Lue keskustelun säännöt.
Että semmosta, lapseni kaverin äiti osti k18 pelin
05.04.2012 |
En pysty sanomaan tällä hetkellä yhtään mitään. En voi käsittää tämmöstä!!!!!!!!!! Lapseni on seiskalla, yläasteella ja meillä on sovittu ettei k18 pelejä osteta eikä niitä tuoda kotiin edes lainaksi. No, pojat menikin sitten yhdessä kauppaan rahojen kanssa ja tämän toisen pojan äiti osti sitten pelin minun lapselleni. Ja sanotaan nyt että ei ole kyse mistään autopeleistä yms. Ja eipä ollut tämä äiti kysynyt että onko lupa saatu kotoa tai mitään sellaista. Nyt poika uhoo että saa muka pitää pelinsä ja pelata sitä. Onhan kaverillakin sama peli ja sitä rataa. VOi hemmetti, aaargh! En vain jaksa käsittää mitä tapahtui....
Kommentit (42)
Hieman ohi aiheen, itse olen varsin pienestä saakka saanut katsella kauhuleffoja joissa usein ollut ikärajat (Manaaja tmv.) koska pidin niistä.
Jo pienestä saakka kun katselimme elokuvia (siis mitä vain leffoja) vanhemmat sanoivat "no onpas trikkikuva", "ei tuollaisesta kyllä hengissä selviäsi oikeasti" ymv. lausahduksia, tuli selväksi että kyse on "vain elokuvasta".
Niinpä ne kauhuleffat (vaikka pelottivatkin, mutta nautin siitä tunteesta) eivät "järkyttäneet" koska normaali ihminen ymmärtää fiktion ja oikean elämän eron. Enemmän minua on (aikuisiällä!) ahdistaneet elokuvat joissa on väkivaltaa tmv. ja mitkä perustuvat tosi tapahtumiin, kun tietää että niin on _oikeasti_ tapahtunut vs. joku vampyyrielokuva tai vastaava.
Kannattaa pelata niiden lasten kanssa ja jutella pelistä/tapahtumista sen sijaan että heti sanoo ei. Toki kkä huomioiden, on eri asia antaa 5v pelata K18 peliä vs.15 -vuotiaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko sanoa, että jos en olisi kasvanut isän kanssa, joka oli ihan pelihullu (josta syystä meillä oli niin nintendot, pleikat kuin pc-pelitkin lautapelien lisäksi), niin mun englanti olisi ihan onneton. Opin nimenomaan pelaamalla ihan valtavasti englantia! Suurinosa englanninkielen varastostani on peleistä lähtien.
Meillä sai pelata K18-pelejä. Koska olin aika herkkä näkemään painajaisia, kaikki kauhupelit oli kielletty. Pelkästään Tomb Raiderin hovimies aiheutti pelkoa, joten kieltivät Tomb Raiderinkin. Mutta esim. GTA:ta sain pelata. Ei minusta kasvanut autoja varasteleva päähän ihmisiä ampuva asehullu, vaikka aseluvatkin löytyy näin vanhemmiten.
Koulunkäyntiohjaajana kuitenkin näen myös sen kolikon toisen puolen: muutenkin vilkkaat, reaktioherkät ja jopa aggressiivisuuteen taipuvat lapset jos saavat pelata mitä mieleen tulee ilman vanhempien valvontaa ja tukea (eli selitystä, että tämä on peli ja näin ei oikeassa elämässä saa toimia jne.), huomaa sen koulukäytöksessä heti. Erityisesti kun lisätään yömyöhään pelaava lapsi, niin se lapsi todella reagoi pelien lailla.