lastenkutsut loppuivat klo 19,yksikään vanhempi ei tullut hakemaan

hän oli varmaankin hukannut kutsun, eikä siinä mitään katastrofia ollut vähän vaan ihmetytti. Enemmän vielä olin pöllämystynyt kun hän kysyi lapseltaan Haluaisitko jo lähteä?



Meillä oli vielä sukulaislapsia leikkimässä, että varmaankin näytti siltä että synttärit eivät olisi vielä ohi, enpä jäänyt odottamaan lapsen vastausta vaan sanoi että kyllä Mikko haluaa jo lähteä.

tässä tapauksessa on paljon! Todellakin perheellä voi olla muita menoja lastenkutsujen jälkeenkin. Tai pikkuisia, jotka pitää saada nukkumaan.



Ehkä joskus kultaisella 50-luvulla oli tapana, että toisten muksut pyöri nurkissa tuntikausia ja kaikilla oli aikaa eikä ressiä.



Musta on hienoa, että edelleen vanhemmat haluavat järjestää lasten kutsuja, vaikka todella monessa perheessä molemmat vanhemmat ovat kokopäivä töissä. Ei tulisi mieleenkään käyttää hyväksi toisia vanhempia ja pitää heitä jonain ilmaisena lastenvahtina mun kakaroille.



Tietysti hienoa, että tälläisiä kiireettömiä hengailijoita vielä löytyy, joille puoli tuntia on sinne tai tänne. Muistakaa kuitenkin noudattaa aikatauluja ja kunnioittaa toisten perhe-elämää.



Ja lisäyksenä vielä, olen huomannut, että ainakin meidän alueella nuo "rentoilijat" eivät ikinä itse järjestä mitään tai auta muita missään asioissa. Mutta heidän boheemia elämäntapaa pitäisi ymmärtää ja lasten pitäisi saada kyläillä keskenään tuntikausia ( kunhan eivät ole heidän kotona, mieluummin muiden nurkissa )

Meilläpäin onneksi ihmiset hakevat lapsensa klo 19 jos kutsussa on niin ilmoitettu, ja viimeistään klo 19.10 viimeinenkin on ovesta ulkona.

Sullekin tiedoksi että nuo ajat eivät todellakaan ole viitteellisiä vaan kutsuja on ajatellut tsempata sen kaksi tuntia ja sitten toivotaan vieraiden häipyvän.

vaikka kaikki tulisi hakemaan just klo 19. Varmaan menisi silti sinne puoli kasiin ennen kuin homma on selvä.

No sen lapsen vuoksi tietenkin! Aika harva vanhempi niitä omaksi huvikseen pitää (toki niitäkin on). Olisi aika ikävää rangaista lasta siitä ettei vanhemmilla ole arkiviikolla kahdeksaa tuntia varata juhlimiseen.

olimme vähän aikaa sitten sellaisilla ohjelmallisilla synttäreillä jotka olivat vuokratiloissa. kun juhlat loppuivat tultiin kaikkia muita hakemaan määräaikaan mennessä mutta yhtä lasta ei kukaan tullut hakemaan. Siinä sitten päivänsankarin perhe jäi odottelemaan yhdessä tämän yhden vieraan kanssa että mihin on hakija mahtanut jäädä. Kiva kun eivät päässeet lähtemään sieltä pois kun tätä yhtä isää odoteltiin. Mekin siinä aikamme sitten heidän seurana odoteltiin, lähdettiin pois 15min hakuajan jälkeen eikä tällöin vielä isää näkynyt. En tiedä mihin aikaan lopulta tuli.

Meillä ei ole ollut sitä ongelmaa, että olisi haettu myöhässä. Yleensä siinä korkeintaan +10 min hakijat ovat tulleet.



Mutta sitten on niitä, jotka eivät hae lapsiaan ollenkaan. Jos kysyn, että tullaanko sinua hakemaan niin lapsi vastaa, että ei tulla, mä saan olla vaikka kuinka myöhään. Kovin paljon ei itseänikään houkuttele työntää pimeään iltaan jotain 5-6-vuotiasta kävelemään yksin kotiinsa. Vanhemmat ovat tyypillisesti myös niitä, jotka eivät vastaa kutsuun mitään, joten minulla ei yleensä ole heidän numeroitaankaan, että voisi soittaa hakemaan lapsensa.

Siis onko oikeesti vaikea tajuta niinkin yksinkertainen asia, että jos ilmoitetaan, että juhlat loppuu sillon ja sillon niin kyllä sitä sitten VIIMEISTÄÄN silloin on haettava nikopetterinsä.



Ja jos nyt sitten ihan ryysistä pelätään niin käykää sit hekee lapsenne vaik se puol tuntii aikaisemmin.. Got it...?

vedoten siihen, että lapsella on siellä tarhassa niin kivaa, että on mielellään sen ½ tuntia ylimääräistä sulkemisajan jälkeenkin.

on musta ok ja menee ilman anteeksipyytelyitä.



Esim, 5 minsaa tai 10 minsaa myöhemmin voi hakea ja se on ok.



Mutta minusta kuuluu soittaa jos sitä enemmän myöhästyy. Ei mustakaan tarviste kaikkien samaa aikaa ovella olla, minuutilleen, mutta puoli tuntia on aika pitkä aika olla ylimääräistä paitsi jos on kysynut sopiiko se.

Vai nauttiiko joku lasten synttäreistä? Meillä ensin avataan lahjoja, on joku leikki, sitten syödään kakkua.... ja sen jälkeen aletaan miehen kanssa katsomaan kelloa. Tn. tuossa vaiheessa mennyt aikaa 45 minuuttia ja yleensähän aikaa on varattu pari tuntia.

että täytyy ihmetellä miksi niitä lapsia pitää tehdä, jos niiden kanssa eläminen on noin vastenmielistä ja kellon kyttäilyä.

Teidän tympeä asenne taitaa huokua ulospäin niin selvästi, että kaikki haluavat hakea lapsensa teiltä pois etuajassa, ettei lasten tarvitse kuunnella teidän huokailuja yhtään kauemmin kuin on pakko.

Ja joo, synttärien järjestäminen on kyllä ihan kivaa. Kun juhliin järjestää jotain kivaa ohjelmaa, niin lasten ilo ja into palkitsee kyllä järjestämisen vaivan. Ja se pari tuntia tuntuu aina niin kamalan lyhyeltä ajalta, että tekisi mieli kutsua neljäksi tunniksi. Mutta en viitsi sotkea kiireisten ihmisten viikonloppuaikatauluja niin pitkillä juhlilla.

että täytyy ihmetellä miksi niitä lapsia pitää tehdä, jos niiden kanssa eläminen on noin vastenmielistä ja kellon kyttäilyä.

niin se tarkoittaa, että lasten kanssa eläminen on vastenmielistä? Johan on taas mustavalkoista logiikkaa. Tiesitkö, että lasten kanssa eläminen on hyvin paljon muutakin kuin niitä synttäreitä? Tuskin sinäkään pidät kaikesta mikä lasten mukana elämään tulee.

Tämä on tätä kännykkäaikaa, että osa ihmisistä kuvittelee, että mistä vaan ja milloin vaan voi olla myöhässä, tullaan ja mennään niin kuin huvittaa.



Totta kai vahinkomyöhästymisiä sattuu välillä, esim. liikenteestä johtuen, mutta kumma kun meidänkin urheiluseurassa ja lasten kaveripiirissä ne on aina ne samat ihmiset, jotka ovat myöhässä... Jopa joku meidän firmaan työhaastatteluun tullut tuli reippaasti myöhässä, ei soittoa, ei pahoittelua, ei mitään... Arvatkaa saiko paikan.



Meidänkin lapsen synttäreiltä haettiin yksi vieras selkeäasti myöhässä eikä edes vaivauduttu pahoittelemaan...



Myöhästyminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että myöhästyjä on itsekäs ja pitää omaa aikaansa tärkeämpänä kuin muiden, ei välitä siitä että muilla voisi muutakin tekemistä kuin odottaa tätä luojan lahjaa ilmestymään paikalle...

ajattelin että olisi vanhemmilleen kätevää poimia lapset työmatkalla kyytiin...



Ensimmäinen ja ainoa vieras soitettiin kotiin 16:45. Vaikka lapsille sanoi moneen kertaan että juhlat on jo loppunut, ei yksikään ymmärtänyt lähteä. Lopulta 17:45 sanoin että nyt pojat autoon, vien teidät kotiin samalla kun käyn kaupassa. Tähänkin väitettiin vastaan ja yritettiin valehdella asuinpaikkoja jne mutta ei auttanut, kotiin joutuivat.

Hassuin oli lapsi joka ei leikkinyt muiden kanssa, vaan kulki perässäni juttelemassa omia asioitaan. Olisin kuvitellut että hänellä nyt ainakin on tylsää, mutta eipä vaan lähtenyt kulumallakaan.



Ihmetyttää sekä pojat, joille ei puhe mene perille, mutta myös vanhemmat jotka ei yhtään lapsiaan kaivanneet.

kenenkään harrastus on mikään tärkeä meno.

kutsut oli 13-15. Kaikki kauempana asuvat lapset haettiin ajoissa mutta seinänaapurit jäivät vielä leikkimään. Klo 17 mennessä ei kukaan ollut tullut kyselemään lastensa perään (olivat toki tulleet ilman vanhempia, mutta silti). Tuolloin viideltä sanoin, että nyt jokainen menee käymään kotonaan ilmottautumassa. Tulivat saman tien takaisin ja klo 21 lähetin heidät kotiin. Olisivat vielä halunneet jäädä yöksi, mutta siihen en suostunut. Ilmeisesti vanhemmat ajatteli, että kun niin lähellä asutaan niin lapset tulevat sitten yksin kotiin kun eivät enää saa/halua olla.



Erään lapseni tarhakaverin vanhemmat tulivat aina hakemaan lastaan leikkitreffeiltä montakin tuntia myöhässä. Kiva siinä oli lapselle vakuutella, että kyllä sua kohta tullaan hakemaan. Kun vanhemmille yritti soittaa, eivät vastanneet puhelimeen. Kovasti pyytelivät anteeksi ja lupasivat parantaa tapansa mutta mitään parannusta ei tapahtunut. Lopulta tuo kaveri ei enää halunnut tulla meille; luuli varmaan ettei pääse pois.



Erään toisen tarhakaverin vanhemmista ei kuulunut mitään klo 21 mennessä, vaikka olin ottanut lapsen tarhasta mukaan klo12. Vanhemmat eivät tuolloinkaan vastanneet puhelimeen. Kun vein lapsen kotiin, ei äiti ollut kotona ja isä ei suostunut tulemaan ovelle pyynnöstäni huolimatta. Hieman tuli outo olo.



Eli kyllä maailmaan välinpitämättömiä vanhempia mahtuu. Lasten puolesta tuo on todella kurjaa, kun ei voi luottaa että vanhemmat tulee silloin kun on sovittu. Lapsi ensimmäisenä pelkää, että jotain on sattunut.