Uskooko joku todella, että lapsi valitsee vanhempansa?
Tuttavapiirissäni on nainen, joka väittää, että lapsi valitsee itse vanhempansa. Samoin ajattelee näemmä näyttelijä Kai (Raid) Lehtinen eräässä lehtihaastattelussa.
Hiillyn aina täysin tästä väitteestä. Ehkä on kiva ajatella näin, jos on hyvä perhe-elämä, mutta ajatelkaapa kaikkia niitä ongelmaperheitä, jotka eivät ansaitsisi ainuttakaan lasta. Tällainen ajatushan tuhoaa lapsen omanarvontunnon täysin, jos kerran on jo ennen elämän alkua tehnyt vikavalinnan! Höh, vihaksi ihan pistää!
Kommentit (7)
Uskon jälleensyntymään myös ja siihen että me olemme täällä oppimassa läksyjä edellisistä elämistä. Tarpeeksi opittuamme meidän ei tarvitse enää syntyä uudelleen. Tässä valossa on ihan luonnollista että lapsi valitsee "huonot" vanhemmat: hänellä on joku läksy jota ei opi muuten.
En usko tuohon ollenkaan. Suomeenkin mahtuu kaikenlaista porukkaa moneen junaan, joten miksei joku usko tuohonkin satuun.
Osa vanhemmiksi tulevista ihmisistä vaikuttaa jo niin epämiellyttäviltä ja heillä on selvästi elämänhallinta hukassa. En usko, että kukaan lapsi syntyisi sellaiseen perheeseen vapaaehtoisesti jos voisi ennen syntymäänsä valita.
Koska kukaan lapsi ei siten olisi valinnut meitä :(, mutta joka vuosi tuhansia lapsia valitsee perheen väärin ja joutuu abortoitavaksi.
Tässä valossa on ihan luonnollista että lapsi valitsee "huonot" vanhemmat: hänellä on joku läksy jota ei opi muuten.
Tajuan mitä tarkoitat, ja tietyllä tavalla voin jopa ajatella samoin kuin sinä. Mutta miksi sitten suuri osa niistä lapsista, jotka ovat valinneet "huonot" vanhemmat, oppiakseen jotain, joutuvat ennen pitkää itse terapiaan, syrjäytyvät tai päihteilevät eli joutuvat ojasta allikkoon oppimatkallaan. (Puhun nyt hoitoalan työntekijänä ihan oikeasti näistä äärimmäisen vakavista ongelmista.)
Silloin, kun viaton lapsi on elämässään kohdannut vääryyttä ja pahaa (seks.hyväksikäyttö ym), pitäisin oikeana, että hän saisi syntyä elämään uudelleen ja kohdata aidosti hyviä ja välittäviä ihmisiä sekä vain inhimillisiä vastoinkäymisiä.
ap ;)
läksyhommaan.
Mitä ehtii "oppia" elämästään esimerkiksi vauva, joka syntyy hirviövanhemmille jotka pahoinpitelevät sen kuoliaiksi jo muutaman viikon ikäisenä? Paljonpa siinä karma jalostuu.
Tässä valossa on ihan luonnollista että lapsi valitsee "huonot" vanhemmat: hänellä on joku läksy jota ei opi muuten.
Tajuan mitä tarkoitat, ja tietyllä tavalla voin jopa ajatella samoin kuin sinä. Mutta miksi sitten suuri osa niistä lapsista, jotka ovat valinneet "huonot" vanhemmat, oppiakseen jotain, joutuvat ennen pitkää itse terapiaan, syrjäytyvät tai päihteilevät eli joutuvat ojasta allikkoon oppimatkallaan. (Puhun nyt hoitoalan työntekijänä ihan oikeasti näistä äärimmäisen vakavista ongelmista.)
Silloin, kun viaton lapsi on elämässään kohdannut vääryyttä ja pahaa (seks.hyväksikäyttö ym), pitäisin oikeana, että hän saisi syntyä elämään uudelleen ja kohdata aidosti hyviä ja välittäviä ihmisiä sekä vain inhimillisiä vastoinkäymisiä.
ap ;)
SEURAAVAA elämää varten, ei tätät nykyist. Eli yksilön kokema vääryys on koko sielun mittakaavassa pieni asia.
koska tytär ei olisi ikinä valinnut meitä "natsi-vanhempia" vaan olisi tietysti valinnut vanhemmat jotka antaisivat hänen olla vapaa kuin taivaan lintu, asuisivat palatsissa ja kohtelisivat häntä kuin taivaallista prinsessaa :)