Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Voiko kirjoittamisella elää?
11.04.2012 |
Se, mitä todella haluaisin elämässä tehdä, on kirjoittaa. Fiktiota ja faktaa.
Olen joskus jonkun lehtijutun paikallislehdessä julkaissutkin. Lukijat soitti toimitukseen ja kiitteli niistä - lopulta päätoimittaja sanoi, että sun juttuja ei tarvita enää. :(
Haluaisin kirjoittaa aikakauslehtiin. Olen yrittänyt tarjota juttuideoita, aina tulee vastaus, että meillä on jo toimittajat, kiitos vaan.
Paria kirjaa olen työstänyt. Pitäisi vaan uskaltaa laittaa ne kustantamoon...
Onko tämä ihan haihatteluhaave? Uskallanko heittäytyä?
Kommentit (40)
Kokeilen tuota. Kirjoitan vaan juttuja tärkeiksi kokemistani asioista - ja katson, meneekö niistä joskus joku läpi! :D
Kerran vaan olin jollain freelancer-toimittajakurssilla, jossa tähdenneettiin, että aina pitää kysyä ensin, ennen kuin kirjoittaa mitään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monet elävät kirjoittamisella, jotkut oikein hyvinkin, kuten Sofi Oksanen.
Vaikuttaa siltä, että sinulla on vielä tuohon kirjoittamiseen työnä sellainen hyvin ihaileva suhtautuminen. Että työ on niin hienoa ja tavoittelemisen arvoista, ettei siinä kestäisi oikein pakkeja ottaa. Muuten kai olisit jo lähettänyt tekstejäsi jonnekin arvioitaviksi?
Noh, muutamia faktoja.
Freetoimittajia on paljon. Erittäin paljon. Jos haluat elää toimittajantyöllä, kirjoittaa saa koko ajan ja on myös todennäköistä, että menee pitkään ennenkuin pystyt sillä oikeasti elättämään itsesi. Tosin vain tekemällä oppii hyväksi, joten mikäpä siinä kirjoittaessa.
Käytännössä friikuilla on muutama lehti, joille he yksinomaan kirjoittavat. Muualle saatetaan myydä juttuja inspiksen mukaan tai jos halutaan laajentaa/vaihtaa asiakaspohjaa.
Toki voi vakityöpaikkojakin hakea. Joskus lehdet saattavat kysellä parhaimpia friikkujansa vakipaikoille. Ja kesätoimittajana aloittaminen on myös hyvä tapa päästä uraan kiinni. Joku pieni paikallislehti voi hyvinkin ottaa töihin uuden kirjoittajan vailla kokemusta, kunhan palkkapyyntö on vain sopivan minimaalinen.
Kirjailijan työ ja toimittajan työ ovat minusta kaksi eri asiaa. Toimittajan työtä tehdäkseen pitää viestinnän perusasiat olla selkärangassa, ymmärtää journalistiikkaa jne.
Toki monet kirjailijat tekevät lehtijuttuja ja päinvastoin, mutta voi olla vaikeaa keskittyä kahteen asiaan ja tehdä kumpaakin hyvin.
Muutama kysymys tulee mieleen:
Miksi haluat kirjoittaa työksesi? Mikä on koulutustaustasi? Mitä arvelet syyksi, miksi päätoimittaja sanoi, ettei juttujasi enää tarvita kun edellisistä oli tullut hyvää palautetta?
Kerran vaan olin jollain freelancer-toimittajakurssilla, jossa tähdenneettiin, että aina pitää kysyä ensin, ennen kuin kirjoittaa mitään...
Joo ei kannata sitten uskoa noita kaiken maailman sääntöjä. Toki vakituinen avustaja kirjoittaa juttuja lehteen vain tilauksesta, mutta se on aivan eri asia kuin uralla vasta aloitteleva friikku.
Alussa mikään ei ole niin tärkeää kuin se, että pääset kirjoittamaan ja näyttämään kyntesi. Ainoa tapa siihen voi olla, että kirjoitat jutun joka on niin hyvä että joku lehti sen ostaa.
Kaikki kirjat on kirjoitettu jo moneen kertaan. Kiertää ideat jo kehää. Samoin musiikin kanssa, kaikki sävelet käytetty ja ideat
Haluan kirjoittaa työkseni, koska nautin siitä. Se on sitä, mistä oikeasti tykkään. Antaisi myös elämässä tietyissä asioissa vapautta - mutta tietysti myös omalla tavallaan kahlitsee enemmän kuin säännöllinen klo 8-16 palkkatyö.
Olen koulutukseltani kääntäjä. Lisäksi minulla on matkailualan koulutus.
Se päätoimittajan syy jäi minulle arvoitukseksi. En tiedä, alkoiko niitä vakitoimittajia sitten jotenkin kismittää se, kun aina tuli positiivista palautetta, kun mun juttu + kuvia oli lehdessä. Ihmiset esim. soitteli ja kysyi, saavatko itselleen niitä kuvatiedostoja ostaa, tekisivät kuvan kotiin tauluksi yms. Ja tuli palautetta, että hyvä, kun teillä siellä lehdessä se uusi toimittaja, oltiin jo lopettaa lehden tilaus, mutta nyt on ollut niin hyviä juttuja, että jatketaan.
Alussa laittoivat mulle s-postiin noita tulleita palautteita. Sitten niitä ei enää tullut lehdeltä, mutta ihmiset, jotka mut tunnisti, kiitteli jutuista. Sitten kerran mun kirjoittamaa juttua (haastattelu yhdestä kulttuuri-ihmisestä) ei julkaistu. Ja sen jälkeen päätoimittaja soitti ja kiljui puhelimessa, että olin luvatta teettänyt jostain kameran muistissa olleista kuvista poltetun cd-levyn kuvaamossa lehden laskuun omaan käyttööni ja mun pitäisi korvata se. Kerroin rauhallisesti, että silloin lehden julkaisusta vastuussa ollut toimittaja oli käskenyt minun teettää cd-levyn, koska lehden muistikortinlukija oli rikki ja kuvat piti saada koneelle. CD-levyn oli jättänyt toimitukseen, koska se oli sen maksaneen lehden omaisuutta.
Tämän jälkeen mun yhteydenottoihin ei enää vastattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsissa toimittajien ammatti oli kaikista halveksituin ja uskon, että Suomessakin aika lähellä. Toimittajaksi pääsee usein suhteilla ja laatuhan on mitä sattuu kun lehtiä lukee. Kirjojakin pääsee kummasti helpommin kirjoittamaan jos on ns tv:stä tuttu kuten joku Jari Tervo jne. Siksi Suomesta tulee todella harvoin jos koskaan todella osaavia ja kansainvälisen tason kirjailijoita kun kustantomoilla on ns hyvävelisysteemi.
Kerran vaan olin jollain freelancer-toimittajakurssilla, jossa tähdenneettiin, että aina pitää kysyä ensin, ennen kuin kirjoittaa mitään...Joo ei kannata sitten uskoa noita kaiken maailman sääntöjä. Toki vakituinen avustaja kirjoittaa juttuja lehteen vain tilauksesta, mutta se on aivan eri asia kuin uralla vasta aloitteleva friikku.
Alussa mikään ei ole niin tärkeää kuin se, että pääset kirjoittamaan ja näyttämään kyntesi. Ainoa tapa siihen voi olla, että kirjoitat jutun joka on niin hyvä että joku lehti sen ostaa.
Mutta oli tosiaan freelancer-toimittaja, joka kirjoitti juttuja kahteen tiettyyn lehteen. EHkä kertoi sitten asiasta enemmän omasta näkökulmastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja saat heti "ei kiitos" -vastauksen...
...kirjoitat todella tylsästi/huonosti/epäkiinnostavasti jopa sähköpostit. Miksi kukaan palkkaisi sellaista kirjoittamaan yhtään mitään?
Kun seuraavan kerran tarjoat freelancer-duunia, yritä tehdä vaikutus jo sähköpostilla. Tämähän on yksi ainoista duuneista joissa voit antaa välittömästi työnäytteen osaamisestasi.
Kirjoittaminen ei ole pelkkää sanojen suoltamista paperille, vaan ajattelutyötä. Erotu. Ole jotain mieltä. Käytä kieltä luovasti.
Hyvät kirjoittajat työllistyvät aina, mutta hyvät tarinankertojat menestyvät.
Terveisin,
toimittaja&kirjailija
Kiitos tästäkin
Olen lähestynyt soittamalla puhelimella toimituspäällikölle. Ajattelin, että s-postit vaan hukkuvat massaan.
Pitäisikö jatkossa vaan lähettää ihan perinteisenä kirjepostilla juttuehdotukset? Tai jopa valmiit jutut.
Olen elänyt kirjoittamisella nyt reilut 10 vuotta oikein hyvin, välillä palkkatyössä, välillä freelancerina.
Omia kokemuksiani:
- Olen samaa mieltä kurssin vetäjän kanssa siitä, että lehtiin kannattaa olla yhteydessä ennen kuin lähettää mitään. Ehdotus pitää olla harkittu: hyvä aihe, kiinnostava näkökulma, mahdolliset haastateltavat, jutun rakenne, sopivuus ko. mediaan... Ei siis ehdotuksia: "Ajattelin, että voisin kirjoittaa vaikka lähiruoasta...". Tämä on minulla toiminut oikein hyvin. Osa juttuideoista ei osu maaliin (esim. lehdessä on hiljattain ollut/lähiaikoina tulossa sama aihe) ja kylläpä menisi suuri työ hukkaan, jos olisi vääntänyt jutun valmiiksi ja sitä tarjoaisi. Toinen seikka on se, että toimitussihteeri/-päällikkö saattaa ottaa kantaa siihen näkökulmaan: ajatus kiinnostaa, mutta hiukkasen muokattuna tms. eli jos jutun kirjoittaisi suoraan lähtöajatuksen mukaisesti kysymättä ensin, niin ei menisi läpi, mutta hieman muokattuna ehkä.
- Kirjoittaminen voi olla muutakin kuin toimittajan tai kirjailijan hommia. Itse teen laajalla skaalalla kirjoitustehtäviä: tiedottamista, copytöitä, sisällöntuotantoa verkkoon, raportteja, materiaaleja. Jos on kirjoittajana monipuolinen niin töitä riittää paljon paremmin. Freelance-toimittajia on pilvin pimein, mutta freecopeja paljon vähemmän. Lisäksi toimittajat ovat tällä hetkellä ahtaalla (esim. case SMF), kun taas markkinointi- ja viestintäpuolella hintoja ei tarvitse polkea.
- Kaikki oma aktiivisuus, itsensä kehittäminen, verkostoituminen jne on hyväksi. Liiku tapahtumissa, keskustele ihmisten kanssa, kerro itsestäsi tilanteeseen sopivalla tavalla, jaa käyntikorttia. Aktivoi oma verkostosi ja kerro, että olet kirjoittanut ja nyt haluaisit tehdä sitä enemmänkin, että vinkkaisivat, jos kuulevat jotain.
- Tunnetko kääntäjänä jotain maata, kielialuetta? Voisit käyttää sitä ponnahduslautana kirjoitustöissä. Mitä sellaista kiinnostavaa tiedät ja osaat, mitä muut eivät osaa? Entä onko Suomessa ko. markkinoille pyrkiviä yrityksiä, joille voisit olla avuksi ja vaikkapa tuottaa esitemateriaalit, tiedotteet tms. kun lähtevät messuille ko. maahan? Kielitaito (erityisesti englanti) on myös vahva plussa, jos tarjoat itseäsi kirjoittamaan yrityksille - pienetkin kv yritykset tekevät kaikenlaista sähköpostimarkkinointia, uutiskirjettä ym englanniksi ja kirjoittajista näihin on pulaa.
Tässäpä päällimmäisiä ajatuksia.
Paljon sellaista, mitä en tullut ajatelleeksikaan!
Miten voisin saada keikkoja esim freecopyna? Mainosteksti-ideoita kyllä keksisin. Uutiskirjeet ja sähköpostimarkkinointi syntyisivät englanniksi vaivatta. Samoin tuo sisällöntuotanto verkkoon ja materiaalien teko (vaikka powerpointesityksiin) yrityksille kiinnostaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvät kirjoittajat työllistyvät aina, mutta hyvät tarinankertojat menestyvät.
Terveisin,
toimittaja&kirjailija
Näin se taitaa olla.
t. ohis, joka sai oivalluksen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikein lämmin kiitos ja halaus vastanneille! Onneksi aloitin tämän ketjun, avasi minulle ihan uusia näkökulmia asiaan.
Uskoisin, että unelmastani voi kovalla työllä tulla totta. Ihan heti ei varmaan kannata päivätyötä jättää, mutta alan nyt vapaa-ajalla oikeasti tavoitteellisesti panostaa tähän kirjoittamiseen. Perustan vaikka toiminimen, että laskutus on helpompaa.
Niin, kumpi on järkevämpi - perustaa yritys oman työn oheen vain ottaa free-verokortti?
Alan nyt todella kokeilla siipiäni tällä alalla. Jätän joitain harrastuksia vähän sivummalle.
Kyllä tuo on minusta haihattelua.
Tosin yhden toisen alan firman perustamisesta.
Nyt on myynyt sen firman sitten muutamalla miljoonalla.
Haihattelu voi olla riski - mutta ilman riskejä ei mitään saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja saat heti "ei kiitos" -vastauksen...
...kirjoitat todella tylsästi/huonosti/epäkiinnostavasti jopa sähköpostit. Miksi kukaan palkkaisi sellaista kirjoittamaan yhtään mitään?
Kun seuraavan kerran tarjoat freelancer-duunia, yritä tehdä vaikutus jo sähköpostilla. Tämähän on yksi ainoista duuneista joissa voit antaa välittömästi työnäytteen osaamisestasi.
Kirjoittaminen ei ole pelkkää sanojen suoltamista paperille, vaan ajattelutyötä. Erotu. Ole jotain mieltä. Käytä kieltä luovasti.
Hyvät kirjoittajat työllistyvät aina, mutta hyvät tarinankertojat menestyvät.
Terveisin,
toimittaja&kirjailija
aika aloitekyvytön ja epävarma asenne sinulla, ap. Itse kävin tutustumassa erään lehden toimitukseen ja pyysin saada kirjoittaa jutun jostakin tapahtumasta. Se sai erittäin hyvän palautteen ja sen jälkeen minun ei tarvinnut enää pyydellä, HE pyysivät kirjoittamaan lisää.
Mikä kynnys on lähettää kässäri kustantajalle? Jos se on hyvä ja valmis kokonaisuus, he saattavat sen ottaakin. Kustantamot saavat varmasti läjäpäin kaikentasoisia yritelmiä joten pane parastasi. Haaveilemalla ei tulosta synny, kirjoittaminen vaatii myö pitkäjännitteisyyttä, itsekuria ja hyviä istumalihaksia sekä terveen itsekritiikin. Rahaa voi saada helpommallakin, kuukausipalkka juoksee vaikka et aina olisi kovin tuottelias. Kirjailijana tulosta/rahaa ei tule jos et tee töitä. Ja paljon rahaa saat vain jos olet todella hyvä.
Ap kysyi toki aivan asiallisen kysymyksen, ja vastaan hänelle, en tuolle "toimittajien kommunistimafia" -hullulle, joka aina ilmaantuu kommentoimaan toimittajia koskevia aloituksia.
Ap, nyt on huono työtilanne. Medianomeja ym. valmistuu ihan hurjasti eri puolilla Suomea amk-tasoisista koulutuksista, samaan aikaan kun mediatalot joko vähentävät väkeä tai ainakin ovat lopettaneet uusien rekrytoinnin.
Siksi sanon ihan suoraan, että elantoa tuskin saat kirjoittamalla, jollet sitten satu olemaan harvinainen super-lahjakkuus ja saa kirjojasi julkaistua. Kannattaa kuitenkin muistaa, että esikoiskirjailijoita on Suomessa vuosittain hyvin pieni määrä, ja heistäkin vain osa jatkaa kirjoittamistaan - eli älä toisaalta ylläty, jos kirjasi eivät kelpaakaan kustantajille.
Toimittajaksi voi aina pyrkiä toki senttaamalla - ja aloittajan kannattaa ilman muuta tehdä juttu ja kaupata sitä, pelkkiin juttutarjouksiin päätoimittajat harvoin tarttuvat, kun tarjouksen tekijä on uppo-outo ja kokematon. Muutaman lehtijutun julkaisustakin on tosin piiiitkä matka siihen, että kirjoittamalla elää - mutta mikään ei estä sinua ottamasta tuota harrastuksen kannalta ja edetä sitten eteenpäin, jos käy hyvä tuuri.
Kerroit olevasi kääntäjä ja että sinulla on matkailualan koulutus. Mitäpä jos tarjoaisit juttuja matkailualan lehtiin? Älä rajoitu omaan elämääsi ja kokemuksiisi, mutta hyödynnä niitä taustatietoina. Kirjoittaminen on ennen kaikkea tiedonHANKINTAA, ei omasta päästä nättien lauseiden väkertämistä - mutta ilman muuta taustatuntemuksesta on hyötyä, kun valikoit kiinnostavia aiheita.
Tsemppiä, mutta älä ylläty siitä, että tie toimittajaksi tai kirjailijaksi on kivinen.
- ammattitoimittaja 23 vuoden työkokemuksella ja juu: ytm Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselta -
Ap kysyi toki aivan asiallisen kysymyksen, ja vastaan hänelle, en tuolle "toimittajien kommunistimafia" -hullulle, joka aina ilmaantuu kommentoimaan toimittajia koskevia aloituksia.
Ap, nyt on huono työtilanne. Medianomeja ym. valmistuu ihan hurjasti eri puolilla Suomea amk-tasoisista koulutuksista, samaan aikaan kun mediatalot joko vähentävät väkeä tai ainakin ovat lopettaneet uusien rekrytoinnin.
Siksi sanon ihan suoraan, että elantoa tuskin saat kirjoittamalla, jollet sitten satu olemaan harvinainen super-lahjakkuus ja saa kirjojasi julkaistua. Kannattaa kuitenkin muistaa, että esikoiskirjailijoita on Suomessa vuosittain hyvin pieni määrä, ja heistäkin vain osa jatkaa kirjoittamistaan - eli älä toisaalta ylläty, jos kirjasi eivät kelpaakaan kustantajille.
Toimittajaksi voi aina pyrkiä toki senttaamalla - ja aloittajan kannattaa ilman muuta tehdä juttu ja kaupata sitä, pelkkiin juttutarjouksiin päätoimittajat harvoin tarttuvat, kun tarjouksen tekijä on uppo-outo ja kokematon. Muutaman lehtijutun julkaisustakin on tosin piiiitkä matka siihen, että kirjoittamalla elää - mutta mikään ei estä sinua ottamasta tuota harrastuksen kannalta ja edetä sitten eteenpäin, jos käy hyvä tuuri.
Kerroit olevasi kääntäjä ja että sinulla on matkailualan koulutus. Mitäpä jos tarjoaisit juttuja matkailualan lehtiin? Älä rajoitu omaan elämääsi ja kokemuksiisi, mutta hyödynnä niitä taustatietoina. Kirjoittaminen on ennen kaikkea tiedonHANKINTAA, ei omasta päästä nättien lauseiden väkertämistä - mutta ilman muuta taustatuntemuksesta on hyötyä, kun valikoit kiinnostavia aiheita.
Tsemppiä, mutta älä ylläty siitä, että tie toimittajaksi tai kirjailijaksi on kivinen.
- ammattitoimittaja 23 vuoden työkokemuksella ja juu: ytm Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselta -
Mutta kysynpä vain, millä alalla ei nykyisin elannon hankinta olisi vaikeaa? Käännöshommat teetetään isoissa käännösfirmoissa, jotka ei kääntäjälle maksa juuri mitään (ja laatu on sitten sen mukaista). Minulla on myös opettajan pätevyys kolmeen eri aineeseen - satunnaisia sijaisuuksia kyllä saa, mutta virkaa tavoittelee pahimmillaan satoja ihmisiä.
Joten eipä tuo toimittajan/kirjoittajan ammattiin johtava tie varmaan sen kivisempi ole.
Uskon omiin lahjoihini ja ideoihini sitte kuitenkin. Tai ainakin se on varmistunut nyt tämän ketjun myötä, etten ihan niin pölhö tämän ajatuksen kanssa olekaan.
Viimeistelen nuo kirjat ja laitan menemään. Ja alan pommittaa lehtiä valmiilla jutuilla, koska juttutarjoukset ei tuota tulosta.
Ap kysyi toki aivan asiallisen kysymyksen, ja vastaan hänelle, en tuolle "toimittajien kommunistimafia" -hullulle, joka aina ilmaantuu kommentoimaan toimittajia koskevia aloituksia.
Ap, nyt on huono työtilanne. Medianomeja ym. valmistuu ihan hurjasti eri puolilla Suomea amk-tasoisista koulutuksista, samaan aikaan kun mediatalot joko vähentävät väkeä tai ainakin ovat lopettaneet uusien rekrytoinnin.
Siksi sanon ihan suoraan, että elantoa tuskin saat kirjoittamalla, jollet sitten satu olemaan harvinainen super-lahjakkuus ja saa kirjojasi julkaistua. Kannattaa kuitenkin muistaa, että esikoiskirjailijoita on Suomessa vuosittain hyvin pieni määrä, ja heistäkin vain osa jatkaa kirjoittamistaan - eli älä toisaalta ylläty, jos kirjasi eivät kelpaakaan kustantajille.
Toimittajaksi voi aina pyrkiä toki senttaamalla - ja aloittajan kannattaa ilman muuta tehdä juttu ja kaupata sitä, pelkkiin juttutarjouksiin päätoimittajat harvoin tarttuvat, kun tarjouksen tekijä on uppo-outo ja kokematon. Muutaman lehtijutun julkaisustakin on tosin piiiitkä matka siihen, että kirjoittamalla elää - mutta mikään ei estä sinua ottamasta tuota harrastuksen kannalta ja edetä sitten eteenpäin, jos käy hyvä tuuri.
Kerroit olevasi kääntäjä ja että sinulla on matkailualan koulutus. Mitäpä jos tarjoaisit juttuja matkailualan lehtiin? Älä rajoitu omaan elämääsi ja kokemuksiisi, mutta hyödynnä niitä taustatietoina. Kirjoittaminen on ennen kaikkea tiedonHANKINTAA, ei omasta päästä nättien lauseiden väkertämistä - mutta ilman muuta taustatuntemuksesta on hyötyä, kun valikoit kiinnostavia aiheita.
Tsemppiä, mutta älä ylläty siitä, että tie toimittajaksi tai kirjailijaksi on kivinen.
- ammattitoimittaja 23 vuoden työkokemuksella ja juu: ytm Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselta -
Mutta kysynpä vain, millä alalla ei nykyisin elannon hankinta olisi vaikeaa? Käännöshommat teetetään isoissa käännösfirmoissa, jotka ei kääntäjälle maksa juuri mitään (ja laatu on sitten sen mukaista). Minulla on myös opettajan pätevyys kolmeen eri aineeseen - satunnaisia sijaisuuksia kyllä saa, mutta virkaa tavoittelee pahimmillaan satoja ihmisiä.
Joten eipä tuo toimittajan/kirjoittajan ammattiin johtava tie varmaan sen kivisempi ole.
Uskon omiin lahjoihini ja ideoihini sitte kuitenkin. Tai ainakin se on varmistunut nyt tämän ketjun myötä, etten ihan niin pölhö tämän ajatuksen kanssa olekaan.
Viimeistelen nuo kirjat ja laitan menemään. Ja alan pommittaa lehtiä valmiilla jutuilla, koska juttutarjoukset ei tuota tulosta.
kunhan nyt vähän toppuuttelen sinua uskomasta urakehityksestä liikoja.
Totta, monelle muullekin alalle on vaikea päästä, mutta media-alalla ylikoulutus on todellakin ollut paha trendi, varsinkin printtimedian vedellessä väkeä pihalle.
Itse olen duunissa Ylessä, ja sinne ei ole pitkään aikaan otettu uusia työntekijöitä muuta kuin nettipuolelle tai kuvaajaksi/leikkaajaksi. Toimittajiksi ei ketään radion tai tv:n puolelle (uutis/ajankohtais). Se kuvastaa trendiä. Kannattaa hioa nettijulkaisutaitoja, se on lehtipuolellakin se puoli, jonne saatetaan vielä joitain palkata.
- se 23 vuotta toimittajana toiminut ytm-
Maassa on paljon free lancer - toimittajia ja kyllä heistä osa toimeen tulee. Kilpailu on kovaa, joten helppo valinta se ei ole.
Varsinaiset kirjalijat on sitten toinen juttu. Suurin osa tienaa alle 10 000 vuodessa, eli fiktiolla yksin on Suomessa vaikea tulla toimeen. Toki tämä riippuu omista kyvyistä ja siitä, mihin elintasoon tyytyy.
Alue: Aihe vapaa
tarpeeksi hyvä, pistä kirjat painoon ja toivo parasta.
Yhden Suomen suurimman aikakauslehtifirman erään lehden päätoimittaja on todennut, että niitä "tästä voisi kirjoittaa" ja "olen tehnyt sitä ja tätä"-paskatarjouksia tulee joka päivä ja sen tietää heti, onko hakijasta oikeaksi toimittajaksi vai ei. Kokeile kirjoittaa oikea juttu, lähetä se lehteen ja saatat saada jalansijan, josta ovelasti hivuttautumalla voit saada juttujasi oikeaan lehteen asti ja ties minne.