Jos olisit 2,5-vuotiaan kanssa kotona, laittaisitko hänet
- kerhoon 2 kertaa viikossa 3 tunniksi
- kerhoon 3 kertaa viikossa
- kerhoon kerran viikossa 2 tunniksi
vai
ei ollenkaan kerhoon?
Ja kysymyksessä olisi helppo, arahko lapsi, joka nauttii kotona ja äidin kanssa olemisesta, ja kerhoilun tarkoituksena lähinnä totuttaa lasta 3-vuotiaana alkavaan päivähoitoon.
Kommentit (31)
Jos olis oikeasti arka lapsi, lykkäisin sitä hoitoonmenoakin.
Niin meillä tehtiin ujon kuopuksen kanssa. Meni kerhoon 3-vuotiaana ja päivähoitoon puolipäiväiseksi 4-vuotiaana.
nauttisin helposta elämästä hänen kanssaan, mutta pihaltaisiin paljon, että näkisi muita lapsia.
Ei ole lapsikerhoja alle 3- vuotiaille. Onko sellasia?
Siis meillä kerhot on 3-6- vuotiaille. Muuten on avoinkerho ja sinne ei voi lasta jättää. ;)
kerhoissa, muskareissa tmv., joissa voi olla aikuinen mukana, mutta jossa kuitenkin toimitaan lapsiryhmässä.
Päiväkotiin tutustuttaisin lapsen sitten erikseen (jos sellianen suinkin on teidän päiväkodissa mahdollista).
2 kertaa viikossa kolmeksi tunniksi.
Meilläpäin Ei ole lapsikerhoja alle 3- vuotiaille. Onko sellasia?
on joissain kerhoissa alaikärajana 2,5 vuotta.
#6
Mä en varmaan laittaisi ollenkaan, vaan kävisin lapsen kanssa paikoissa, joissa voi leikkiä muiden lasten kanssa.
Jos kerhoon päätätte mennä, niin kannattaa olla suurin piirtein samat ajat kuin valtaosa lapsista. Jos muut lapset käy vaikka kolmesti viikossa, niin se ujo ja arka 2 v on helposti pihalla kuin lumiukko jos käy vaan kerran viikossa eikä pääse ryhmäytymään ollenkaan. Vaatii valtavasti ohjaajilta, että saavat ujon ja aran ryhmäytymään jos käy siellä harvakseltaan.
Mutta miksi pitäisi edes ryhmäytyä johonkin ryhmään, jossa käy vaan puoli vuotta?
mitenkään poikkeuksellisen arka, sillä nauttii kyllä toisten lasten seurasta myös. Ei vain ole sellainen lapsi, joka olisi ensimmäisenä touhuamassa kaikenlaista vaan seurailee mieluummin ensin rauhassa sivummalta. Samoin pelkää vähän esim. suinpäin ryntäileviä lapsia ja pysyttelee poissa heidän tieltään. Rakastaa äidin kanssa olemista mutta rauhallisissa tilanteissa leikkii tosi mukavasti toisten lasten kanssa. Aikuisia ei ujostele yleensä kuin ihan aluksi.
ap
Jos olis oikeasti arka lapsi, lykkäisin sitä hoitoonmenoakin.
Niin meillä tehtiin ujon kuopuksen kanssa. Meni kerhoon 3-vuotiaana ja päivähoitoon puolipäiväiseksi 4-vuotiaana.
Sellaisessa meillä on lapset aloittaneet, eli äiti on toisessa huoneessa muiden aikuisten kanssa ja lapset leikkii toisessa lastenhoitajien kanssa. Jos suru tulee puseroon, niin lastenhoitaja tuo lapsen äidin luo. Kerran vkossa/2h on ihan hyvä, ainakin jos on arka lapsi. Aralle ja ujolle ei toimi se, että lykätään moneen ryhmään ilman vanhempia, vaan annetaan lapselle itselle aikaa sopeutua uusiin tilanteisiin. Päiväkodin aloitukseen aran kohdalla käyttäisin enemmän aikaa eli ei pitkiä päiviä heti alkuun. Ja muistathan kertoa tästä tuleville hoitajillekin, toivottavasti päiväkodissanne on taitavat hoitajat.
Ja tärkeintä kuitenkin lienee, ettet näytä lapsellesi omaa epävarmuuttasi ja ikävääsi.
Kiitos tähänastisista mielipiteistänne.
Olemme käyneet lapsen kanssa muskareissa, perhekerhoissa ym "ihmisten ilmoilla" pienestä asti muutaman kerran viikossa. Noita kerhoja olisi täällä tarjolla 2½-vuotiaasta alkaen.
Itse nautin lapsen kanssa puuhailusta ja olemisesta eli sen puoleen kerhoa ei tarvittaisi. Meidän perheellä ei ole mitään kyläpaikkaa tms minne lapsen voisi joskus jättää hetkeksi. Lapsi voi siis harjoitella minusta erossa oloa van silloin, kun on (meidän kanssa asuvan) isänsä kanssa tai jos kotiin on palkattu hoitaja. Mietityttää siksi aika kovasti, pitäisikö näillä kerhoilla tarjota lapselle mahdollisuus harjoitella sitä, että jää säännöllisesti hetkeksi jonkun muun hoiviin JA että häntä sitten tullaan hakemaan kotiin. Saisi harjoitella rauhassa ennen kuin pitkät päiväkotipäivät alkavat. Harjoittelua ei kuitenkaan voi siellä tehdä 1-2 viikkoa kauempaa. Lapsi ei voi harjoitella esim. mummolaan jäämisellä.
ap
Kerran viikossa on ihan hyvä aika totutella isompaan ryhmään, kun tavoitteena ei edes ole saada lasta ryhmäytymään tai tekemään ystävyyssuhteita vaan ainoastaan tottumaan poissaoloon äidin helmoista.
Näin siis saa esimakua tulevasta mutta samalla saa nauttia äidin kanssa olosta vielä kunnolla.
että niistä päivistä ei tule pitkiä ja että teillä on kunnollinen hoitoontutustumisjakso siinä alussa.
Ja tietty siihen, että hoitopaikka on hyvä.
olisi hyvä. Täällä taitaa olla vain perhekerhoja, joissa lapsi on koko ajan äidin kanssa.
ap
panostaa hoidon alkuun. Ajattelin kutsua henkilökunnan alkukeskusteluun meille, jos se on mahdollista. Samoin ajattelin alkaa maksaa hoitomaksua jo 2-3 viikkoa ennen hoidon aloitusta niin lapsi saa harjoitella lyhyillä päivillä. Mutta sitten, kun aloitan työt, hoitopäivät ovat aina vähintään 9 tunnin mittaisia :/ .
Hoitopaikkaan ei pysty kauheasti vaikuttamaan sillä täällä on valtavat jonot.
ap
että niistä päivistä ei tule pitkiä ja että teillä on kunnollinen hoitoontutustumisjakso siinä alussa.
Ja tietty siihen, että hoitopaikka on hyvä.
mutta tuo on aivan järkky hoitopäivä tuonikäiselle.
Ajattelin kutsua henkilökunnan alkukeskusteluun meille, jos se on mahdollista.
Eihän se henkilökunta voi sieltä kesken päivän pois lähteä, enkä jaksa uskoa, että he jatkaisivat päiväänsä yhden keskustelun takia ilmaiseksi.
(tai siis kaksivuotiaana) kerhoon 2*3 tuntia viikossa, ja tykkäsi tosi paljon. Lapsia on kerhossa vähän, hoitajia kaksi. Totta kai kestää muutamia viikkoja, että lapsi sopeutuu, mutta meidän arka lapsi sopeutui alun jälkeen erittäin hyvin, ja nauttii kovasti kerhoilusta (on nyt 3,5-vuotias). Minulle tuo on iso apu, koska voin ottaa tuohon kerhohetkeen virastoajat jne. ja olla sen ajan nuoremman lapsen kanssa ja antaa huomiota vaan hänelle.
Minä olen kokenut, että kerhoilu on ollut oman lapseni kehitykselle tärkeää. Hän on oppinut olemaan ryhmässä, jonottamaan, istumaan hiljaa ja kuuntelemaan ja hänellä on siellä omat hyvät kaverit, joita nähdä vapaa-ajalla. vaikka kaikki lapset tuskin pääsevät kokopäivähoitoon samaan päiväkotiin.
tehtiin päiväkodilla, mutta kaksi hoitajaa kävi tutustumassa lapseen kotonamme (ehdotus tuli päiväkodin puolelta). Tämä oli tosin alle 3-vuotiaiden ryhmässä, mutta siinä ryhmässä tuollainen käynti kuului hoidon aloitukseen. Käynti tehtiin siis tosiaan ihan keskellä päivää.
#6
Enpä usko että onnistuu
Ajattelin kutsua henkilökunnan alkukeskusteluun meille, jos se on mahdollista.
Eihän se henkilökunta voi sieltä kesken päivän pois lähteä, enkä jaksa uskoa, että he jatkaisivat päiväänsä yhden keskustelun takia ilmaiseksi.
mutta ei auta. Työpäiväni on 8 tuntia ja työmatkani vähintään puoli tuntia suuntaansa. Miehen työmatka taas kestää tunnin suuntaansa. Kummallakaan ei ole liukumaa työajoissa. Työnkuvan kannalta ei ole mahdollista tehdä osittaista työpäivää- ja kolmen vuoden kotonaolon jälkeen se ei ole käytännössä meillä enää edes taloudellisesti mahdollista. Päätimme panostaa näihin kolmeen ensimmäiseen vuoteen.
ap
mutta tuo on aivan järkky hoitopäivä tuonikäiselle.
meillä on tuollainen samanlainen kolmevuotias, ja mielellään olisin laittanut hänet kerhoon, jos tällä kylälllä semmoisia olisia... Päivähoitoon lapsi on menossa syksyllä.