Lue keskustelun säännöt.
Te jotka olitte aikananne lepsuja kasvattajia! Harmittiko myöhemmin?
02.04.2012 |
Millä tavalla olitte lepsuja/rentoja, ja onko myöhemmin tullut mieleen, että olisi kannattanut olla tiukempi? Tuliko lapsesta sosiaalinen ja onnellinen, vai miten kävi?
Kommentit (22)
Ihan kuin omasta kynästäni! :) En tosiaan ole tyytynyt mihin vaan, vaan halunnut sellaista mikä vastaa vaatimuksiani. Jos en esim. viihdy töissä, etsin sellaisen työpaikan missä viihdyn.Ja tuo oravanpyörässä juokseminen puuttuu kokonaan, en ymmärrä ihmisiä jotka stressaavat saavuttaakseen ns. kaiken. Itse mietin mitä todella haluan, ja sitten teen valintoja sen mukaan. Teen tälläkin hetkellä työtä josta en saa parasta mahdollista palkkaa enkä pääse luomaan erityisemmin uraa, mutta jossa voin vaikuttaa paljon työaikoihini ja itse työ on mukavaa ja mielenkiintoista.
kommentoimasi viestin kirjoittaja kommentoi aivan samoin, eli viestisi voisi olla minun kirjoittamani. Taidetaan olla aika samantyyppisiä lepsun kasvatuksen 'uhreja'. Myös minä olen valinnut freelancertyön, jossa määrään itse työaikani ja työni, ja olen aina kotona lasten tullessa koulusta kotiin. Olen lähtenyt kävelemään hyväpalkkaisesta työstä, koska se oli tylsää ja vei tolkuttomasti aikaa.
Minua ei ole koskaan kiinnostanut hankkia kallista autoa tai ökytaloa (asumme kuitenkin mukavasti, mutta suht edullisesti eli velat on maksettu ajat sitten) tai kilvoitella ulkonäölläni (se on ok, ja riittää minulle). Verrattuna moniin tuntemiini ihmisiin, olen vaan paljon rennompi ja vähemmän stressaantunut. Ehkä myös kunnianhimottomampi. Jotenkin en näe pointtia siinä hirveässä itsensäkiduttamisessa mitä jotkut kaverini harrastavat maksaakseen ison omakotitalon ja bemarin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Muutenkin olen ollut ehkä vähän ehdottomampi ja vaatinut parempaa kuin monet ikätoverini, joilla varmaankin on ollut tiukempi kotikasvatus. Yleensä olen saanutkin parempaa kuin muut (ainakin omasta mielestäni), eikä komplekseja tosiaankaan ole ollut. Toisaalta joskus minulla on vähän ulkopuolinen olo, koska en lainkaan ymmärrä mm. ulkonäkökomplekseja, 'huonoa työilmapiiriä', oravanpyörää, yms. Itse en vaan ole ikinä kiinnittänyt näihin mitään huomiota, todennäköisesti hyvän itsetuntoni takia."
Ihan kuin omasta kynästäni! :) En tosiaan ole tyytynyt mihin vaan, vaan halunnut sellaista mikä vastaa vaatimuksiani. Jos en esim. viihdy töissä, etsin sellaisen työpaikan missä viihdyn.
Ja tuo oravanpyörässä juokseminen puuttuu kokonaan, en ymmärrä ihmisiä jotka stressaavat saavuttaakseen ns. kaiken. Itse mietin mitä todella haluan, ja sitten teen valintoja sen mukaan. Teen tälläkin hetkellä työtä josta en saa parasta mahdollista palkkaa enkä pääse luomaan erityisemmin uraa, mutta jossa voin vaikuttaa paljon työaikoihini ja itse työ on mukavaa ja mielenkiintoista.