Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

En kertakaikkiaan osaa syödä normaalisti

Vierailija
04.04.2012 |

Siitä ei vain tule mitään. Lihon kohta muodottomaksi. Välillä motivoidun tsemppaamaan, mutta vuosien ja vuosien aikana olen todennut, että mä en kertakaikkiaan pysy ruodussa koska vain yksinkertaisesti unohdan katsoa mitä suuhuni laitan. Ilmeisesti vain fyysinen mahdottomuus minulle.



Oloni on kammottava koko ajan, mutta ruoka on minulle pahe ja nautinto. Eli olen tunnesyömäri myöskin.



Laihtuisin varmasti jos makuaistini vietäisi täysin. Nautin kaikesta ruuasta en niinkään makeista, vaikka toki niitäkin syön aina liikaa jos niitä on tarjolla.



Onko kukaan parantunut tällaisesta tilasta? EN ole ikinä ollut hoikka ja olen masentunut tästä. Mikä tietysti pahentaa entisestään tilannetta. Ja menkkakiertokin vaikuttaa, että välillä unohdan olevani edes kovin lihava (30kg extraa) ja sitten tietyssä kuun vaiheessa voisin vaikka ajaa sillalta alas sen takia...



Pitäiskö sitä alkaa nauttia vain juomamuodossa aterioita. Olen äärettömän huono juomaan vettäkin. Koen vain harvoin janoa, joten en muista sitäkään tehdä.



Sorry excuse of a human being?

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
04.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on vaan paha, ettei sitä päätöstä (laihduttamisesta tahi niistä yksittäisistä mättöhetkistä kieltäytymisestä) voi tehdä kukaan muu kuin sinä itse. Mikään, mitä esim. mä sanon, ei vaikuta mitään, koska vain sun se itse urakka on tehtävä, jos haluat. Jos ei löydy motivaatiota tai intoa, niin sitten et vaan ole siinä pisteessä, jossa inhoat itseäsi tarpeeksi.



Toisaalta, ajattelisin että tarvitseeko sinne asti päästäkään. Eli +30 kg kuulosta minusta mitenkään jäätävän pahalta, etten ihmettele että välillä et edes koe itseäsi erityisen lihavaksi, mutta entä jos et edes päästäisi asiaa siihen pisteeseen...? Helpompihan 30 kg on pudottaa, kuin 40 tai 50. Eikä ihan helppoa sekään.



Mutta mitäs mää tässä jauhan, kuten totesin, vain sinä itse teet päätöksen miten elämäsi elät.

Vierailija
2/7 |
04.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Haluaisin olla siinä pisteessä että tämä jo riittää, mutta vain unohdan elää ruodussa. Meillä ei erityisemmin ole herkkuja, mutta kun meikä mättää perusruokaa kaksi annosta per ruokailu, niin kyllähän se näkyy ja tuntuu...



Mulla on vaan paha aavistus, että en pääse siihen pisteeseen jossa alkaisin sinnikkäästi laihduttaa, vaan se on sit kerrasta poikki ja päätän päättää eloni siihen.



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
04.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

En osaa auttaa sinua, kun itse olen samassa liemessä, mutta haluan kertoa, että ymmärrän sinua ja sitä, että nämä asiat ei aina ratkea itseä niskasta kiinni ottamalla tai jollain muulla helposti sanottavalla kliseellä. Jos ei ole elämässä oikea aika laihdutukselle, esim on liian paljon stressiä, niin silloin on turha yrittääkään. Oikea-aikaisuus on tärkeää. Minulla on nyt ollut noin viisi päivää tarkkaa ruokapäiväkirjanpitoa ja lasken kaloreita Energynetin avulla. Jo tuo kalorien laskeminen on auttanut pitämään annoskoot inhimillisinä. Ensimmäiset 3 päivää oli helvettiä, mutta nyt on pari päivää mennyt jo suht. hyvin. Voimia sinulle kamppailuun lihavuutta vastaan.

Vierailija
4/7 |
04.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

http://patrikborg.blogspot.com/2011/09/laihdutus-pysyvasti-tehdaan-nain…



Patrik Borg on omasta mielestäni Suomen fiksuimpia ihmisiä. Valitettavasti oikotietä ei ole, mutta tuossa on koko totuus laihdutuksesta, varsinkin ykköskohtaan kannattaa kiinnittää huomiota myös.

Vierailija
5/7 |
04.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luettelet pitkät rimpsut syitä, miksi juuri sinä et onnistu laihduttamaan. Ikään kuin se olisi sula mahdottomuus juuri sinun kohdallasi. Sun pitää kääntää tapasi ajatella.



Laihduttaminen on vähän niin kuin tupakkalakon tekeminen. Siihen pitää olla henkisesti valmis ja oikealla tavalla asennoitunut, silloin se onnistuu. Jos välillä jopa unohtaa olevansa ylipainoinen, ei voi mitenkään onnistua pudottamaan painoa.



Miten muuten voi "unohtaa katsoa", mitä suuhunsa laittaa? Sokkonako syöt?? Liina silmillä?



Tiedostatko tilanteet, joissa alat mättämään? Jos syöt katsellessasi DVD:ltä leffoja, sun pitää lopettaa elokuvien katselu ja siirtyä seuraamaan A-studiota. Jos pistelet Fazerin sinisen, kun boyfrendi ei soittanutkaan, niin soita sä bestikselle ja tilitä sille. Et valmista enää isoja ruokamääriä ajatellen, että sä laitat loput pakkaseen. Eihän se ehtisi kunnolla jäähtymään, kun olisit jo syönyt sen.



Kuten täällä jo todettiin, sun pitää itse tehdä se päätös ja oikealla asenteella susta tulee maailman onnistunein laihtuja! :)



Tsemppiä!!

Vierailija
6/7 |
04.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja etsi jostain psykoterapeutti, joka on erikoistunut syömishäiriöihin. Terapia ilman kelakorvausta maksaa noin 80 euroa tunti. Joku kymmenen kerran paketti itsesi tutkailuun voisi maksaa itsensä takaisin. Ainakin se on halvempaa kuin lihavuusleikkaus.



Mulle tuli myös mieleen, että ehkä sä syöt siihen janoosi. Mullakin janon tunne on heikko ja se tuntuu usein vasta kun on oikeasti nestehukka ja päätä särkee ja väsyttää, silloin muistan että oho, olen juonut aamulla mukin kahvia eikä muuta. Ja pissa on tummanruskeaa. Huomaan että saatan napostella koska on jano.



Ota tavaksi laittaa illalla huomista varten puolentoista litran pullo vettä jääkaappiin ja tyhjentää se iltaan mennessä. Ei se välttämättä laihduta mutta voi vähentää janoon syömistä.



Munkin mielestä Patrik Borg on hyvä laihdutusopastaja. Osta sellanen kirja kuin Rentoa painonhallintaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
04.04.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo kahdeksikon neuvo vesipullosta on oikein hyvä! Mun piti kanssa sanoa, että ota tavaksesi juoda vähintään kaksi lasia vettä 15 min ennen ruokailua. Tarpeeksi ajoissa nautittu vesimäärä antaa kylläisyyden tuntua.



Nro 7

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi viisi yksi