Itsetunto ja parisuhde?!

Harmittavan usein huomaa tälläkin palstalla kirjoituksia, joista huomaa että kirjoittaja on läheisriippuvaisia puolisostaan/ seurustelukumppanistaan :( Elämää ohjaa kumppanin menemiset ja tulemiset ja koko ajan ollaan varpaillaan ja epäillään pettämistä jne. Mitä elämää se sellainen on?!? Ihmisten pitäisi oppia olemaan itsenäisiä ja omilla jaloilla seisovia aikuisia ennen parisuhteen solmimista! Ja silloin voi pitää itsestään selvyytenä, että parisuhteen toisen osapuolen on kunnioitettava sinua! Itse ainakin päättäisin välittömästi semmoisen suhteen, jossa en voi toiseen luottaa (toki jos parisuhteessa on jo lapsia, tilanne on mutkikkaampi, myönnän). Mutta tarkoitan vain sanoa, että ensin on osattava kunnioittaa ja rakastaa itseään eli toisin sanoen olla terve itsetunto, ennen kuin voi vaatia sitä toiselta eikä elää elämää toisen ehdoilla, vaan tässä elämässä on opeteltava seisomaan omilla jaloilla!