Vihaan yli kaiken, jos joku häiritsee kotitöitäni
Olen asunut vuosia yksin ennen kuin muutin yhteen avomieheni kanssa, ja minun on ollut melkoisen vaikea tottua yhteiseloon. Olemme kuitenkin asuneet yhdessä jo kolmisen vuotta. Olen aiemmassa elämässäni tottunut siihen, että saan tehdä kotitöitä rauhassa, ilman että kukaan on siinä lähellä tekemässä yhtään mitään. En vaan kerta kaikkiaan kestä kenenkään läsnäoloa kun esim. pesen pyykkiä. Onko muilla tällaista? Ja kun joku kuitenkin kysyisi, niin ei, luojan kiitos minulla ei ole lapsia, enkä tiedä tuleekokaan. :D
Kommentit (3)
mä pystyn pesemään pyykkiä, laittamaan ruokaa, puhumaan työpuheluita tai joka kirjoittamaan väikkäriä, vaikka mies tai lapset "pyörii jaloissa". toki reiluuden vuoksi, lasten kannalta, palkkaan välillä hoitajan, jotta saan tehdä näitä rauhassa, jos mies ei ole kotona (siis jos mies ei voi olla lasten kanssa, ei siksi että miehen poissa ollessa olisi rauhallista:D)
Mieluummin siis ei saisi olla koko asunnossa minua "häiritsemässä". Asumme siis tällä hetkellä kaksiossa, jossa oikeastaan ei ole sellaista kohtaa, mihin ei kaikkialta muualta asunnosta näkisi. En tiedä, ehkä isompi asunto auttaisi.
Siis kuinka lähelle ei saa tulla?
Vaimossani häritsee se, että hän haluaa aina tehdä samaa kotityötä, esim. jos tyhjennän astianpesukonetta, hän tulee auttamaan. Meillä on lapsia ja tekemistä riittää sen verran, ettei tarvitsisi koko ajan seistä toisen edessä.