Kuuden L:n ylioppilaita paikalla?

Lääkäri. Psykiatri.

Takana yksi puoliväliin suoritettu akateeminen tutkinto (josta ei nyt yhtään mitään hyötyä) ja 6v töitä aivan muulla alalla, nyt jo 11v kotona.

Kuusi vanhaa ällää tuli, pisteet sen verran korkeita, että olisivat kai älliä nykysysteemissäkin. Opiskelin pitkään ja menin sitten töihin yläasteella. Hyvä valinta.

Liian kiinnostunut liian monista asioista, että olisin jaksanut keskittyä yhteen asiaan. Mistä nautin ja kärsin.

Ällistä viisi oli todella vahvoja, eli melkein maksimipisteillä. Ainoastaan reaali oli hieman lähempänä nykyisen e:n rajaa.



Toisaalta, nykyaikanahan aineita ei ole edes pakko kirjoittaa samaan aikaan, joten arvostan 6 ällääni edelleen hyvin korkealle. Uskon, että olisin saanut ainereaalista hyvät pinnat, jos olisin kirjoittanut sen eri ajankohtana kuin kaikki muut aineet.



Ai niin, musta tuli FM ja nyt on KTM puolivälissä (aloitin uudet opinnot viime vuonna).

Kirjoitin 6 ällää vuonna 1975. Meidän koulussamme oli ylioppilaskirjoituksia järjestetty siihen mennessä 13 vuoden ajan, eikä aiemmin ollut kukaan pystynyt moiseen.Sitä pidettiin jonkinlaisena ihmeenä, ja nuorele miehellehän nousi tietysti kusi päähän. Sen jälkeen ei menestys ole enää ollut kummoinen. Hommasin filsofian maisterin paperit. Sen jälkeen olen tehnyt toimittajan töitä jo 30 vuotta. Leivässä on pysytty ja silleen, mutta eipä paljon muuta.

4 L:n ylioppilas, jos olisin kirjoittanut aikaa ennen eximiaa!

munkin lapseni olisi 6 laudaturin ylioppis, jos ei olisi kirjoittanut viime keväänä. Opiskelee nyt DI:ksi.

Keskitason opiskelijalle yllättäen tuli 6 L:ää. Ilman paineita, kun tavoite oli paljon alhaisempi. Opinnot kauppakorkeessa meni aika surkeasti, mutta työura on ollut tähän mennessä onnistunut.

Tykkäsin siis pyyteettömästi opiskelusta... Sitten nelikymppisenä suivaannuin ja hankkiuduin vakituiseen toimeen työpaikkaan, johon riittäisi merkonominkin paperit.