KTM, DI, OTM tai lääkäri, ovatko monet alas edustajat sinusta kusipäitä?
Minusta välillä tuntuu, että omalla alallani törmää kauhean usein sellaisiin ihmisiin, joille työ on kaikki kaikessa, arvostellaan kaikkia muita, kuin oman alan edustajia ja tuttavuuksia luodaan vain ja ainoastaan verkostoitumisen takia. Oikeaa ystävyyttä ei niinkään arvosteta ja puheenaiheet pyörivät lähinnä työssä ja rahassa ja siinä mitä on hankittu ja kuinka erinomaisia tässä nyt ollaan..
Mua ärsyttää kun tuntuu että oikeasti mukavia kollegoja on tosi harvassa ja suurin osa on tällaisia kovia arvoja kannattavia idiootteja. Huomasi jo opiskeluajalla, että jos vähänkin ihmisessä oli potentiaalia tällaiseen ääliöporvarillisuuteen, se kyllä tuli esiin ja kohosi toiseen potenssiin.
Oletteko muut huomanneet tällaista? Kaipaan ympärilleni enemmän sellaisia "jalat maassa" -tyyppejä, joille ihmisen arvoa ei mitattaisi ainoastaan rahassa ja ylitöiden määrässä!
Kommentit (65)
Työpaikaltako haet sitä tosiystävyyttä? Ehkä siksi olet niin pettynyt.
enkä ole ehtinyt vielä katkeroitumaankaan, toisin kuin ilmeisesti kokeneemmat kollegat vähän ovat. Mulla on sellainen olo, että teen tärkeää työtä, johon ei ole kenestä hyvänsä ja mun työkaverit on upeita tyyppejä. Voin luetella myös 200 asiaa, jotka ärsyttää alassa ja ihmisissä, mutta tässä vaiheessa olen plussan puolella ja varsin onnellinen.
Yleisesti ottaen en pidä juristeista monestikaan ja onko se näidenkään kommenttien jälkeen mikään ihme. Sano jotain positiivista ja heti fiksummat ovat naureskelemassa. Voi tätä meidän ammattikuntaa :(
joka on yksi rankimmista hommista, mitä juristit tekevät. Todella pitkät työpäivät, tiukka aikataulu, jatkuva laskutuksen valvonta ja kova kilpailu toimistojen välillä luovat kovan paineen työyhteisölle. Meillä kuitenkin paine on puristanut timantteja: herranjestas, mikä yhdessä tekemisen meininki ja lojaalisuus porukan kesken. Koko sakki on selkeästi keskimääräistä lahjakkaampaa ja motivoituneempaa ja matkalla samaan maaliin, mikä on ihan mieletöntä. En vaihtaisi työkavereitani mihinkään.
... että tuo edellä oleva on kuin jostain Fondian blogista tai "fondiaanien" lehtien palstoilla harrastamassa hehkutuksesta.
Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta tietysti, mutta yleensä vältän juristien seuraa kuin ruttoa.
eikä hänkään mitenkään lämmöllä muistele suurinta osaa opiskeluaikaisista tutuistaan - muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Pari ystävää hänellä on opiskeluajoilta, joihin hän pitää yhteyttä, ja he ovat samanalaisia maanläheisiä tyyppejä, kuin mun mieskin.
enkä ole ehtinyt vielä katkeroitumaankaan, toisin kuin ilmeisesti kokeneemmat kollegat vähän ovat. Mulla on sellainen olo, että teen tärkeää työtä, johon ei ole kenestä hyvänsä ja mun työkaverit on upeita tyyppejä. Voin luetella myös 200 asiaa, jotka ärsyttää alassa ja ihmisissä, mutta tässä vaiheessa olen plussan puolella ja varsin onnellinen.
Yleisesti ottaen en pidä juristeista monestikaan ja onko se näidenkään kommenttien jälkeen mikään ihme. Sano jotain positiivista ja heti fiksummat ovat naureskelemassa. Voi tätä meidän ammattikuntaa :(
Tuskinpa kyse on katkeroitumisesta, luepas kommenttisi ensimmäinen kappale ihan ajatuksella uudestaan. Sehän kuulostaa aika lapselliselta ja osaltaan osoittaa ap:n väitteen toteen.
Toki omasta työstään saa ja pitääkin olla ylpeä, mutta kyse onkin siitä, kuinka asian tuo ilmi. Etkä sinä omaa ammattikuntaasi kovin positiivisesti kuvaa, kun ilmoitat paineen puristamana timanttina tekeväsi muita juristeja rankempaa työtä. Muita lahjakkaampi ja motivoituneempikin vielä olet.
Itsellä on kokemusta asianajoalan lisäksi muiltakin sektoreilta ja väitän, että keskimäärin ihan yhtä lahjakkaat ja motivoituneet lakimiehet tekevät vaativaa työtä muuallakin. Monesti käytännössä hurjan vaativaa ja itsenäistä on esim. yrityksen ainoana lakimiehena, kun asianajotoimistossa sinulla on joukko muita kollegoja ympärillä tukemassa ja neuvomassa. Asianajotoimistoihin sen sijaan on vastavalmistuneen lakimiehen helppo tulla töihin varsin kokemattomanakin.
Alaan väistämättä liittyy ajoittainen kiire ja painekin, mutta toistuvat, todella pitkät työpäivät ja tiukat aikataulut kertonevat ennemminkin organisaation huonosta järjestelystä ja lyhytnäköisestä voiton tavoittelusta. Ei siis kannata esittää niitä alaan kuuluvina itsestäänselvyyksinä. Vaikka toki pidän kirjoituksesi mielessä delegoidessani työtehtäviä ilman huonoa omaatuntoa :)
19
Jos on korkeasti koulutettu, mutta ei fiksu eikä filmaattinen, niin se antaa avuja olla "sivistyneesti" vittuimainen tai pahimmillaan pelkästään olla vittumainen. Mikä on syy ja mikä seuraus .....
Mutta 24/7 työtätekevät vain ovat sellaisia, että mittaavat ihmisen arvon tittelin, ylitöiden määrän tai mitä hyötyä hänestä minulle on kautta.
Osa tai suurin osa näistä gordongegoista on oikeasti sitä mieltä, että "greed is good" ja omiensa joukossa tämä ajattelu on normaalia eikä epänormaalia.
ikävä kyllä mielestäni olet oikeassa, moni ns. "kovan linjan akateeminen" on ylimielinen ja ylpeä. Kovan linjan akateemisella tarkoitan nyt näitä yhteiskunnan eliittitehtäviin valmentavia tutkintoja, eli juuri juristi/di/ekonomi, kuten itsekin jo määrittelit.
Oman näkemykseni mukaan tämä ei liity suoraan koulutukseen vaan _hyväosaisuuteen_. Monet ko. ammattien edustajista ovat ns. usean sukupolven hyväosaisia, varakkaiden suvun vesoja, joilla on hyväosaisuus jo ollut lapsuudessa määrittävä tekijä. Siksi siis tietty ylenkatse, ylemmyydentunto ja muita alaspäin katsominen periytyy.
Itse olen poikkeus siinä mielessä että olen köyhästä, rupusakki-taustaisesta duunariperheestä jossa koulutusta karsastettiin. Vanhemmat eivät tukeneet yhtään, päin vastoin yrittivät jarruttaa ja estää yliopisto-opintoni kaikin keinoin ja kieltäytyivät auttamasta mitenkään jos lähden sinne "herrojen kouluun". Itse sitkeydellä ja sisulla raivasin tieni läpi köyhyyden, lainalla ja töitä tehden rahoitin opinnot.
Olen nykyään hyväpalkkaisessa työssä, pörssiyhtiössä esimies/asiantuntijatehtävissä kesijohdossa, ja olen todella yksinäinen ja outo. En siis yhtään solahda muiden vastaavien akateemisten pikkupomojen maailmaan, puhumme ihan eri kieltä. Muut harrastavat viinejä, reissaavat kosmopoliittina ympäri maailmaa, golfaavat ja käyvät vanhempiensa loma-asunnolla nizzassa. Minä en tee noista mitään.
Eli kyllä on selkeästi nähtävissä se, ketkä ovat ponnistaneet akateemiseen genreen paremmista oloisa ja rikkaista suvuista, ja sitten taas ensimmäisen polven ruputaustaiset akateemiset eivät näihin piireihin oikein pääse kiinni. Itse en ole ainakaan päässyt. En vaan osaa shopata, kuluttaa, hienostella - siihen ei ollut koskaan mahdollisuutta ennenkään, joten ei siihen sitten enää vanhempanakaan osaa taipua.
Sinällään kunnioitan kaikki akateemisia tutkinnon tähden, se on vaatinuut kovaa työtä aina. Mutta se tietty ylenkatseisuus ja itseään parempana pitäminen on (joissakin tapauksissa) suoraan sanottuna vastenmielistä.
Itse en pidä itseäni yhtään parempana, arvokkaampana tai hienompana kuin ketään (av-palstaa siteeratakseni) köyhää sossupummi WT-mammaa.
Olen opiskellut Helsingin kauppakorkeassa ja asun Espoossa. Ollessani kotona lasten kanssa huomasin, että puistot notkuu täynnä ekonomeja ja lääkäreitä, jotka viettävät vuosia kotona ja sosiaalisia suhteita ei luoda muun kuin yhdessä viihtymisen takia.
Kollegat nyt sitten taas - no, töissä minkäin olen töissä. Vieruskarsinassa istuva tyyppi saattaa huomenna vaihtaa työpaikkaa, joten suhde pidetään sitten sillä tasolla.
Toki mä nuo kusipäät tunnistan, kyllä niitä kauppakorkeasta löytyy, mutta ei ne ole enemmistö, ne ovat vain muita kovaäänisempiä.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2012 klo 20:20"]
Kaipaan ympärilleni enemmän sellaisia "jalat maassa" -tyyppejä, joille ihmisen arvoa ei mitattaisi ainoastaan rahassa ja ylitöiden määrässä!
[/quote]
Kehitys varmaan johtuu siitä, että tietyistä pääsykokeista ei pääse kovin persoonalliset tyypit useinkaan läpi.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2013 klo 22:55"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2012 klo 20:20"]
Kaipaan ympärilleni enemmän sellaisia "jalat maassa" -tyyppejä, joille ihmisen arvoa ei mitattaisi ainoastaan rahassa ja ylitöiden määrässä!
[/quote]
Kehitys varmaan johtuu siitä, että tietyistä pääsykokeista ei pääse kovin persoonalliset tyypit useinkaan läpi.
[/quote]
Onko Se niin käsittämätöntä, että joillakin aloilla pitää osatakin jotakin? Pelkällä persoonalla ei pitkälle pötki, kuten ei palsta mammojen suosikkiälynlajilla = tunneälylläkään.
Joo kyllä tuon "vitun köyhät" asenteen on huomannut juuri tuon oman koulun niin sanotun kerman keskuudessa. Niitä keskusteluja kun kuuntelee, niin ihmiset keskustelevat jostain sellaisesta, että kaikki lapsiperheiden tuet pitäisi ottaa pois kun kyllä lapsestaan pitää pystyä itse huolehtimaan! Ja joo, tietyllä tavalla olen samaa mieltä, mutta se tyyli, jolla hyljeksitään heitä, jolle tässä yhteiskunnassa ei olekaan käynyt niin hyvin, on vastenmielinen. Ei tule mieleen, että rikkaallekin voi käydä huonosti jossain asiassa ja koko omaisuus menee. Asenne on se, että köyhät on luusereita ja niille nauretaan.
Työelämässä olen onneksi tavannut myös huomattavan mukavaa porukkaa, ja olihan sitä mukavaa porukkaa siellä koulussakin. Ainoa vaan, että tuo kusipääporukka on juuri sitä äänekkäintä, jota ei voi olla huomaamatta. Tietyissä tilanteissa vältin opiskeluaikana paljastamasta opiskelupaikkaa, kun tiesin, että sen takia heti tuomitaan.
T: KTM
No ovat ne sen verran kivoja ja ihania ihmisiä, että en edes kusisi yhdenkään KTM- tai OTM-naisen suuntaan. Ämmät hei, rahalla ja titteleillä ette voi ostaa rakkautta ettekä ystävyyttä.
t. luovalle alalle vaihtanut KTM-mies
No ovat ne sen verran kivoja ja ihania ihmisiä, että en edes kusisi yhdenkään KTM- tai OTM-naisen suuntaan. Ämmät hei, rahalla ja titteleillä ette voi ostaa rakkautta ettekä ystävyyttä.
t. luovalle alalle vaihtanut KTM-mies
[quote author="Vierailija" time="16.07.2013 klo 23:13"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2013 klo 22:55"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2012 klo 20:20"]
Kaipaan ympärilleni enemmän sellaisia "jalat maassa" -tyyppejä, joille ihmisen arvoa ei mitattaisi ainoastaan rahassa ja ylitöiden määrässä!
[/quote]
Kehitys varmaan johtuu siitä, että tietyistä pääsykokeista ei pääse kovin persoonalliset tyypit useinkaan läpi.
[/quote]
Onko Se niin käsittämätöntä, että joillakin aloilla pitää osatakin jotakin? Pelkällä persoonalla ei pitkälle pötki, kuten ei palsta mammojen suosikkiälynlajilla = tunneälylläkään.
[/quote]
Koulussa se kuuluu oppia. Parhaita tyyppejä yleensä on opinnoissaan suhteellisen (huom. suhteellisen) huonosti menestyneet. Hikarit palaa loppuun, eikä niistä muutenkaan tykätä.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2013 klo 23:43"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2013 klo 23:13"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2013 klo 22:55"]
[quote author="Vierailija" time="02.04.2012 klo 20:20"]
Kaipaan ympärilleni enemmän sellaisia "jalat maassa" -tyyppejä, joille ihmisen arvoa ei mitattaisi ainoastaan rahassa ja ylitöiden määrässä!
[/quote]
Kehitys varmaan johtuu siitä, että tietyistä pääsykokeista ei pääse kovin persoonalliset tyypit useinkaan läpi.
[/quote]
Onko Se niin käsittämätöntä, että joillakin aloilla pitää osatakin jotakin? Pelkällä persoonalla ei pitkälle pötki, kuten ei palsta mammojen suosikkiälynlajilla = tunneälylläkään.
[/quote]
Koulussa se kuuluu oppia. Parhaita tyyppejä yleensä on opinnoissaan suhteellisen (huom. suhteellisen) huonosti menestyneet. Hikarit palaa loppuun, eikä niistä muutenkaan tykätä.
[/quote]
Tervetuloa Pukkilan yläasteelle. Älä ole kiinnostunut alastasi tai ole keskimääräistä helpommin asioita omaksuva. Tai ainakin jätä tentissä vastaamatta pariin kysymykseen, ettet vain menestyisi koulussa hyvin.
Huoh.
[quote author="Vierailija" time="02.04.2012 klo 22:12"]
Viimeinen kurssi näissä hienoissa opinahjoissa tuntuu olevan "Kuinka kohtelen muita mahdollisimman huonosti, one on one". Lisään edelliseen listaan vielä opettajat. Varsinkin vastavalmistuneet "kasvatuksen ammattilaiset" jotka tietysti itse ovat lapsettomia ja suunnilleen koirattomia. Sitä ollaan niin suurta asiantuntijaa että.
Harvassa on sydämen sivistys näissä piireissä. 40 vuoden kuluttua ihmetellään mihin se elämä meni ja miksi ympärilläni ei ole enää ketään läheisiä. No ei kai kun piti tehdä niin paljon työtä ja olla aina poissa kotoa.
[/quote]
Eipä sitä sydämen sivitystä kyllä missään amk:ssakaan tuntunut olevan. Rasismia, sovinismia yms. kylläkin. Ja yllätys, yllätys sitä aivan perinteistä koulukiusaamistakin! Sitä jonka luuli jääneen yläasteelle.
Onkohan sulla huono itsetunto??!!
[quote author="Vierailija" time="02.04.2012 klo 20:37"]
tunnen muutaman juristin ja kaikki ovat kovia stressaamaan, lisäksi jotenkin aggressiivisen oloisia. tulen ahdistuneeksi niiden seurassa. tunnen myös kaksi lääkäriä, joista toinen kamalan tyly pyrkyri ja toinen tosi kiva. DI:t taas... noh, mieheni on DI ja luonnollisesti tosi ihana :). sanoisin, että riippuu alasta. tuotantotalouden DI:t ovat ainakin rahanahneempia kuin vaikka it-DI:t tai fyysikot.
[/quote]
Täällä toinen juristi, joka ajattelee juuri noin!
'Omassa seurassa' ei tarvitse koko ajan oikoa rasistista mielikuvaa kylmästä ja tylystä juristista eikä muitakaan vääriä käsityksiä, vaan saadaan rauhassa olla ihan rehellisesti hauskoja, mukavia ihmisiä. Te yleistäjät ja roolittajat pysykää lokeroissanne!
[quote author="Vierailija" time="02.04.2012 klo 22:27"]
joka todella tykkää omien kusipääjuristikavereidensa seurasta. Mahtavaa porukkaa, ei rahan- tai työnahnetta vaan nokkelaa ja hauskaa seuraa.
[/quote]
Mieheni on mm. KTM, lapseni opiskelee lääkäriksi (aloitti Di-opinnot ensin), sukulaisissa on DI-ihmisiä. IHAN tavallisia tallaajia ovat. Aika ikävää tuollainen YLEISTÄMINEN. Itse olen myös akateemisessa duunissa ja työkaverit ovat mukavia. Tuollaiset johtopäätökset, mitä esität, ovat yleensä vähän kateudun sävyttämiä. Elä omaa elämääsi ja yritä nähdä muissa hyvää.
Olen KTM ja työskentelen tilinpäätösraportoinnin parissa. Tunnen paljon rahoitusalan ihmisiä opiskelujen ja muiden piirien kautta.
T: Ap