Lue keskustelun säännöt.
Mistä johtuu äidin raivo?
11.04.2012 |
Ei ainoastaan tämä palsta, vaan huomasin itsessäni kun olen tullut äidiksi että olen nykyään välillä ihan raivohullu!! En lasta kohtaan ikinä mutta miestäni.. muuta maailmaa. Mitä tahansa epäkohtia kohtaan tulee välillä ihan suunnaton raivo.
En ole ollu tällainen "voisin vaikka tappaa tuon joka kuhnailee kassajohonssa" -ihminen ennenkuin tulin äidiksi.
Hormonit?
Väsymys?
Tiikeriäiti-ilmiö?
MIkä se on ja miten pääsee taas tavalliseksi leppoisaksi itsekseen??? meillä parisuhde loppuu kohta jos en palaudu takaisin itsekseni.
Kommentit (8)
Itse kävin homeopaatilla mutta vaihtoehtolekuri olisi kai parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ite en oo kyllä muuttunu äitiyden myötä miksikään raivottareksi. Ei olla mieheni kanssa ikinä riidelty, eikä se asia oo lapsen saannin myötä muuttunu mihinkään suuntaan. Sen sijaan lapseen menee välillä hermo.
Turhaumia puran, lähinnä mieheeni ja valitettavasti jostain syystä myös keskimmäiseen lapseeni :(
Olen todella itsetutkiskelua harrastanut ja ollut jo valmis eroamaan, miehellekin tästä puhuin. Hän ansaitsee parempaa. Lapsen kanssa juttelen ja anteeksi pyydän epäoikeudenmukaista käytöstäni ja nyt kun tajuan, että vika, tietysti, löytyy peiliin katsomalla, niin pikkuhiljaa helpottaa. Raivoan harvemmin.
Itse olen kokenut monta asiaa epätyydyttäväksi, alitajuisesti alkuun vain ja siitä se raivo. Mies, työ yms. mättää, mutta työstän noita asioita. Muutan sitä mitä voin. Taannun lapseksi raivotessani ja se on aika noloa.
varsinki ekan laspen aikaan ja kuulostaa tosi samalta kun sun, ap! mut jotenkin etukäteen pelkäsin toisenki kohdalla samaa, mut ei oo niin pahana tullu! ehkä ku osas varautuu tms.. oon nyt syöny kyl ahkerasti omega3:sta! sen pitäis auttaa.. luulen et itellä vaikutti jotkus imetshormonit tms koska alkoi elämä tasaantuu ku imetys väheni (ja tietty myös ku stressi helpotti..) ite ajattelin mennä tällä kertaa hakee lääkäriltä apua jos tulee vielä samanlaista. sen oon velkaa muille ja itselleni. ei sellainen elämä oo mistään kotoisin.. :( TSEMPPIÄ!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minulla väsymys, yksinäisyys, hormonit ja elämänmuutoksen aiheuttama stressi olivat mielestäni syynä pinnan kiristymiseen.
Se, kun en jotenkin itse ollut sitä mitä mielestäni halusin. Turhautuneisuus, päivästä toiseen samana toistuvat syöttämis- ja vaipanvaihtorumbat.....
Hyvä puoli on se, että kun sen tiedostaa, siihen voi itse vaikuttaa :)
Samanlaisia kokemuksia.. ja että joku on puhunut siitä jopa lääkärille!
Tiedän kyllä että olen tyytymätön itseeni, parisuhteeseeni ja elämäni ympyröihin. Voi johtua että kanavoituu sitten raivoamisena.
Toinen mitä huomaan äitiyslomalla ollessa kun on paljon yksin tai kaksin vauvan kanssa.. itsetunto huononee ajoittain.. alkaa kuvitella että on yksin maailmassa ja kaikki muut inhoavat mua kun kukaan ei soita tai pyydä kahville yms. Ei muista että muilla ihmisillä saattaa olla aika paljon kaikkea muuta tekemistä kun ajatella mua tai kahvitella :)
Kiitti mukavista vastauksista!!
AP
Sinun täytyy rehellisesti tutkiskella itseäsi. Mikä sinua pännii? Oletko liian kovilla? Onko miehesi todellinen raivon kohde jostakin syystä vai sijaiskärsijä?