"Saat kotiapua kun olet psykoosissa". Näin Helsingissä.
Ystäväni sairastui syöpään saatuaan juuri toisen lapsensa. Lapsi on nyt parikuinen ja esikoinen 4-vuotias. Lasten isä käy töissä, eikä heillä ole isovanhempia tms hoitoapuna. Ystäväni pyysi kunnalta kotiapua, eli henkilöä vaikkapa pariksi tunniksi muutama kerta viikossa, jotta voisi levätä yms, koska syöpähoidot väsyttävät jne. Vastaus on otsikossa. Onko Suomi hyvinvointiyhteiskunta, kun ihmiset jätetään tuolla tavoin oman onnensa nojaan?
Kommentit (16)
Väestöliitto, MLL, alan oppilaitokset.
Tai oikeastaan kuka vaan opiskelija pystyy tulemaan ulkoiluttamaan sitä isompaa. Meillä kävi yhden talven valtiotieteen yo, kun kuopus sairasti koko ajan ja esikoinen piti silti saada kerhoon ja puistoon.
Kunnan kotiapu maksaa n. 5 eur/tunti, kun taas esim Mll yli 8 euroa ja yksityisen hoitajan palkkaaminen reilusti yli kympin tunti? Jos tulot esim 2500 eur bruttona kuussa niin sillä ei paljon juhlita.
Ystäväni on saanut jo 5v ajan kotiapua. Ihan vaan siksi, kun on väsynyt 2-3 lapsen kanssa ja miehen kanssa menee huonosti. Joka viikko käy kotiapu hoitamassa lapsia, jo 5v ajan.
tämä siis Helsingissä.
Syinä heillä miehen masennus, riidat kotona ja äidin väsymys (jaksaa kuitenkin sisustaa, ommella, shoppailla, harrastaa...).
ja kotiapua ei lopeteta, kun sen on kerran saanut. Minusta kuitenkin olisi kohtuullista, että vastasyntyneen sairas äiti saisi edes jonkinlaista apua, kun esikoinenkin on noin pieni. t. ap
itselläni oli samanlainen tilanne, tosin mukana pahoja sydänoireita ja ahdistuslääkkeitä. Olin aivan sekaisin, kävelin päin seiniä, lapset tippuivat sylistäni, pyörryin kesken päivän (lapset paniikissa vieressä itkemässä). Isovanhemmat eivät ole ikinä auttaneet eivätkä auttaneet nytkään vaikka pyydettiin kauniisti ja selitettiin että on hätä. Kunta ei auttanut, soitin sossut, neuvolat, perhetyöt, seurakunnat, KAIKKI. Ei saanut hoitopaikkoja, ei saanut kodinhoitoapua, ei saanut mistään mitään apua.
Meinasin kuolla sydänoireisiin ja uupumukseen. Ainoa ratkaisu oli miehen ottama 3kk palkaton vapaa (työnantaja ei oikein tykännyt) joka laittoi talouden kuralle puoleksi vuodeksi. Mutta säilyinpähän hengissä.
Tämä on hyvä ketju sillä täälläkin aina väsyneitä äitejä kehotetaan "pyytämään rohkeasti apua". No minä pyysin ,pyysin hitto vie vaikka mistä ja miten monta kertaa, hädissäni itkin ja rukoilin. APUA EI SAANUT!
Tarinan opetus on se että nyt minulla on aina 5000 euroa vähintään varatilillä sitä varten että voin palkata kotiapulaisen jos sama toistuu joskus. Suku ei auta vaan kääntää selkänsä ja yhteiskunta hylkää.
PS olen tehnyt lapsia sen verran kun jaksan itse hoitaa, mutta kaikkea ei voi tietää, itse sairastuin ahdistukseen vakavan tilanteen seurauksena jossa meinasi henki mennä toisen ihmisen takia - en oikein voi itseäni syyllisenä sairastumiseeni pitää enkä sitä voinut ennakoida
Olen ollut itse samassa tilanteessa, pk seudulla. Sain apua 3t viikossa, lastenhoitoapua. Ei siis kamalasti mutta jotain kuitenkin.
Voisiko joku kaveri esim. tai puoliso soittaa uudestaan esim. neuvolaan ja VAATIA apua. Sairas ei itse aina jaksa vaatia ja valitettavasti kiltit saa tulla toimeen omin neuvoin. Sanoa et voimat on loppu ja nyt tarvitaan apua. Me saatiin apua vasta kun mies soitti...
vain rikkaat kunnat pystyvät tarjoamaan lapsiperheille kotiapua tällaisissa sairaus/hätätilanteissa. Olin siis se tuoss ylhäällä vastannut joka melkein kuoli sydän/uupumus/ahdistussyndroomaan kun kukaan ei auttanut.
Meillä on köyhä kunta jossa vain vanhukset saavat kotiapua ja lastensuojeuluperheet. Itse apua pyytäessäni minulle sanottiin että "voi voi, jos olisitte lastensuojeluperhe niin saisitten kotiapua viitenä päivänä viikossa, mutta kun ette ole, niin emme voi myöntää mitään, jaksamisia".
Tuolloin v***tti. Maksan veroja joka kuukausi parituhatta euroa ja olisi kiva joskus hädän tullen saada jotain takaisin. Kaikille juoppo-narkkis-väkivaltaperheille maksetaan kotiapulainen viitenä päivänä viikossa, mutta minä joka tein suunnilleen kuolemaa ja lapset aivan heitteillä lääkityksen ym takia, eivät saaneet apua MISTÄÄN. Olisi vissiin pitänyt lyödä lapselta silmä mustaksi, heti olisi alkanut kotiapu rullaamaan joka arkipäivä.
Eli kaikki ns. rupusakki kansalaisia hyysätään ja maksetaan kaikki ylellisyydetkin (tuli mieleen se sossu maksaa avaimet käteen -muuton kantajineen -ketju) ja sitten jos olet ns, kunnon kansalainen niin et saa apua vaikka pää irtoaa.
Arvatkaa jäikö lapsille hätä kun äiti makasi pyörtyneenä lattialla ja luulivat että äiti kuoli? Ja lääkärikin soitti jopa puolestani sossuun kun kirjoitti minulle saikkulappuja ja sanoi että sun on pakko levätä, sydän pettää kohta! Ja tämäkään ei siis auttanut.
Olen muuten muuttamassa paskasta kotikunnastani pois, ihan sen takia, että jos joku hätä tulee joskus, niin on sellaisiakin kuntia jossa apua saa.
Tämän asian EI SAISI OLLA KUNTAKOHTAISTA!!! Anteeksi kun "huudan" mutta asia on todella vääryys, eli rikkaassa kunnassa saa apua helposti ja köyhässä kunnassa lyödään luuri korvaan ja sanotaan että pärjäile!
Helsingissä pitää olla lastensuojelun asiakas saadakseen kotiapua... tai sitten äidillä mielenterveyspuolen diagnoosi ja hoitokontakti (silloin yleensä lastensuojelu onkin jo mukana kuvioissa toki). Tavallinen perhe ei apua saa. Luulisi kuitenkin että noin vakava sairaus kuin syöpä voisi olla tarpeeksi hyvä syy avun saantiin.
Minä asun itse Helsingissä ja olen lähes samanikäisten lasten äiti. Olen myös hoitoalan ammattilainen. Voisin ehkä auttaa tätä ystävääsi tilapäisesti? Missäpäin Helsinkiä perhe asuu?
niin saako silloin kotiapua? Näin olen joskus kuullut.
koska vanhempien tilanteen vuoksi lapsista ei pystytä pitämään huolta. Ei se sen kummempaa ole. Lastensuojeluilmoitus kun ei tarkoita sitä, että taustalla pitäisi olla väkivaltaa tms. Siihen riittää ihan se, että sairauden takia perheellä ei resurssit riitä lasten hoitamiseen. Eli jos äiti sairastuu syöpään, eikä vointista vuoksi jaksa hoitaa lapsia, täytyy tehdä lastensuojeluilmoitus. Ja sitä kautta sitten järjestyy perhepalvelut kotiin.
Helsingissä pitää olla lastensuojelun asiakas saadakseen kotiapua... tai sitten äidillä mielenterveyspuolen diagnoosi ja hoitokontakti (silloin yleensä lastensuojelu onkin jo mukana kuvioissa toki). Tavallinen perhe ei apua saa. Luulisi kuitenkin että noin vakava sairaus kuin syöpä voisi olla tarpeeksi hyvä syy avun saantiin.
Minä asun itse Helsingissä ja olen lähes samanikäisten lasten äiti. Olen myös hoitoalan ammattilainen. Voisin ehkä auttaa tätä ystävääsi tilapäisesti? Missäpäin Helsinkiä perhe asuu?
vastasin jo ylempänä eli olin se sydän/uupumus sairastunut. Tein silloin itsestäni lastensuojeluilmoituksen,kun mm. lapsi tippui sylistä, kaaduin lapsen päälle, ja pyörryin lasten edessä.
Kunta oli empaattinen ja sanoi että voi voi kurjalta kuulostaa, mutta kun ei ole sitä VÄKIVALLAN uhkaa niin ei tässä kriteerit täyty. Ja niin jäi siitäkin puhelusta "luu käteen".
Eli homma on niin että köyhät kunnat keplottelevat kaikin voimin irti siitä velvoitteesta, että hädässä olevaa perhettä pitäisi auttaa.
Vissiin se olisi ollut kunnalle halvempaa että äiti sairaalaan, lapset huostaanottoon? Mitähän maksaa esim sairaalavuorokausi tai lastenkotipaikka verrattuna siihen että olisin pahimman hädän hetkellä saanut vaikka 2 tunniksi päivässä kotiapua!
hankkia niitä lapsia ollenkaan, jos kolmesta eurosta tulee kynnyskysymys...
Esimerkiksi perhe, jossa on kaksi lasta ja yksi ainoa työssäkäyvä toisen vanhemman ollessa kotona, ja se työssäkäyvä tienaa tuon 2 5000 euroa, on kyllä ihan itse ajanut itsensä pussiin. Ei Helsingissä riitä tuollaiset tulot.
Väistämättä tulee mieleen se että ne jotka on ns. kunnon ihmisiä jää aina avun ulkopuolelle.
Mä tiedön helsingistä yhden perheen jossa on alkoholiongelma. Heitä kyllä hyysätän.
Sairastin psykoosin 5 vuotta sitten, enkä saanut mistään apua. Äitini on onneksi hyväkuntoinen eläkeläinen, niin pääsi meille hoitamaan lapset ja minut. Eikä apua ole herunut myöhemminkään.
Sano kaverillesi että laittaa isomman päiväkotiin, ja nukkuu silloin kun vauvakin.