Mitä pidät tähänastisen elämäsi suurimpana saavutuksena?
Kommentit (24)
Toki syntynyt epiduraalin avulla, ettei toki peittoa luomulla aikaiseksi saatua.
Oma graduni oli kunnianhimoinen. Ei räpellys, kuten useilla. Tietysti tiedän rajoitukseni, mutta kaadoin gradun tekoon kuitenkin paljon älyllistä kapasiteetistani.
Eipä taida suurempaa olla odotettavissa. Olen jo 40 pahemmalla puolella.
lapsestani äitienpäivänä tuo omakätisesti piirretyt ihanat korttinsa, joissa lukee että Äiti olet paras tai Äiti olet ihana tai Äiti olet kivoin tai Mutsi rulettaa.
kaunis, älykäs, sosiaalinen, lahjakas... upea lapsi
insinööriksi (pohjalla sata vuotta sitten käyty lukion lyhyt matikka ja fysiikka) ja työllistyminen alan työhön vakipaikalle hieman ennen valmistumista.
Mä olen kuulkaas aika kova täti!
On mulla pari lastakin, mutta niitä nyt osaa synnyttää kuka tahansa.
siinä elämäntilanteessa missä silloin olin.
En usko että suurempaa koskaan saavutan.
oltuani 11 vuotta kotona. Jouduin opettelmaan vaativan ammatin uudestaan ja olin todella ujo ja epävarma.
Sitä, että olen onnistunut kasvattamaan jo kolme lapsistani aikuisiksi. Ihmisiksi jotka ovat todella vastuuntuntoisia, fiksuja ja kaikintavoin
yhteiskuntakelpoisia.
Mä olen sitä mieltä, että sitten vasta voi sanoa onnistuneensa kun lapsi on aikuinen ja omillaan.
Mulla on vielä 2 kasvamassa. Rakkaudella niitä kasvatan
Oman vanhempani saattohoitamista kotona.
Olen kääntänyt kaiken koettelemuksen vahvuudekseni, nyt olen itsevarma, onnellinen ja osaan iloita elämästäni.
Olen kouluttautunut hyvin, minulla on kolme lasta ja mies. Perhe on parasta, mitä on.
Painelen tästä pian jatkamaan työelämään hoitovapaan päättyessä. Työtäkin kerkeen tekee, vaikka olin ihan rauhassa kotona hoitaa lapsiani.
olivat hienoja vastauksia.
Omat saavutukseni ovat luomusynnytykset, lasten pitäminen täysjärkisinä ja fiksuina tähän saakka ja muutama mediajuttu ja matka, joita ei voi mainita, ettei kukaan tunnista :D
Suurempaa? Minusta tulee toivottavasti kirjailija.
että minua luullaan usein erimaalaiseksi kuin olen. Luullaan siis, että tämä vieras kieli on äidinkieleni.
Varsinkin vanhimmasta joka on jo opiskelija olen erittäin ylpeä. En voi olla kauhean huono ihminen kun olen hänet kasvattanut, kaikesta huolimatta.
Vielä kun saisi nuo kaksi nuorimmaista aikuisiksi.
Olen kyllä siitäkin itsestäni ylpeä että olen pystynyt heidät tähän maailmaan saattamaan, oli se sen verran rankkaa touhua, ja nuorimmaiset tulivat vasta 8 vuoden yrittämisen jälkeen, ei se aina käy niin helposti että kuka tahansa kersoja tekee..
Olen ylpeä siitä että kestin kaikki kivut ja ällöttävät asiat, lääkityksen avulla, en tajua mikä hieno asia on "luomusynnytys".
ellet ole oppinut kielta lapsena. aikuisella on aina aksentti jos kieli on opittu aikuisena.
Mikään opillinen tai ammatillinen saavutus tai kilpailuvoitto ei vedä vertoja hänelle.
ellet ole oppinut kielta lapsena. aikuisella on aina aksentti jos kieli on opittu aikuisena.
Opiskelin kyllä kieltä jo lapsena, mutta opin oikeasti puhumaan sitä vasta aikuisiällä, ja silloin korostuskin vasta tarttui. Ääntämystä ja korostustakin voi harjoitella, mutta joillakin on niiden oppimiseen paremmat taipumukset kuin muilla.
17
Voiko aidompaa olla kuin lappuset "äiti mä raktan sua" yms..
Olen onnistunut välttämään työllistymistä vuosia! Tiukkaa se on tehnyt mutta olen menestyksekkäästi työtön edelleen. Välillä olen haaveillut vakityöstä mutta äkkiä niistä kohtauksista olen parantunut. Lääkärin mukaan nuo kohtaukset eivät olleet vakavia ja olen voinut aina jatkaa toimettomana olemista ihan normaaliin tapaan. Tienaan kuussa n. 700 euroa tukina, eli tehdyn työn määrä on nolla tuntia viikossa. Tämän ansiosta tuntipalkkani on käytännössä äärettömän suuri eli voidaan turvallisesti sanoa että olen mestan hyvätuloisin henkilö, missä ikinä liikunkaan. Ymmärrän jos tämä aiheuttaa suurta kateutta ja katkeruutta mutta sinäkin voit olla työtön jos oikein kovasti yrität ja panostat. Kukaanhan ei ole työtön seppä syntyessään. Kukaan ei tule hakemaan sinua kotoa työttömäksi. Työttömäksi joutuminen on prosessi joka vaatii aloitekykyä ja pitkäjänteisyyttä. Aloitekyvyllä viittaan lähinnä kykyyn aloitella hyvissä ajoin jotta iltaan mennessä on pää sopivasti sekaisin.
Minulla on vielä joitain haaveita tulevaisuutta ajatellen. Joudun edelleen esim. pesemään pyykkini, laittamaan ruoan jne. eli toivon mukaan saan jonain päivänä nuo teetätettyä jollain toisella ihmisellä tai vaikka robotilla. Olen myös ajatellut että laittaisin kaverit katsomaan kaikki leffat puolestani ja pelaamaan kaikki pelit läpi jotta minun ei tarvitse. Olen kovasti myös pohtinut oman alkoholinjuonnin ulkoistamista mutta en tiedä osaako vuokrattu alkoholityöntekijä juoda yhtä hyvin kuin minä. Lisäksi esteenä ovat myös logistiset haasteet kuten päihdetilan siirtäminen humalaisen vuokratyöntekijän päästä minun päähäni. Tietääkseni tässä ei olla vielä onnistuttu mutta nyt eletään 2010-lukua ja humalansiirto voi olla arkipäivää vuosikymmenen tai parin päästä.
Ylioppilaaksi kirjoittaminen hyvillä papereilla, vuoden asuminen ulkomailla 17-vuotiaana, yliopistoon pääseminen... Ei mitään kovin ihmeellisiä saavutuksia mulla :D Lapsi syntyy toivottavasti syksyllä, sitten voin varmaan sanoa sen olleen suurin saavutukseni.