Mitä tehdä miehen kanssa, joka syö kalleimmat ruoat ja herkut, muttei itse osta niitä?
Otsikossa tulikin selväksi, millainen mieheni on. Meillä on sellainen rahojenkäyttö "sopimus" että minä maksan asuntolainan ja mieheni ruoat. Ja muut kulut suunnilleen 50/50. Kuitenkin ostan itse lisäksi usein "kalliita" ruokia (miehen mielestä)niinkuin luomujuttuja (leipää yms.)tai erityisiä herkkuja kuten hyviä juustoja, pähkinöitä yms. Mies ei siis itse halua laittaa rahaa niihin, mutta syö ne melkein kaikki, jos minä ostan niitä (ostan lähinnä lapsia varten, tai siis ainakin meille kaikille). Sitten ko. jutut on aina loppu niin kauan kuin itse taas ostan niitä lisää, ja itseäni tuollainen toiminta on nyt alkanut raivostuttaa, kun sitten haluaisin laittaa jotain lapsille tai itselleni, niin kaikki on hävinnyt. En kuitekaan haluaisi aloittaa riitaa asiasta. Kuinka muuten voisin hoitaa asian "pehmeästi" miehen kanssa? Ruoan piilottelukaan ei oikein tunnu kivalta vaikka olen jo harkinnut sitäkin.
Kiitos hyvistä neuvoista!!!
Kommentit (10)
Keskustelut ei auttanut joten ratkaisin tilanteen piilottamalla herkut. Tuo on ainoa vaihtoehto meillä mikäli haluaa välttää jatkuvan riitelyn.
Prustakaa yhteinen tili, johon liitetyillä pankkikorteilla ostatte kaiken ruoan ja muun.
Jos tämä ei käy, ostat niitä hyviä vaan sen verran että saat ne heti syötettyä lapsille. Tai sitten tosiaan piilottelet sitä ruokaa.
Mua ainakin tuo sinun miehesi käytös ärsyttäisi ihan suunnattomasti. En tiedä asuntolainanne suuruutta, mutta kuulostaa siltä, että rahankäyttö ei mene ihan tasan teidän perheessä.
tulisin hulluksi jos pitäis tommosen syömisten kyttääjän kanssa omassa kotonani asua. Tai ylipäätään sellaisen, joka kyttää noin tarkkaan kuka käyttää rahaa minkä ja minkä verran.
Joo, täytyy kai ensin yrittää jutella asiasta ystävällisesti. Sen jälkeen piilotan herkut ja syötän lapsille muina aikoina.
Enkä todellakaan kyttää rahankäyttöä, mutta on tosi ikävää, kun yhteisiksi herkuiksi tarkoitetut extrat katoavat sen yhden suuhun, joka ei niitä itse halua koskaan hankkia (ostamilleni luomujutuille jopa naureskelee, mutta sitten kuitenkin syö niitä...?!), ja sitten kun toisetkin olisvat niistä nauttimassä, niin kaikki onkin yllättäin loppu.
Minusta olisi reilua, että niitä saa syödä ihan niin paljon kuin maha vetää, jos sitten pitää huolen siitä, että muillekin on.
Minä olen sanonut miehelle, että jos syö jotain pois jääkaapista, niin ostaa uutta tilalle seuraavalla kauppareissulla. Ihan sama kumpi on alunperin ostanut.
saatan tehdä niin, että kaupasta tullessa jätän jotkut ostokset autoon tai laitan muuhun piiloon ennen kassien purkamista.
ei koske pelkästään herkkuja vaan yleensä kaikkea syötävää.
jos puoliso olisi sellainen kuin nro 5
...eli tuhlaa ensin omat rahansa ja sitten minunkin rahani.
Älä anna sille torttua
http://i1.kym-cdn.com/entries/icons/original/000/008/549/If%20you%20kno…
Onko se niin kiveen hakattu ja oikeudessa määrätty, että ne maksut pitää jakaa noin?
Miksi ette muuta sen niin, että sinä ostat ruuat, kun olet maksanut ne tähänkin asti, ja mies maksaa vastaavasti muita menoja?
Dadaa - helppoa kun sen osaa!
Meillä ei tosin ongelmaa, kun jokseenkin samanlaiset tavat ja tottumukset, ja molempien rahat kuluvat tasapuolisesti aina loppuun.
Sano asiallisesti, älä riitele.