Kamala yhteenotto (jonka hävisin) kolmasluokkalaisen kanssa tänä aamuna,

alkaa jo olla vähän parempi mieli, toivottavasti pojallakin siellä koulussa. Puhumme tosiaan asian selväksi, kun poika saapuu koulusta kotiin.



Kaiken pahan alku taitaa olla se veljesten lähes jatkuva nahistelu, jota ei vaan saada loppumaan meidän tietotaidolla:( Ymmärrän että joskus tulee känää veljesten välille, mutta kun meillä se on ihan jatkuvaa.

enkä muutenkaan ymmärrä miks kilometrin matka pitäis mennä autolla. saati 500 m.

:DD

Ihan ok "rangaistus" mielestäni tuo, että isompi pyöräilee/kävelee kouluun. Varsinkin, kun olit valmis tulemaan puolitiehen vastaan, eli olisi tarvinnut kävellä vain päiväkodilta.. Kannattaa varmaan jutella kyllä asiasta vielä tänään ja sopia yhdessä, että jos vastaavanlaisia aamuja tulee, niin sitten ei autokyyditystä heru. Se, että lapsi ei hyväksynyt "rangaistustaan", vaan riiteli ja tappeli vastaan jne ei mielestäni ole hyväksyttävää, ja tällaisesta käytöksestä tulisi tulla joku seuraamus. Riiteleekö poika useinkin näin rajusti vastaan?

Mun mielestä äiti kyllä ylireagoi veljesten nahisteluun. Miksi rangaistus tuli vain isoveljelle? Miksei pikkuveli joutunut kävelemään myös (sitä naurettavaa 500 metriä)?

Mulla on neljä muksua (9v, 8v, 6v ja 2v), ja jatkuvasti on jollain jotain nahinaa. Kaksi isointa taistelee aamuisin juurikin kouluun lähdöstä, kun isompi hoputtaa pienemmän lähtöä (vaikkei se tosiaan hänen hommiinsa kuulu). Siinä sitten tarvitaan aikuista muistuttamaan, että kumpikin vastaa omasta kouluun lähdöstään ihan itse (ovat ekalla ja kolmannella luokalla).



Toisaalta isoin ja 6v taistelee leluista ja leikeistä, kun ei 6v enää suostukaan aina tekemään niin kuin isoin tahtoo ja isoimman mielestä hällä on oikeus määrätä kaikesta. Kiukkuavat sitten näitä keskenänsä, niihin en sekaannu. (Paitsi kun hermo menee, niin paiskaan kakarat pihalle leikkimään kunnes taas sopu sisäleikkeihin löytyy...)



Ja tuolla taaperolla menee toisten kanssa koko ajan sukset ristiin, kun on uhmaa ja toisaalta halua leikkiä toisten kanssa (=isojen mielestä hajottaa leikit)... Tähänkään en puutu, jos voin sen välttää, ja jos sekaannun niin käyn lähinnä ohjaamassa taaperoa niin että mahtuu leikkimään toisten kanssa leikkiä hajottamatta.



Miksi kuskaat isompaa kouluun ylipäätään? Mä vien koululaiset vain poikkeustapauksissa, pääsääntönä on kulkea ihan itse. Yhtälailla menevät kavereilleen ihan itse.

olisi kannattanut miettiä, että kannattaako tehdä toista lasta "että on sit sisaruksista seuraa toisilleen".



T: Onnellisesti yhden lapsen äiti

on niin pikkujuttu, että ei tarvitse varoitella, ja tottakai 9 v voi sen kävellä, ja kuuluu kävellä ilman narinoita. Jos meillä lapset kouluun menon suhteen uhittelisivat noin, ja myöhästyisivät oman huonon käytöksensä takia, seuraisi varmaan viikon ajaksi täydellinen huvittelukielto ja aresti, jotain kunnioitusta koulunkäyntiä kohtaan pitää olla. Ja aikuista.



Eli ei mitään hyvittelyjä tuosta, vaan tiukka linja, kouluun pitää mennä ajoissa, se on lapsen vastuu ja tehtävä, ja jatkossa tulee tiukat seuraukset, jos niin ei tapahdu.

ja anna isän hoitaa aamushowt. Loppuu tappelut lyhyeen.

rangaistukset jaetaan vasta sitten, kun on ensin varoitettu ja silti mitään ei tapahdu. Toisekseen miksi vain toista lasta rangaistaan, kun kaksi tappelee. Aloittiko se vanhempi edes sitä tappelua? Sinä käsket ne pukemaan, että nyt mennään ja tappelut loppuu NYT. 'Minä en jaksa kuunnella tuota, menkää pihalle tappelemaan ja autossa olette sitten kunnolla. Jos ei onnistu niin lähdetään heti kävelemään ja autokyytiä ei tule. (kummallekkaan)' Teidän tarttee kyllä jutella toi asia, koska sinä olit epäreilu vanhempaa lasta kohtaan. En todellakaan vastusta kurin pitoa ja tarvittaessa rangaistuksia, mutta epäreilu ei saa minusta vanhempi olla. Jos teillä muuten on muulloinkin tuollainen linja, että isompi on aina syypää ja kärsii niin en oikeastaan ihmettele, että pojat tappelevat. Kyllä minäkin riehuisin jos systeemi on tuo.

et miksi se 9v tuli takaisin kotiin? Meillä joskus lapsi on tullut riidan jälkeen juosten takaisin koulumatkalta koska on halunnut sopia asiat ennenkuin menee kouluun...

Ja 3- luokkalainenkin tarttee saattaa kouluun?



Ei ihme että te huudatte aamulla.



Jokseenkin säälittävää että lapsi myöhästyy koulusta eikä sinua kiinnosta kuin oma aamukahvi.

on niin pikkujuttu, että ei tarvitse varoitella, ja tottakai 9 v voi sen kävellä, ja kuuluu kävellä ilman narinoita. Jos meillä lapset kouluun menon suhteen uhittelisivat noin, ja myöhästyisivät oman huonon käytöksensä takia, seuraisi varmaan viikon ajaksi täydellinen huvittelukielto ja aresti, jotain kunnioitusta koulunkäyntiä kohtaan pitää olla. Ja aikuista.

Eli ei mitään hyvittelyjä tuosta, vaan tiukka linja, kouluun pitää mennä ajoissa, se on lapsen vastuu ja tehtävä, ja jatkossa tulee tiukat seuraukset, jos niin ei tapahdu.

viedä, ei sitä voi itse kävelemään laittaa, toisin kuin 9-vuotiaan. Siksi on ihan perusteltua viedä toinen, ja toinen ei. Joka tapauksessa kyllä yhdeksänvuotiaan pitäisi suhtautua kouluun vähän vakavammin. Yleensä yhdeksänvuotiaat kyllä kunnioittavat opettajia ja koulua niin paljon, että tosiaankaan eivät halua myöhästyä.

Ei tossa tapahtumaketjussa ny mitään kovin huolestuttavaa minusta tapahtunu. Varmaan ihan kasvattava kokemus.

Mikään ei minuakaan kimpaannuta yhtä herkästi kuin lasten keskinäinen tappelu. Tuntuu jotenkin vaikealta vanhemman käsitellä sitä, että omat rakkaat lapset ovat toisilleen halpamaisia.



MUTTA. Ap, sinun olisi kyllä oikeasti syytä opetella sitä, miten rankaiset lapsiasi.



1) Sinä et voi pamauttaa lasta aika rajulla rangaistuksella kertaheitolla. Rangaistusten riski pitää olla lapsella tiedossa ja niitä pitää jakaa systemaattisesti ja loogisesti. Jos lasten nahistelu yleensä menee sinulla läpi sormien (sanoit, että he nahistelevat paljon), et voi yhtäkkiä komentaa lasta aamukiiressä patikkamatkalle. Lisäksi - kuten tuossa jo moni sanoikin - ei ole reilua rangaista vain toista lapsista, jos molemmat ovat osallistuneet tappeluun. Eli ENNAKOI, ole systemaattinen ja tasapuolinen.



2) ÄLÄ anna rangaistuksia, joiden toteuttaminen on vaikeaa. Kerjäät vain itsellesi mielenharmia.



3) ÄLÄ pyörrä ja vaihda rangaistusta. Jos lapsi on komennettu kävelemään kouluun, hän kävelee. Mitä hittoa poika teki autossa matkalla päiväkodille? Jo siinä sinä olit pyörtänyt puolet rangaistuksesta. Sitten lähdet vielä saattamaan yhdeksänvuotiasta lasta puolen kilometrin matkalle, miksi ihmeessä? Ja mitä IHMETTÄ SINÄ ALAT LAPSEN KÄNNYKKÄÄ repiä, kiukutteluahan tuo on ja osoittaa, että sinulla on pasmat pahasti sekaisin. Anna pojan soittaa isälleen, mitä se sinua kaivelee? Kai isä nyt sentään ymmärtää olla sinun takanasi, kun lapselle on määrätty rangaistus? Jos ei ymmärrä, olisi korkea aika käydä vakava kasvatuskeskustelu isän kanssa.



Ja lopulta sinä sitten vielä palkitsit lapsesi edestakaisin sompailusta ja uhmaamisesta sillä, että VEIT hänet autolla kouluun.



Nyt kun poika tulee kotiin, pyydät häneltä ensin anteeksi sitä, että olet haukkunut häntä. Henkilökohtaiset ilkeydet eivät ole äidille koskaan sallittuja. Ei koskaan, ei edes pahimmassa vitutuksessa. Moiti lapsen tekoja, älä lasta.



SITTEN sanot, että hän edelleen on jäänyt ilman rangaistusta siitä, että tappeli aamulla veljensä kanssa. Koska kerran sai kyydin kouluun eikä suostunut kävelemään, vaikka se oli hänelle selvästi määrätty rangaistukseksi, saa nyt uuden, kovemman rangaistuksen. MIETI tarkkaan, mikä rangaistus on valvottavissa, eikä halvaannuta perheen toimintaa. Vaikkapa pidätät viikkorahat tältä viikolta tai kiellät peliaikaa tms.



MIETI siis tarkemmin, mistä jaat rangaistuksia, älä heittele niitä kaikesta mahdollisesta. Ja mieti, miten kovia rangaistuksia annat, ei ole järkevää mätkäistä heti moukarilla. Ja NOUDATA niitä määräämiäsi rangaistuksia, äläkä heti pyörrä niistä, kun toinen vähän pullikoi vastaan.



Muista: joka kerta, kun toimit kuten tänä aamuna, auktoriteettisi murenee ja seuraavalla kerralla on aina vaan vaikeampi saada poikaa tottelemaan. Hänhän sai sinut ihan polvilleen kieltäytymällä noudattamasta rangaistusta.

viedä, ei sitä voi itse kävelemään laittaa, toisin kuin 9-vuotiaan. Siksi on ihan perusteltua viedä toinen, ja toinen ei. Joka tapauksessa kyllä yhdeksänvuotiaan pitäisi suhtautua kouluun vähän vakavammin. Yleensä yhdeksänvuotiaat kyllä kunnioittavat opettajia ja koulua niin paljon, että tosiaankaan eivät halua myöhästyä.

kun matka on noin lyhyt, ja jos autolla vie, niin samallahan se toinenkin siinä menee...

Tuokin 9v voi kunnioittaa koulua, mutta oli varmasti nyt väärässä tunnetilassa...

lapsesi pitää kävellä päivässä 5 km. Ettei liho

Mikään ei minuakaan kimpaannuta yhtä herkästi kuin lasten keskinäinen tappelu. Tuntuu jotenkin vaikealta vanhemman käsitellä sitä, että omat rakkaat lapset ovat toisilleen halpamaisia. MUTTA. Ap, sinun olisi kyllä oikeasti syytä opetella sitä, miten rankaiset lapsiasi. 1) Sinä et voi pamauttaa lasta aika rajulla rangaistuksella kertaheitolla. Rangaistusten riski pitää olla lapsella tiedossa ja niitä pitää jakaa systemaattisesti ja loogisesti. Jos lasten nahistelu yleensä menee sinulla läpi sormien (sanoit, että he nahistelevat paljon), et voi yhtäkkiä komentaa lasta aamukiiressä patikkamatkalle. Lisäksi - kuten tuossa jo moni sanoikin - ei ole reilua rangaista vain toista lapsista, jos molemmat ovat osallistuneet tappeluun. Eli ENNAKOI, ole systemaattinen ja tasapuolinen. 2) ÄLÄ anna rangaistuksia, joiden toteuttaminen on vaikeaa. Kerjäät vain itsellesi mielenharmia. 3) ÄLÄ pyörrä ja vaihda rangaistusta. Jos lapsi on komennettu kävelemään kouluun, hän kävelee. Mitä hittoa poika teki autossa matkalla päiväkodille? Jo siinä sinä olit pyörtänyt puolet rangaistuksesta. Sitten lähdet vielä saattamaan yhdeksänvuotiasta lasta puolen kilometrin matkalle, miksi ihmeessä? Ja mitä IHMETTÄ SINÄ ALAT LAPSEN KÄNNYKKÄÄ repiä, kiukutteluahan tuo on ja osoittaa, että sinulla on pasmat pahasti sekaisin. Anna pojan soittaa isälleen, mitä se sinua kaivelee? Kai isä nyt sentään ymmärtää olla sinun takanasi, kun lapselle on määrätty rangaistus? Jos ei ymmärrä, olisi korkea aika käydä vakava kasvatuskeskustelu isän kanssa. Ja lopulta sinä sitten vielä palkitsit lapsesi edestakaisin sompailusta ja uhmaamisesta sillä, että VEIT hänet autolla kouluun. Nyt kun poika tulee kotiin, pyydät häneltä ensin anteeksi sitä, että olet haukkunut häntä. Henkilökohtaiset ilkeydet eivät ole äidille koskaan sallittuja. Ei koskaan, ei edes pahimmassa vitutuksessa. Moiti lapsen tekoja, älä lasta. SITTEN sanot, että hän edelleen on jäänyt ilman rangaistusta siitä, että tappeli aamulla veljensä kanssa. Koska kerran sai kyydin kouluun eikä suostunut kävelemään, vaikka se oli hänelle selvästi määrätty rangaistukseksi, saa nyt uuden, kovemman rangaistuksen. MIETI tarkkaan, mikä rangaistus on valvottavissa, eikä halvaannuta perheen toimintaa. Vaikkapa pidätät viikkorahat tältä viikolta tai kiellät peliaikaa tms. MIETI siis tarkemmin, mistä jaat rangaistuksia, älä heittele niitä kaikesta mahdollisesta. Ja mieti, miten kovia rangaistuksia annat, ei ole järkevää mätkäistä heti moukarilla. Ja NOUDATA niitä määräämiäsi rangaistuksia, äläkä heti pyörrä niistä, kun toinen vähän pullikoi vastaan. Muista: joka kerta, kun toimit kuten tänä aamuna, auktoriteettisi murenee ja seuraavalla kerralla on aina vaan vaikeampi saada poikaa tottelemaan. Hänhän sai sinut ihan polvilleen kieltäytymällä noudattamasta rangaistusta.

ap:n kertomuksessa silmään se, että hän souti ja huopasi koko ajan rangaistuksen kanssa, ja se rangaistus oli alkaa päälle ihan väärin valittu.

En sano, etteikö täälläkin tapahtuisi joskus vastaavaa, mutta koska ap nyt kerta kysyi, niin väärin se meni, ihan väärin.

Sano että lähetät ne lastenkotiin asumaan, et jaksa enää tollasta menoa.



Jos tappelu jatkuu, soita leikisti lastenkotiin niin että pennut kuulevat ja kysy monelta ne saa tuoda.



Ala pakkaamaan kasseja ja pyydä valitsemaan lempi lelu mukaan...

Sano että lähetät ne lastenkotiin asumaan, et jaksa enää tollasta menoa.

Jos tappelu jatkuu, soita leikisti lastenkotiin niin että pennut kuulevat ja kysy monelta ne saa tuoda.

Ala pakkaamaan kasseja ja pyydä valitsemaan lempi lelu mukaan...

Valehtelu ei voi tuoda mitään hyvää...