omanapaisesti vain Suomen kannalta..kyllä ne tämän kansan geenit ovat jo sekoittuneet...onnksi, pitää sanoa.
että annetaan rakkautta ja aikaa teineille ja sillä pärjäävät eivätkä halua mopoa, mennä diskoon tai kesällä reissulle kaveriporukan kanssa koska "saan kotona rakkautta ja aikaa äidiltä ja isältä"... "harrastuksen ei tartte olla kallis"??? no, eihän herrajumala voit ohjata nuorta johonkin mistä hän ei tykkää??!!!! Tai uskotteko että toimii jos sanot että "jos nyt menisit tähän keramiikkakurssiin vaikka mieluummin menisit jääkiekkoon koska se on edullisempaa, jooko"?!!
Jos ei ole varaa johonkin, mitä lapsi (vaikka ainokainen) haluaa, niin sitten ei ole. Ei tämän luulisi niin vaikeaa olevan ymmärtää. Toki voi yrittää harrastaa halvemmalla, niin kuin joku tuossa yllä jo sanoikin.
10-15 vuotta? Ikinä ei voi tietää onko vielä töitä ja minkälaisia, onko edes työkuntoinen - tai hengissä.
että annetaan rakkautta ja aikaa teineille ja sillä pärjäävät eivätkä halua mopoa, mennä diskoon tai kesällä reissulle kaveriporukan kanssa koska "saan kotona rakkautta ja aikaa äidiltä ja isältä"...
"harrastuksen ei tartte olla kallis"??? no, eihän herrajumala voit ohjata nuorta johonkin mistä hän ei tykkää??!!!! Tai uskotteko että toimii jos sanot että "jos nyt menisit tähän keramiikkakurssiin vaikka mieluummin menisit jääkiekkoon koska se on edullisempaa, jooko"?!!
tekemän ja nauttimaan asioista, jotka eivät ole niitä kalliimpia, eiköhän ne nuorenakin viihdy niissä mieluisissa jutuissa. Kukas teillä päättää ja valitsee ne lasten harrastukset? Lapsetko itse jo alle kouluikäisinä päättävät ja saavat kaiken mitä haluavat?
Ja entäs jos kaveriporukkakin on niitä tavisten perheistä eivätkä haaveile teini-iässä kalliista matkustelusta vaan tehdään jotain vähemmän kallista sillä kaveriporukalla?
Sinäkö et saa lapsellesi sanottua ikinä ei? Sinä et saa sanottua, ettei perheellä ole varaa nyt vaikka kalliiseen lajiin vaan kokeillaan halvempaa tai tosiaan pelataan vaikka jääkiekkoa ihan perheen ja kavereiden kesken?
Ajattele kun on paljon sellaisia aikuisia, jotka puuhailevat mielellään vapaalla lastensa ja niiden kavereiden kanssa ja pelaavat ja ohjaavat vaikka sitä jääkiekkoa ilman kalliita seuramaksuja ja muita kustannuksia. Aika montaa lajia voi harrastaa ilman suuria rahojakin. Tomivia välineitä saa käytttyinä ja ohjausta saa joskus jopa ilmaiseksi.
Keramiikkakurssit ei muuten ole myöskään niitä halvimpia. Meillä lapsi käy kuvataidekoulua ja sekin on aika hintava harrastus. Mutta tingimme muusta, koska haluamme tarjota lapselle tuon harrastuksen.
Kaikki lapset eivät muuten ole niin tyhmiä, että haluavat mopon kun kavereillakin on. Kaikkia ei kiinnosta ajella niillä ja saastuttaa luontoa. Eri asia on , jos matkaa kouluun on paljon ja mopolle on ihan järkiperusteet. Jotkut lapset jopa haluavat kävellä kouluun tai pyöräillä. Kun ovat vastuullisiksi kasvaneet noissa ekoasioissa.
täyttä shaibaa. Teinit mitään kuluta..jos kuluttavat tienaavat itse. Kaikkien teinit ei ryyppää ja vedä tupakkaa ja ramppaa discoissa toisten nuoret on kasvatettu ihmisiksi.
se raha on huolista pienin suuremalla joukolla. Ainoastaan henkinen jaksaminen on se mitä kannattaa miettiä.
joilla pienet/keskisuuret tulot, niin ihan hyvin saa kolmekin lasta elätettyä. Kyse on arvovalinnoista, siitä mitä haluaa heille tarjota. Toki joku mikroautoilu ehkä pitää jättää väliin, mutta esim. jääkiekkoa on vara harrastaa JOS sitten säästetään jostain muusta.
Ns. tavallisella perheellä ei ole varaa siihen että perheessä yhdellä on poni, toinen harrastaa jääkiekkoa ja kolmas mikroautoilua, jos samaan aikaan on uudet hienot autot, iso kallis omakotitalo, syödään vaan sisäfilettä ja matkustetaan 5 tähden hotelleissa kolme kertaa vuodessa, merkkivaatteet kaikilla ja hienoin elektroniikka kotona.
Mutta jos ollaan jostai valmiita karsimaan, niin raha kyllä riittää ihan hyvään elämään. Harrastuksissa kannattaa vähän ohjata mihin lapset menevät, usein esim. jääkiekossa osan kuluista voi kattaa talkootyöllä, eli on esim. hallin kahviossa töissä pelien aikana jne.
Koti voi olla pieni, eikä tarvitse asua omakotitalossa. Elektroniikkaan ei tarvitse panostaa isoja summia, vaatteet voi ostaa edullisista ketjuista/tarjouksista. Ruoka voi olla laadukasta mutta edullista, eli ns. tavallista kotiruokaa kuten lihakeittoa, spaghettia, kaalilaatikkoa jne.
Matkustellakin voi edullisesti, lentää tarjouslennoilla, mennä äkkilähdölle, vuokrata kaveriperheen kanssa huvilan hotellin sijasta jne. Joskus ulkomailla käymällä voi myös säästää, esim. jos kodissa pitää jotain remontoida, niin tekee autoloman Via Balticaa pitkin Puolaan (edullisia maita, halpaa syödä ja majoittua, ja Puolassa rakennustarvikkeet PALJON edullisempia =loman hinnan säästää siinä kun ei tarvitse Suomesta K-raudasta tmv. osta vastaavia kalliimmalla).
Elämä ei saa olla päivästä toiseen kituuttamista, jos töissä käy saa rahat kyllä hyvin riittämään jos elää ns. varojensa mukaan, ja suhteuttaa menot tuloihin. Pienistä puroista tulee isoja virtoja, jos esim. perheelle ostaa farkut 100€/kpl ja perheessä 5 henkilöä, niin ostamalla H&M:ltä tmv. farkut tarjouksesta 20€/kpl säästää jos farkuissa 400€, saa siis koko perheelle farkut yksien merkkifarkkujen hinnalla.
Vaikka ilman muuta moni asia on tärkeämpi kuin tavarat, harrastukset ja raha, en silti halua tehdä perheeseemme kolmatta lasta, jos se oleellisesti vähentää jo olemassa olevien lasten mahdollisuuksia harrastaa mieleisiään asioita.
On tärkeämpiä asioita kuin harrastukset tai muodinmukaiset vaatteet tai kalliit lelut. Lapsuuteni ei ollut surkea, sain harrastaa ilmaisissa harrastuksissa (seurakunnan tyttökerho, koulun kuoro), polkupyöräni oli isosetäni vanha (oli sentään pyörä) ja vaatteet ostettiin Tapiolan Valintatalosta (kerran sain feikit Levikset). Kyllä niille vähän tuhahdeltiin, myöhemmin jouduin koulukiusauksen uhriksi mutta tuskin vain vaatteitteni takia. En saanut barbia vaan sen marketin version - aina sen marketin version. En ollut katkera, kun en ihan edes tajunnut, mitä eroa sillä marketin versiolla on aitoon.
Mutta nykyään koen vahvasti, että minun velvollisuuteni on tietyllä tasolla antaa lapselelni mahdollisuuksia. Ei niin, että sen barbien pitää olla aito tai vaatteiden jotain tiettyä merkkiä. Mutta tosiaan niin, että kun lapseni pyytää pianotuntia, en järjestä paria vuotta vanhempaa poikaa opettajaksi ja laita lastani harjoittelemaan matkalaukkupianolla mummolta perittyjä nuotteja. Jos ei ole varaa, se kerrotaan ja annetaan vaihtoehdoksi jotain halvempaa harrastusta. Se halvimman ja korvaavan version järjestäminen oli ja on ahdistavaa. Tunsin aina, että pitäisi olla muka kiitollinen vanhemmilleni, kun näin näkivät vaivaa, kun totuus oli se, että vanhemmat menivät siitä, mistä aita oli matalin. He eivät kyenneet toteamaan, että ei ollut varaa, joten se halpisversio järkättiin niin halvalla kuin mahdollista ja odotettiin kiitollisuutta, vaikka tunsin noloutta. Ei lapsi halua pianotuntien tilalle teinipoikaa ja matkalaukkupianoa... Ei ollut kyse enää lainkaan samasta asiasta!
Niinpä siis jätän yhden lapsen tekemättä, jos se merkitsee sitä, että lapseni voi osallistua halutessaan pianotunneille. En laita talouttani liian tiukalle, koska vaikka rakkaus ja monen sisaruksen tuki ja turva ovat varmasti hienoja asioita, pitää sillä lapsella olla tilaa olla oma itsensä ilman että kokee syyllisyyttä tarpeistaan.
Emme siis vielä ole tehnyt päätöstä kolmannen lapsen hankkimisesta. Ikä alkaa tulla vastaan. Vanhimmalla lapsella on kaksi urheiluharrastusta, jotka maksavat. Nuorempi aloittaa harrastamisen ensi vuonna. Olemme mieheni kanssa yhtä mieltä siitä, että vaikka aina ei voi saada uusinta eikä kalleinta ja vaikka ihan mitä vaan ei voi harrastaa, saavat lapsemme silti sopivat välineet. Nykyään kirppareilta saa uudenveroisia luistimia ja suksia, ja vanhimman lapsen tavarat kyllä periytyvät seuraavalle. Siinä mielessä rahaa ei tarvita kohtuuttomasti, mutta yksikin harrastus lisää maksaa monen vuoden ajan, joten ihan heppoisin perustein ei sitä kolmatta meidän perheeseemme tuoda. Molemmat lapset varmaan ihastuisivat ajatuksesta uudesta sisaruksesta, mutta jos se tarkoittaisi yhden harrastuksen luopumisesta, voisi tilanne olla toinen.
Ei raha tee onnelliseksi mutta tiettyjä ongelmia ja murheita se kyllä helpottaa.
Sehän on reilusti alle 100 euroa kuukaudessa. Eli vähän. Mieti nyt, mitä vaikkapa joku kuntosalin kuukausimaksu kuukaudessa on.
siksi meillä on vain yksi, pakko myöntää että ei olisi varaa useampaan
En ajattele palkkaani (olen sh), mutten halua kuin korkeintaan kaksi lasta. Mies samalla alalla.
..he häpeävät, jos perheessä on paljon mukeloita. Häpeän tunne on pahmepi kuin jos jää vaille jotakin tavaraa.