Moniko teistä on pienenä leikkinyt tervapataa?

Sitä pelattiin yleensä 5-10 hengen porukalla. Yksi pelaaja heitti pallon korkealle ilmaan ja huusi jonkun toisen pelaajan nimen muiden ja heittäjän itsensä juostessa karkuun. Se, jonka nimi huudettin piti ottaa pallo kiinni ja huutaa seis, jolloin kaikki pysähtyivät niille sijoilleen.

Pallon kiinniottajan tuli sitten ottaa kolme loikkaa (vauhdilla tai ilman) jotakuta muuta pelaajaa kohden ja heittää tätä pallolla. Jos pallo osui, sai heiton kohde yhden ''munan'', jos ei osunut, ''munan'' sain heittäjä. Kun joku sai kolme ''munaa'', hänelle keksittiin joku hassu lempinimi, jota pelissä siitä lähtien käytettiin tästä henkilöstä. Munan sai, jos virheellisesti huusi tämän lempinimellisen oikean nimen. Aika sekkavasti selostettu mutta jotenkin näin. Nimien keksiminen oli tuossa ehkä hauskinta. :)

Yksi peli mikä tuli vielä mieleen, oli valokuvaaja.

T. Muistaakseni 14

Tämä oli hauska leikki. Riemukkaita hetkiä tuli kun oli leikitty sen verran kauan että kaikilla oli joku uusi nimi ja pallon ollessa ilmassa ja heittäjän huutaessa jonkin näistä uusista nimistä, kaikki eivät välttämättä muistaneet omaa uutta nimeään. Lopputuloksena kaikki juoksee karkuun kuin viimeistä päivää eikä "seis"-huutoa kuulu, koska kukaan ei ole paikalla ottamassa palloa kiinni :)))

Sitä pelattiin yleensä 5-10 hengen porukalla. Yksi pelaaja heitti pallon korkealle ilmaan ja huusi jonkun toisen pelaajan nimen muiden ja heittäjän itsensä juostessa karkuun. Se, jonka nimi huudettin piti ottaa pallo kiinni ja huutaa seis, jolloin kaikki pysähtyivät niille sijoilleen.

Pallon kiinniottajan tuli sitten ottaa kolme loikkaa (vauhdilla tai ilman) jotakuta muuta pelaajaa kohden ja heittää tätä pallolla. Jos pallo osui, sai heiton kohde yhden ''munan'', jos ei osunut, ''munan'' sain heittäjä. Kun joku sai kolme ''munaa'', hänelle keksittiin joku hassu lempinimi, jota pelissä siitä lähtien käytettiin tästä henkilöstä. Munan sai, jos virheellisesti huusi tämän lempinimellisen oikean nimen. Aika sekkavasti selostettu mutta jotenkin näin. Nimien keksiminen oli tuossa ehkä hauskinta. :)

Yksi peli mikä tuli vielä mieleen, oli valokuvaaja.

T. Muistaakseni 14

Tämä oli hauska leikki. Riemukkaita hetkiä tuli kun oli leikitty sen verran kauan että kaikilla oli joku uusi nimi ja pallon ollessa ilmassa ja heittäjän huutaessa jonkin näistä uusista nimistä, kaikki eivät välttämättä muistaneet omaa uutta nimeään. Lopputuloksena kaikki juoksee karkuun kuin viimeistä päivää eikä "seis"-huutoa kuulu, koska kukaan ei ole paikalla ottamassa palloa kiinni :)))

Meillä on alakoulun ''luokka''kokous ensi kesänä. (tulee useampien vuosiluokkien porukkaa) Saisikohan sitä vaikka innostettua muita pelaamaan näitä pelejä. :) Ois kivaa kokeilla.

siellä ulkopuolella ja tiputtaa esim. kiven jonkun rinkiläisen taakse, hänestä tulee ns.hippa jonka pitäisi saada kiven pudottaja kiinni. Jos kiven pudottoja ehtii sen hipan paikalle niin se hippa sitten "joutuu" kiven pudottajaksi.





Hankala selittää, meillä tuota leikittiin aina kesäisin uimakoulussa tai sitten koulun hiekkakentällä. Mitä enemmän kuitenkin porukkaa niin sitä hauskempaa.

Meillä leikittiin tervuuta, oliskohans ama. Siinä juostiin pesien välillä ( tyhjä pyörän päälyskumi, torjutiin leveällä mailalla palloa yms).



Mun lapsi leikkii "penkkistä", eräänlainen hippaleikki.

siellä ulkopuolella ja tiputtaa esim. kiven jonkun rinkiläisen taakse, hänestä tulee ns.hippa jonka pitäisi saada kiven pudottaja kiinni. Jos kiven pudottoja ehtii sen hipan paikalle niin se hippa sitten "joutuu" kiven pudottajaksi. Hankala selittää, meillä tuota leikittiin aina kesäisin uimakoulussa tai sitten koulun hiekkakentällä. Mitä enemmän kuitenkin porukkaa niin sitä hauskempaa.

Tervapata, Kymmenen tikkua laudalla, Kirkonrotta, Purkkis, Väri, Peili, Munitus, Kuka pelkää mustaa miestä, Poliisi ja rosvo, Hirviö, Hiirenhäntä, Piilonen, Akuhippa, Narua ja ruutua hypittiin, Kiikkupallo.

Näistä reilut 10 vuotta aikaa pienessä kyläkoulussa.

Millainen leikki on tuo munitus, outo minulle, muita mainittuja ja muitakin leikitty innokkaasti. Nyt on minun vuoro opettaa näitä sn perinneleikkejä eteenpäin. Ja olo nuortuu.

Ostin vuosia sitten veljenpojille (eivät ole koskaan oikein tienneet mitä leikkiä, aina sama laulu "mit nyt tehtäis?", mut pleikkaa ja tiekkaa ovat pelanneet) ulkopelikirjan, Mysi Lahtisen kirjoittaman: Kymmenen tikkua laudalla. Siinä oli kaikki ne itelle lapsuudesta (olen syntynyt 80-luvun alussa) tutut leikit ja pelit. Mut eivät pojat koskaan kirjasta innostuneet.



No, nyt kirja on sitten omilla lapsilla käytössä! Esim. tyttäreni päiväkodissa hyppäävät narua ja niitä ihan samoja kuin ite hyppäsin pienenä; kiinanaruusua jne! Itse olin jo unohtanut kunnes päiväkodin pihalla tuli deja-vu-fiilis kun kuulin tyttöjen lällättävän niitä itellekin tuttuja juttuja!



Muistatteko ne kun pari otti käsiä toisista, nosti ilmaan portiksi ja sieltä alta käveltiin sitten sen "se ken tulee viimeiseksi ompi kuolema"-laulun tahtiin, jonka rytmi nopeutua. Vikalla tahdilla kädet laskettiin ja yksi jäi sisään; hänelle kuiskattiin korvaan jotain (mitä?) ja sitä sitten piti arvuutella. :)



Omien lasten kautta vanhat leikit herää eloon, ja tulee kuume opettaa niitä omia leikkejä heille! Vaan muisti ei tunnu toimivan enää!! (vaikka olenkin vasta 30v täyttänyt!!)..



Ja se valokuvaaja oli semmonen että pyöritettiin kädestäpitäen pelaajia, ja heidän piti jäädä siihen asentoon mihin "kaatuivat" kun kädestä päästi irti. Sitten se pyörittäjä, eli valokuvaaja, valitsi parhaimman kuvan (eli kaatujan asennon) ja hänestä tuli taas valokuvaaja.



Ja onko kellään muistikuvaa siitä jopa vähän jännästäkin pelistä missä yksi seisoi seinän vieressä silmät kiinni, ja jotain loitsua siinä luettiin hänelle ja noiduttiin kädet nousemaan suoraan, osoittamaan eteenpäin (mihin seisojan nenäkin, siis). Aina ne kädet nousi, ja itse seinään nojaaja ei tajunnut koko asiaa. Vähän kuin hypnotisointia!! Muistaako kukaan sitä loitsua mikä siinä luettiin??

Naimisiin (pitkällä hyppynarulla)



1) puolison nimi:

luetellaan aakkoset --> keksitään hyppynarun pysähtyskirjaimella alkava nimi



2) rakkausavioliitto vai ei:

"juu-ei-juu-ei..."



3) hääasu:

"hääpuku-juhlapuku-uimapuku-alasti-hääpuku-juhlapuku..."



4) häiden viettopaikka:

"kirkko-navetta-huussi-kirkko..."



5) lasten lukumäärä:

"1-2-3-4-5-6-7-1-2..."



6) tuleva koti:

"linna-omakotitalo-teltta-linna..."

Ostin vuosia sitten veljenpojille (eivät ole koskaan oikein tienneet mitä leikkiä, aina sama laulu "mit nyt tehtäis?", mut pleikkaa ja tiekkaa ovat pelanneet) ulkopelikirjan, Mysi Lahtisen kirjoittaman: Kymmenen tikkua laudalla. Siinä oli kaikki ne itelle lapsuudesta (olen syntynyt 80-luvun alussa) tutut leikit ja pelit. Mut eivät pojat koskaan kirjasta innostuneet.

No, nyt kirja on sitten omilla lapsilla käytössä! Esim. tyttäreni päiväkodissa hyppäävät narua ja niitä ihan samoja kuin ite hyppäsin pienenä; kiinanaruusua jne! Itse olin jo unohtanut kunnes päiväkodin pihalla tuli deja-vu-fiilis kun kuulin tyttöjen lällättävän niitä itellekin tuttuja juttuja!

Muistatteko ne kun pari otti käsiä toisista, nosti ilmaan portiksi ja sieltä alta käveltiin sitten sen "se ken tulee viimeiseksi ompi kuolema"-laulun tahtiin, jonka rytmi nopeutua. Vikalla tahdilla kädet laskettiin ja yksi jäi sisään; hänelle kuiskattiin korvaan jotain (mitä?) ja sitä sitten piti arvuutella. :)

Omien lasten kautta vanhat leikit herää eloon, ja tulee kuume opettaa niitä omia leikkejä heille! Vaan muisti ei tunnu toimivan enää!! (vaikka olenkin vasta 30v täyttänyt!!)..

Ja se valokuvaaja oli semmonen että pyöritettiin kädestäpitäen pelaajia, ja heidän piti jäädä siihen asentoon mihin "kaatuivat" kun kädestä päästi irti. Sitten se pyörittäjä, eli valokuvaaja, valitsi parhaimman kuvan (eli kaatujan asennon) ja hänestä tuli taas valokuvaaja.

Ja onko kellään muistikuvaa siitä jopa vähän jännästäkin pelistä missä yksi seisoi seinän vieressä silmät kiinni, ja jotain loitsua siinä luettiin hänelle ja noiduttiin kädet nousemaan suoraan, osoittamaan eteenpäin (mihin seisojan nenäkin, siis). Aina ne kädet nousi, ja itse seinään nojaaja ei tajunnut koko asiaa. Vähän kuin hypnotisointia!! Muistaako kukaan sitä loitsua mikä siinä luettiin??

sen leikin nimi oli hura hura häitä ja laulu meni jotenki näin:

hura hura häitä, kello löi jo kakstoista

keisari nukkuu ovella, kuka tulee viimeiseksi ompi kuolemaks. Sit kysyttiin esim. mustikka vai mansikka ja kun oli valinnu toisen meni sen taakse.

Ihana leikki, täytyykin opettaa omille lapsille nyt kun muistu mieleen.

jossa yksi on seinään päin kääntyneenä ja muut liikkuvat ja edessä olija kääntyy äkkiä ja jos näke jonkun liikkuvan on tämä pois. Yritetään päästä niin lähelle "peiliä" että pääsee koskemaan.



Palloleikki: Heitettiin palloa ilmaan ensim. 10 kertaa tehden joku helppo taputus ja otettiin pallo ilman pomppuja kiinni, sitten 9 kertaa vähän vaikeampi temppu, sitten 8 kertaa taas vaikeutuen jne. Sama tehtiin seinäkin vasten vähän erilaisilla tempuilla (esim pyörähdys). Taisi saada pompata kerran. En muista millaisia nuo tapautukset olivat.



Viimeinen pari uunista ulos oli yksi leikki.

Palloleikki: Heitettiin palloa ilmaan ensim. 10 kertaa tehden joku helppo taputus ja otettiin pallo ilman pomppuja kiinni, sitten 9 kertaa vähän vaikeampi temppu, sitten 8 kertaa taas vaikeutuen jne. Sama tehtiin seinäkin vasten vähän erilaisilla tempuilla (esim pyörähdys). Taisi saada pompata kerran. En muista millaisia nuo tapautukset olivat.

taisi olla myös maahan popautus versio.