Pitäisikö erota, miehen lapsi ei kiinnosta pätkääkään

hanki lapsi! ei se haittaa että toisen perhe on jo tuhottu ja ettet välitä tuosta lapsesta ja että haluat omasi sinne pelastamaan tilanteen ja toivot että tällä tavalla mies unohtaisi aiemman lapsensa. Olet todella hyväsydäminen, älä muista välitä.

En saisi koskaan hankkia omaa lasta, jos olisin tämän miehen kanssa? Vaan, jottei miehen lapselle tulisi paha mieli?

Joopa joo. Eli luopuisin jonkun toisen lapsen vuoksi kokonaan oman lapsen hankkimisesta. Olisipa TOOOOSI reilua. Ja varmaan parantaisikin suhdettani tähän vieraaseen lapseen ihan kamalasti.

Tällä palstalla mammat ajattelevat aina omia lapsiaan ja siksi neuvovat poikkeuksetta uhrautumaan lasten takia, oli tilanne mikä hyvänsä. Älä piittaa jeesustelijoista.

Ei siinä ole mitään ongelmaa, että et hirveästi pidä miehesi lapsesta. Ei sun tarvitsekaan, riittää kun siedät. Miehesi lapsi tai tämän äiti taas ei päätä sun ja miehesi lapsenteosta. Se on teidän kahden asia. Mitään perusongelmia miehesi lapseen suhtautumisessa se ei tosin ratkaise.

M.O.T. :D

hanki lapsi! ei se haittaa että toisen perhe on jo tuhottu ja ettet välitä tuosta lapsesta ja että haluat omasi sinne pelastamaan tilanteen ja toivot että tällä tavalla mies unohtaisi aiemman lapsensa. Olet todella hyväsydäminen, älä muista välitä.

En saisi koskaan hankkia omaa lasta, jos olisin tämän miehen kanssa? Vaan, jottei miehen lapselle tulisi paha mieli?

Joopa joo. Eli luopuisin jonkun toisen lapsen vuoksi kokonaan oman lapsen hankkimisesta. Olisipa TOOOOSI reilua. Ja varmaan parantaisikin suhdettani tähän vieraaseen lapseen ihan kamalasti.

Tällä palstalla mammat ajattelevat aina omia lapsiaan ja siksi neuvovat poikkeuksetta uhrautumaan lasten takia, oli tilanne mikä hyvänsä. Älä piittaa jeesustelijoista.

Ei siinä ole mitään ongelmaa, että et hirveästi pidä miehesi lapsesta. Ei sun tarvitsekaan, riittää kun siedät. Miehesi lapsi tai tämän äiti taas ei päätä sun ja miehesi lapsenteosta. Se on teidän kahden asia. Mitään perusongelmia miehesi lapseen suhtautumisessa se ei tosin ratkaise.

En sanonut, etten välittäisi miehen lapsesta lainkaan. En vaan koe häntä omakseni tai koe suurta kiintymystä. Ehkä tämä muuttuisi, jos oma lapseni olisi tuon miehen lapsen sisarus.

EN ole koskaan ajatellutkaan, että miehen pitäisi hylätä lapsensa tms. EN todellakaan olisi alkanut suhteeseen miehen kanssa, joka ei rakastaisi lastaan ja haluaisi viettää aikaa lapsen kanssa. Kyse ei ole siitä. Kyse on siitä, että minä en niin hingu ajanviettoa tuon lapsen kanssa, en koe meitä perheeksi.

Lapsi on miehellesi aina ykkönen! Se on vain hyväksyttävä, että sinä väistät aina. Itse asiassa lapsen äitikin kuuluu perheeseenne tämän lapsen kautta. Älä tee omaa lasta, se on väärin. Tulee paha mieli monelle.

Jos sinusta tuntuu, että sinä et halaua niinä viikkoina, kun lapsi teillä osallistua harrastuksiin ym. ei varmasti sinun tarvitse. Puhu asiasta miehesi kanssa. Mutta, muista myös että miehen rakkaus lasta kohtaan ei varmasti vähennä hänen rakkauttaan sinuun. Älä koskaan aseta miestä tilanteeseen, että hän ei saisi täysin nauttia oman lapsesta seurasta. Rakkaus omaan lapseen on suurinta mitä on olemassa. Ehkä sinäkin pikku hiljaa alat myös kiintyä enemmän ja enemmän lapseen, ehkä. Jos vielä lapsi suhtautuu sinuun muakvasti, ole iloinen. Hänen "vika" ei ole mikään asia. Yhteinen lapsi on teidän yhteinen päätös, mutta muista että miehen lapsi tarvitsee silti ihan yhtä lailla aikaa omaa aikaa isänsä kanssa vaikka teillä olisi neljä yhteistä lasta. Minä olen elänyt uusperheessä useita vuosia ja voin sanoa että se vaatii aikaa. Mutta uskon jos on aitoa rakkautta, päättäväisyyttä ja aikuisen ihmisen viisautta toimia te tulette pärjäämään. Kaikki hyvät siteet lapseen eivät vaadi biologista yhteyttä.

Minusta on hienoa, että mies haluaa viettää aikaa lapsensa kanssa. Olenkin tässä sitä vastaan, että MINUN pitäisi viettää ylenmäärin sitä aikaa yhdessä heidän kanssaan.

Minulle on todellakin erittäin hyvin käypää se, että mies esim. lomalla lähtee lapsen kanssa kahdestaan jonnekin reissuun tai vanhempiensa mökille. Mutta minä en halua lähteä sille samalle vaellusreissulle.

Asiasta on kyllä puhuttu. Mies vaan jotenkin olettaa, että jossain vaiheessa sitten kuitenkin innostun leikkimään perhettä.

tutustumaan lapseen ja viettämään aikaa, saatat yllättyä positiivisesti..



Jos sinua ei kiinnosta lähteä harrastuksiin jne. niin siitä pitää rohkeasti sanoa miehelle. Saahan se mies kinuta sinua mukaan, mutta sinä se olet joka päätät lähdetkö.

ongelma ei ole lapsi, vaan miehesi. Tuollaisen miehen kanssa en hankkisi yhteistä lasta, koska mies vaikuttaa haluavan sälyttää lapsivastuun jo äitipuolellekin.

Ihan oikeasti, etsi lapseton (ja vähän epäitsekkäämpi ja itsenäisempi) mies.

Miksi sun pitäis siitä lapsesta kiinnostua?

Onko se miehen odotus siitä, että tekisitte asioita "perheenä", sun tulkintaa, vai oikeasti miehen odotus.

Vaikka olisikin oikeasti, niin ei sun tarvi siihen odotukseen mukautua.

Olen samassa tilanteessa se mies.

Tyyliin, jos sanon, että menen lauantaina ystäväni vauvajuhliin tai muuten vaan kahville. Mies shokissa: mutta etkö sä muista, tänään on Hannamaijan joukkueella ne kisat, luulin, että tulet sinne mukaan. Vanhemmat myy siellä makkaraa ja arpoja. Mä luulin, että leipoisitkin jotain sinne arpajaisiin... Ööö, tiesin kyllä, että lapsella on jotkut kisat, mutta ei ollut mitään puhetta aiemmin, että menisin mukaan.

Lapsen kaverilla tai peräti lapsella itsellään on synttärit jossain puuhamaailmassa. Mies olettaa, että lähden sinne vahtimaan tai leikittämään tai muuten mukaan, kun muiltakin tulee koko perhe tapaamaan tuttavia.

Hannamaijan kuoro konsertoi. Jo pitäisi olla mukana taputtamassa yleisössä.

Isi ei pääse viemään/hakemaan Hannamaijaa harrastukseen. Kai minä voisi jättää harrastukseni/ruoanlaiton/tms. väliin ja viedä. No, voinhan minä silloin tällöin - mutta sitten mies meni sopimaan jonkun lentopallovuoron Hannamaijan harrastusillaksi, kun "Eihän sulla ole tiistaina mitään, niin ajattelin, että voisit sitten viedä tiistaisin Hannamaijan ja mä kävisin kavereiden kanssa pelaamassa".

Ja sitten tyrmistystä ja jopa mökötystä, kun sanon ei käy, en suostu aina viemään, en paista makkaraa kentän laidalla, on muutakin tekemistä.

[/quote]

Sun miehesi ilmeisesti olettaa että olet uusi äiti hänen lapselleen. Nosta kissa pöydälle ja selitä, että näin ei ole. T: Se saman tilanteen mies

[/quote]

ja järkevät miehet, kuten tämä kirjoittaja ja minun mieheni ymmärtävät tämän.

Itse lopettaisin suhteen. Tai, olen ehkä huono sanomaan, kun en edes alkaisi mihinkään juttuihin lapsellisen ukon kanssa. Ties kuinka monetta uusintakierrosta ja onnea etsivät eivät kiinnosta, kun lapsettomiakin piisaa pilvin pimein. Eivät uusperhekuviot ole lapsillekaan mikään paras mahdollinen kasvuympäristö, vaikka uusperhevanhemmat pontevasti toisin väittävätkin...

minua jäi kiinnostamaan että mitä konkreettisesti tapahtuu jos ap noissa "perhe-vaatimus" tilanteissa ilmoittaa vaan järjestelmällisesti että ei lähde aina kun hänellä on joku muu meno tai jos häntä ei vaan huvita? Ehkä miehelle menee lopulta perille tämä asia jos vaan sitkeästi jatkan kieltäytymistä?



Miehen vaatimukset ovat siis mielestäni täysin kohtuuttomia ja järjettömiä ja tekisivät vain hallaa kenen tahansa äitipuolen suhteelle lapsipuoleen.



Voihan tosin olla, että mies kaipaa lapsen ja sinun välille voimakkaampaa yhteyttä, ja yrittää sitä näin järjestää, kun ei muuten osaa. Siis että kyse ei välttämättä ole miehen laiskuudesta tms.



(tosin ihmettelen syvästi, että joku kehtaa pyytää uutta kumppaniaan leipomaan lapsen harrastuskirpparille. siis häh!)

Tuntuu, että mies haluaisi nyt sitten jatkaa siitä, mihin edellisen vaimon kanssa jäi. Nainen vaihtui, kuviot pyörii silti.



Kun en ole tähän suostunut, on jatkuvaa napinaa. Ja sitten itsellekin tulee sellainen olo, että olenko kamala ihminen, kun teen siten, miten itsestä tuntuu hyvälle.



Hyvä kuulla, ettei muilla ole näin.

-----Auttaisiko oman lapsen teko tähän tunteeseen?

[/quote]

Tai tehdään lapsi kun parisuhteessa menee huonosti!



Sun lausahdus ap on ihan samaa luokkaa.



Multa ei joteskin riitä minkäänlaista sympatiaa näille uusperheille missä toisen lapsista tulee sanomista. Jos aikuinen ihminen ei osaa ottaa huomioon tätä asiaa ja vakavasti harkita sitä etukäteen niin suksikoon kuuseen. Ja ottakaa huomioon miten monet lapset saattavat syyttää itseään aikuisten alikehittyneisyydestä!

Miksi sun pitäis siitä lapsesta kiinnostua? Onko se miehen odotus siitä, että tekisitte asioita "perheenä", sun tulkintaa, vai oikeasti miehen odotus. Vaikka olisikin oikeasti, niin ei sun tarvi siihen odotukseen mukautua. Olen samassa tilanteessa se mies.

Tyyliin, jos sanon, että menen lauantaina ystäväni vauvajuhliin tai muuten vaan kahville. Mies shokissa: mutta etkö sä muista, tänään on Hannamaijan joukkueella ne kisat, luulin, että tulet sinne mukaan. Vanhemmat myy siellä makkaraa ja arpoja. Mä luulin, että leipoisitkin jotain sinne arpajaisiin... Ööö, tiesin kyllä, että lapsella on jotkut kisat, mutta ei ollut mitään puhetta aiemmin, että menisin mukaan. Lapsen kaverilla tai peräti lapsella itsellään on synttärit jossain puuhamaailmassa. Mies olettaa, että lähden sinne vahtimaan tai leikittämään tai muuten mukaan, kun muiltakin tulee koko perhe tapaamaan tuttavia. Hannamaijan kuoro konsertoi. Jo pitäisi olla mukana taputtamassa yleisössä. Isi ei pääse viemään/hakemaan Hannamaijaa harrastukseen. Kai minä voisi jättää harrastukseni/ruoanlaiton/tms. väliin ja viedä. No, voinhan minä silloin tällöin - mutta sitten mies meni sopimaan jonkun lentopallovuoron Hannamaijan harrastusillaksi, kun "Eihän sulla ole tiistaina mitään, niin ajattelin, että voisit sitten viedä tiistaisin Hannamaijan ja mä kävisin kavereiden kanssa pelaamassa". Ja sitten tyrmistystä ja jopa mökötystä, kun sanon ei käy, en suostu aina viemään, en paista makkaraa kentän laidalla, on muutakin tekemistä.

etsi itsellesi ei lapseton mies. Tuhoat lapsen elämän oma itsekkyytesi takia..hän ei ole syypää avioeroon JA HÄNEN EI KUULU SIITÄ KÄSRIÄ typerys. AINA VAAN MINÄ MINÄ MINÄ JA MINUN TARPEET JA HALUT..keskenkasvuinen kakara olet ja et todellakaan kypsä äidiksi. Tee palveus kaikille ja lähde menemään.

Ei ihme, että lapset voivat huonosti näissä uusperheissä aikuiset vaan pelaa omia pelejään voi hitto.