Raaka peli? Vaipat pois?

Tyttö oppi lähes kuivaksi 1,5-vuotiaana. Sitten tuli vaikea ummetus, jota on nyt rapiat vuosi paranneltu. Ummetus johti totaaliseen pottalakkoon ja pottakammoon. Jotenkuten alkaa sekin olla selätetty.



Päiväkodissa tyttö käy osittain jopa itsenäisesti potalla. Kotona vain satunnaisesti, eikä itsenäisesti koskaan. Vaipat on kyllä hoidossakin vielä, mutta välillä tulee samassa vaipassa takaisin, missä aamulla lähti (kuivassa sellaisessa)



Miten hitossa se voi olla niin vaikeeta kotona??? Samanlaiset tarrasysteemit on käytössä sekä kotona, että päivähoidossa. Kotona saa valita, meneekö pytylle vai potalle. Yleensä haluaa supistajan kanssa pytylle.



Välillä olen jättänyt vaan vaipan pois ainakin osaksi päivää. Tyttö kiljuu ja huutaa kuin hinaaja, että tarvii vaipan ja menee pissa lattialle. No ei mee, jos menee potalle. Mutta kun ei halua! (Kertalaakista oppi kyllä menemään ämpärin viereen oksulle, kun oli mahataudissa)



Lapsi on jo kolmas, mutta kun muut on oppineet ikäänkuin "itsestään" ja halunneet vaan eräänä päivänä käydä vessassa, niin tämmönen kouluttaminen on jotenkin vierasta... Auttakaa...



Pitääkö tässä nyt vaan raakasti ottaa vaipat pois ja kuunella huutoa ties miten pitkään vai odottaa vaan? Mitenkään säännöllistä tuon tytön rakon toiminta tai vatsantoiminta ei ole. Tää perinteinen aamulla, ruuan jälkeen, illalla yms. pissattelut ei tuota mitään tulosta yleensä...