Ensikertaa isäksi 40 vuotiaana!?
Tuossa se jo tulikin, eli onko liian vanha ensimmäisen lapsen hankinatan 40 vuotias mies??
Kommentit (25)
Asiassa ei ole ollut mitään ongelmia aiemmin. Vain se, että haluaisin itse seurata isäni jalanjälkiä, on osoittautunut ongelmaksi. Isäni on jo nyt aika vanha ja saattaa jopa kuolla ensimmäistä lapsenlastaan tapaamatta, jos emme mieheni kanssa pian ryhdistäydy.. Olen nyt 34.
Mies parhaassa iässä:)
Miehelle tekee vaan hyvää, ettei ihan poikasena tule isäksi.
on nyt vasta aikuistunut viimisen 5v aikana. Ja niin se kyllä on minunkin mielestäni. Tehtiin ensimmäinen lapsi kun mies oli 23v ja oli ihan kakara ajatuksiltaan.
Mun isä oli 49v kun minä synnyin, olin hänen ensimmäinen ja jäi ainoaksi lapsekseen. En isäni iän vuoksi aan laiskan äidin vuoksi :) Äiti oli minun syntyessä 30v ja mulle hoki kuinka on tehnyt minut vanhana. Itse tein nyt kuopuksen ja olen 32v ja omasta mielestäni en ole vanha. 40v mies on parhaassa iässä, ja osaa varmasti jo nauttia lapsen tuomasta touhusta. Tuskin enää on tärkeimmällä sijalla perjantai iltaisin vihteelle meno.
Niin tätä juuri haen että mies on jo juoksut juossut nuorempana, mutta se että jaksaako enään tuossa iässä hoitaa ja vahtia lapsia.
Kiitos ihanista positiivisista kommenteista
-AP-
että jaksaako hoitaa ja vahtia lapsia????
Onko sinusta ap 40v jo ikäloppu??
Ei todellakaan ole ikäloppu ei, mutta miettii että lapsi kun on 10v niin isä on jo yli 50v...
-AP-
Ihminen on kaiken ikää oppiva olento, 40-vuotias voi olla hyvin jaksava.
Mies joka on 20 vuotta nauttinut baareissa juoksemisesta, ei varmaan lopeta sitä lapsen synnyttyäkään.
on nyt vasta aikuistunut viimisen 5v aikana. Ja niin se kyllä on minunkin mielestäni. Tehtiin ensimmäinen lapsi kun mies oli 23v ja oli ihan kakara ajatuksiltaan.
Mun isä oli 49v kun minä synnyin, olin hänen ensimmäinen ja jäi ainoaksi lapsekseen. En isäni iän vuoksi aan laiskan äidin vuoksi :) Äiti oli minun syntyessä 30v ja mulle hoki kuinka on tehnyt minut vanhana. Itse tein nyt kuopuksen ja olen 32v ja omasta mielestäni en ole vanha. 40v mies on parhaassa iässä, ja osaa varmasti jo nauttia lapsen tuomasta touhusta. Tuskin enää on tärkeimmällä sijalla perjantai iltaisin vihteelle meno.
oli 40-vuotias kun tuli isäksi. Kolmas ja viimeinen lapsi syntyi, kun isäni oli 50v:)
Yli 30-vuotiaiden miesten lapsilla on suurentunut riski autismiin ja skitsofreniaan. Tutkittu juttu.
Olen huomannut sellaistakin, että vähän väsähtäneiltä vaikuttaneet 40 ja 50v isät ovat itse asiassa ikään kuin nuortuneet lapsen myötä. Luonto on tämänkin jotenkin järjestänyt, korppaan tulee varmaankin jotain uusia hormoneita jälkikasvun ansiosta.
40-vuotiaan täytyy jaksaa vielä monia muitakin asioita mm. työelämää seuraavat 25 vuotta. Jos ei 40-vuotias jaksa, niin on oikea aika tarkastaa elintapojaan. Ja jos lapsi on 10, niin isä on 50... niin oliko tässä jotain, jota en ymmärtänyt.
Mun isä tuli ensi kertaa isäksi 40-vuotiaana ja hautasimme hänet kun olin 26.
Minun isäni tuli ensimmäistä kertaa isäksi 39-vuotiaana, ja siinä se vieläkin porskuttaa, 89-vuotiaana.
Mieheni tuli isäksi vähän vajaa 40-v, ja on kyllä ollut hyvä isä, paljon jaksavampi kuin minä itse.
Exäni, eli lasteni isä oli 39, kun esikoisemme syntyi ja jo silloin sanoi, että olisi pitänyt tehdä lapset aiemmin. Olin itse 27 silloin. Hän oli ensimmäiset vaippavuodet todella uupunut ja väsymys oli kroonista. Menojalka vipatti miehellä liian kauan. Nyt ei yli 50-vuotiaana enää jaksa teinien touhuja niin aktiivisesti. Pelkää ettei ehdi tulevien lastenlastensa kanssa kauaa touhuta, kun aika jättää. Katunut vähän päätöstään ja oli onnellinen, että löysi aikanaan minut, vaikka ikäeroa meillä 12 vuotta. On ollut kiitollinen, että olen käytännössä hoivannut lapset, koska hän ei olisi kyennyt sen ikäisenä yksin niitä kasvattamaan. Ei myöskään ymmärtänyt, miten paljon lapset sitoo ja paljonko syö kalenterista tilaa. Hän joutui luopumaan useasta intohimoharrastuksestaan, joita oli saanut vapaasti harrastaa kaikki aikuisvuodet. Moni unelma jäi saavuttamatta, kun piti alkaa tekemään lapsia kesken kaiken. Tämä on tietysti henkilökohtainen asia, miten kukin kokee. Joillekkin se on paras ikä ja joidenkin mielestä jo liian vanha.
Toisaalta minä olen sitä mieltä, että nyt 50senä pystyy tarjoamaan lapsille elämänviisautta, jota nuorena ei ehkä ollut tarjota. Ainoa, mikä häiritsi aikanaan oli vanhempainillat jne. jossa miehelläni ei ollut oikein juttukavereita tms., kun oli sen verran ikäeroa nuorempiin isiin. Hän koki jäävänsä aina ulos tilanteista ikänsä puolesta. Minäkin jäin sitten tavallaan, koska miestäni pidettiin vanhana. Meitä ei esim. kutsuttu yhteisiin illanistujaisiin lapsiperheiden kanssa tms.
Ihminen tulee sen ikäisenä vanhemmaksi kuin tulee, toiset nuorempina toiset vanhempina. Ei ole olemassa mitään 'oikeaa ikää'. Iästä riippumatta vanhemmaksi tuleminen on suuri mullistus ja jaksaminen ei ole iästä kiinni; yhtä lailla vauvan valvottaminen rassaa ihan varmasti. Nuorempana elämänkokemusta on vähän ja vanhempana enemmän, mutta elämä opettaa :-)
Puolisoni oli 45v kun esikoinen syntyi, 46v kun toinen tuli ja 52v kun kolmas kohta tulee. Enemmän se mielestäni on asenteesta kiinni kuin iästä. Tietenkin sitä joskus miettii kun lukee lehdestä jonkun tulleen isäksi tai äidiksi todella nuorena tai todella vanhana, mutta se on jokaisen oma asia. Kuolla voi milloin tahansa vaikka onnettomuudessa tms.
Nykyisin lapset tehdään vanhempina kuin joskus aiemmin, ensisynnyttäjän keskimääräinen ikä taitaa olla 31v. Lapsille tulee vaihe jossa omaa vanhempaa hävetään minkä tahansa asian takia; iän, ulkonäön, vaatteiden, auton tai muun yhtä fiksun syyn takia :-D Itse olisin ehkä mielummin hävennyt iän kuin alkoholismin takia jos saisi valita.
Vanhemmaksi tuleminen on aina ihanaa, iästä riippumatta!
Jos on tuohon ikään asti jo onnistunut isäksi tulemiselta välttymään, niin eihän nyt mitään järkeä enää ruveta tuossakaan iässä elämäänsä pilaamaan. N35
Mies parhaassa iässä:)