Ihanaa, kun tämän toisen lapsen kanssa ei ole tarvinnut olla epävarma itsestään äitinä

kolmannen kanssa sitä voi joskus olla ihan tarkoituksella huono äiti, esim. nakittaa ipanan videoiden eteen jotta saa itse maata sohvalla lehteä lukemassa. ja mikä parasta, ei edes tunne huonoa omaatuntoa siitä!

Esikoisen kanssa tuntui olevan niin pir*n vaikeaa, mutta nyt kun on kaksi 1,5 -vuoden ikäerolla, niin tuntuu paljon rennommalta kuin yhden kanssa! :D Älytöntä mutta totta... Niin paljon se näyttää esikoisen kohdalla merkkaavan se, ettei sitä kokemusta vauva-arjesta ennestään ole... Ehtii miettiä ja huolehtia ja stressata. Ja kestää tottua siihen suureen muutokseen, minkä OMA lapsi tuo tullessaan. Ei siinä paljon auta lapsenhoitokokemukset ;)



Mutta ihanaa näin, esikoisen saatuani kuvittelin että meidän lapsiluku on tässä. Onneksi tulin vahingossa uudelleen raskaaksi ;) Nyt ei tunnu kolmonenkaan ollenkaan hullummalta ajatukselta, vielä kun saisi miehenkin innostumaan ajatuksesta ;)