Lue keskustelun säännöt.
Koulua käymätön lapsi. Eikö mitään tehtävissä?
14.04.2012 |
Siskoni perheessä on erikoinen tilanne. Murrosikäinen lapsi ei käy koulua. Ei ole käynyt muutamaan kuukauteen ja sitä ennenkin kävi koulussa vain satunnaisesti.
Sisko on tietysti huolissaan ja samoin hänen miehensä. Teini nukkuuu pitkään, katsoo tv:tä päivät pitkät ja notkuu samankaltaisessa kaveriporukassa iltaisin. Ei usko mitään ja tekee mitä tahtoo.
Onko tilanne todellakin sellainen, että mitään ei voi tehdä? Siskoni on ollut tiiviissä yhteydessä kouluun jo ihan alunperin näistä runsaista poissaoloista, on istunut palavereissa. Perheessä käy perhetyöntekijä kerran viikossa. Palavereissa on ollut mukana myös sosiaalityöntekijä.
Silti tulos on tämä. Sisko ei ole mikään jämäkkä kasvattaja, mutta toki on aina parhaansa tehnyt. On ihan hukassa tämän asian kanssa. Siskon mies taas ei jotenkin tajua tilannetta, oli aluksi laittamassa hurjia rangaistuksia, mutta kun nämä laittoivat lapsen karkaamaan kotoa, niin niistäkin on luovuttu.
Eikö yhteiskunnalla todella ole antaa tämän enempää tukea? Tähänkö tämä jää? Yritin kysellä siskolta jostain koulukotimaisesta vaihtoehdosta, mutta sisko sanoi, että sellaisesta ei ole ollut puhetta eikä hän tiennyt, onko sellaisia edes enää Suomessa. Lapsi on nyt ollut niin paljon poissa koulusta, että jää luokalleen. Hän on ilmoittanut, ettei aio jatkaa koulua syksylläkään. MItä vanhemmat voivat tehdä? Kun teini vielä kävi koulua, vanhemmat veivät lasta kouluun mahdollisuuksien mukaan, mutta lähti usein koulun pihalta kotiin tai kävi vain ensimmäisen tunnin ja lähti sitten, joten sekään ei toiminut.
Mitä siis tehdä nyt? Olen itse hämmästynyt, miten pitkälle tilanteen annetaan ajautua. Eikö tosiaan olisi jo aika ihan yhteiskunnankin puuttua, jos vanhemmat eivät kykene korjaamaan tilannetta? Vai onko tämä vain vanhempien nakki, ja asia jää tähän, kun vanhemmat eivät pysty/osaa korjata tilannetta?
Kommentit (25)
En nyt voi alkaa syvällisemmin kertomaan, mutta meillä on hyvin samanlaiset kokemukset. Nuorten auttamisesta ja syrjäytymisen ehkäisemisestä PUHUTAAN paljon, konkreettisia TEKOJA on vähän.
Ensin pitäisi selvittää MIKSI teini ei mene kouluun? Onko taustalla piilevä oppimisvaikeus? Kiusaamista? Masennusta? Jotain muuta, esim autismin kirjon ongelmaa? Oikea paikka näihin selvityksiin on nuorisopsykiatrinen pkl, tai neurologian pkl, molempiin tarvitaan lähete, joko perheneuvolasta tai tk-lääkäriltä.
Sos. toimi pitää saada kunnolla hommaan mukaan, tutkimukset on kalliita, ja niille tarvitaan maksaja, sekä taho joka järjestelee mahdolliset tukitoimet jos niitä tarvitaan. Onko lapsen koulussa oppilashuoltotyöryhmää? Mikäli on, siihen yhteys välittömästi.
Mikäli koulunkäynti ei kotoa käsin onnistu, on vaihtoehtona sijoitus kasvatuslaitokseen, tai lievempänä muotona koulunkäynnin siirtäminen kasvatuslaitokseen (eli kotona saisi asua, mutta koulu muualla).
Tsemppiä, nämä on todella vaikeita asioita, ja avun saaminen on kyllä kien alla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärtääkseni koulun oppilashuoltoryhmä on nimenomaan ottanut yhteyttä perhetyöntekijään, eli kaikkia koulun tarjoamia palveluita on käytetty/käytetään. Teini käy siis koulupsykologilla ja ihan varma en ole, onko käynyt myös tuolla nuorisopsykiatrisella. Joku taho on tehnyt arviota teinin mielenterveydestä.
En tiedä, jättääkö sisko jotain kertomatta tai eikö hän vain enää itsekään ole ihan kartalla, mutta aika vähän mistään on ollut apua. Sisko ja miehensä tosiaan yrittivät tuota kouluun tuontia, mutta töitä ei kumpikaan voi jättää. Mies ei voi yritystään, ja siskoni tietysti voisi varmaan neuvotella työnantajan kanssa jotain sopimuksia, mutta työttömäksi jättäytyminen ei nyt käy, kun taloudellinen tilanne on (yllättäen) tiukoilla. Siskoni on kuitenkin luovuttanut eli hänestä mikään ei auta. Mies ei alun rangaistuslatelujen jälkeen oikein enää edes kohtaa teiniä. On kai niin hukassa.
Minusta koko perhe tarvitsisi apua ja tukea. Teini on laittanut liikkeelle lumivyöryn ja sen alle on jäämässä perheen kaikki jäsenet. Tuntuu pahalta nähdä tilanne ja tajuta, että apua pitäisi saada mutta miten.
Puhun siskolleni vielä kerran tuosta koulukodista ja ajattelin myös soittaa tuolle perhetyöntekijälle, vaikka vähän pelottaakin näin ulkopuolisena puuttua. En tiedä, voisivatko he järjestää jonkun, joka vaikka kantamalla veisi teinin kouluun ja nököttäisi vieressä kaikki tunnit. Siskostani ei ole teiniä fyysisesti vastustamaan, ei enää edes henkisesti, vaikka teini ei olekaan mikään isokokoinen.
Uskoisin, että ainoa ratkaisu olisi tuo koulukoti.
Ap
minun lapseni lintsasi 3kk ja lastensuojelu puuttui ja siirsi pojan koulukotiin,siinä ei paljon aikailtu.nyt pojalla vielä hullumpaa seuraa kuin tähän asti ja muutosta pojassakin huonompaan suuntaan.nyt käy koulua vaan sillä ehdolla että pääsee lomille.
että ensin yritetään neuvottelemalla saada käymään koulu, sitten jätetään luokalle, jos huonosti menee. Jos lopettaa koulunkäynnin kokonaan, sitten puututaan tilanteeseen esim. että lapsi menee erityiskouluun tai asuu viikot muualla, kutne nuorisokodissa tms. ja käy siellä koulua. k