te, joille englannin kieli on tosi helppoa
mistä luulette sen johtuvan?
Mulla on joku sisäänrakennettu kieltenymmärtämisgeeni, mun mielestä ne on täysin loogisia tai itse asiassa itsestäänselvyyksiä. Jos joku sana tai sääntö minulle kerrotaan niin en varmasti unohda sitä enää ikinä.
Mieheni on käsittämättömän surkea prepositioissa, en vaan voi ymmärtää miten ei voi tajuta että se on "I´m good at football" eikä "I´m good in football" :D
Matikassa minä taas olen surkea, mies ei voi ymmärtää miten en voi osata tuosta vaan jotain suhdelaskuja tai alennusprosentteja.
Kommentit (6)
Saattaahan se olla geeneissäkin - isälläni on todella hyvä kielipää mutta äitini taas ei osaa sanaakaan muuta kuin suomea.
Lapsena olin englanninkielisessä päiväkerhossa ja siitä se varmaan myös jäi. Uskon silti, että ulkomaankielisen musiikin kuuntelu ja tv-ohjelmien katselu vaikuttaa paljon. Tosin nyt kun opiskelen englantia yo:lla, kiinnitän huomiota paljon enemmän kuullun ymmärtämiseen - en usko että "tavis" sellaista tekisi. En itsekään muiden kielten kohdalla.
Matikassa olin myös surkea, samoin fysiikka ja kemia olivat aina ne vaikeimmat aineet. Sen sijaan sitten opiskelinkin kuutta kieltä lukiossa :)
entisen työkaverini herkullinen runo:
SPELLISM
Some people find it hard to spell
While others do it very well.
The latter can be very quick
To criticise; they get a kick
From knowing how to spell a word
Of which most people haven't heard.
They like to think this proves they're clever,
Although they practically never
Stop to think if this is true
Or not. I recommend that you
And I should give some thought
To what it means to spell; we ought
To look at history - this will tell
That William Shakespeare couldn't spell
For peanuts, and his royal queen
(H.R.H. Liz one, I mean)
Was twice as bad.One can tell at a
Glance, though, that it didn't matter!
Dr. Johnson hadn't yet
Thrown his stiff, pedantic net
Over the language; he had not
Invented standard spelling - what
You wrote was what you thought looked best;
You simply wrote and left the rest.
You left the reading to the reader
Who, at this time, didn't need to get
a massive dictionary. (Which was
As well, you understand,
because there wasn't one as yet.)
You see, A writer, way back then, was free
To spell exactly how he liked.
His writing had not yet been spiked
By the debilitating fear
That folk might giggle, sniff or sneer
At what he'd written - for no better
Reason than they thought his letter
Patterns were a little odd
Compared to those laid down by God
(Or was it Dr Johnson) for
A standard spelling, evermore.
A “spellist” age we live in now,
Where you are often judged by how
You spell "liaise" or "guarantee",
"People" or "Arachnidae".
It's very easy to admit
You have more than a little bit
Of problem with your maths, and yet
There is no way that you would let
The knowledge that your spelling's bad
Get out at any price.
It's sad
To say this, but we know
That spelling well just doesn't show
Intelligence, for any fool
Can learn to spell in infant school -
Given the chance.
For reasons why
Some don't achieve this we should try
Examining the wider picture,
Which would make our theory richer.
As well as this, though, we should learn
How negative it is to spurn
A person (just as though he smells)
Simply because of how he spells.
Spelling is spelling, nothing more.
It isn't "authorship" and nor
Does it equate to writing; it
Isn't wisdom, truth or wit.
It is an unimportant skill,
A simple, boring memory drill;
Nothing to do, as you can see,
With art, or creativity.
Writing that's beautiful, or true,
Has its influence on you
Not, for heaven's sake, because
Of how the bloody spelling was!
Hugo Kerr
Olen pelannut aktiivisesti vuodesta 1998 ja nykyään englannintaitoni on todella hyvä(vaikka itse sanonkin).
mutta myös kiinnostuksella ja harjoituksella on paljon merkitystä. Jotkut asiat kielessä voi tietää selkäytimen kautta, mutta valtaosa kyllä on sellaista, että ne pitää opetella ja pistää mieleen. Sama se on matikan kanssa ja monen muunkin asian kanssa.
Olen pelannut aktiivisesti vuodesta 1998 ja nykyään englannintaitoni on todella hyvä(vaikka itse sanonkin).
Samaa polkua ollaan kuljettu. Sanakirja oli alussa vieressä työpöydällä jos tuntematon sana tuli pelissä vastaan liian usein, eikä sanan merkitystä voinut arvata mitenkään. Myöhemmin nettisanakirjat ja Google auttoivat. Oltiin ylitetty raja jonka jälkeen vierasta kieltä voi opiskella sen saman vieraan kielen avulla, eikä suomenkielisiä selityksiä tarvinnut. Sitten tietty oli piratoidut leffat johon piti aina saada tekstitykset, jotka oli useimmiten englanninkieliset. Normaalin puhekielen kuullunymmärtäminen tuotti vaikeuksia alussa, jopa lukion oppimäärän jälkeenkin. Vikana on se kliininen studioenglanti mitä kuunneltiin oppitunneilla nauhoilta. Mielestäni nuo kuunteluharjoitukset auttavat vain kehittymään niissä kuunteluharjoituksissa, ei niinkään normaalin puhekielen kuuntelussa. Nyt olen 5 vuotta chattia käyttänyt perusfiksujen englanninkielisten kanssa. Tuon aikana sanavarasto on melkein tuplaantunut, jopa kaiken tuon opiskelun jälkeenkin. Jos kielitaito on talo niin lukion pitkän enkun jälkeen on vasta perustukset rakennettu.
Amerikkalaiset ovat tehneet kulttuurisen invaasion ja me olemme kaikki sen uhreja. Välillä mietin kumpi taito minulla on parempi, suomen- vai englanninkielen taito.
enkussa ja ainakin prosenttilaskuissa. Itse asiassa oon lähihoitaja, mutta kaikkihan luulee, ettei lähärit mitään osaa...