Onko velvollisuus tarjota vähävaraiselle kaverille?
Mulla on ollut jonku aikaa sellanen tilanne että mun paras kaveri on tullu taloudellisesti tosi huonosti toimeen ja meidän perheessä taas on hyvät palkat molemmilla. Siksi aika usein esim. kun ollaan mun bestiksen kaa kaupungilla kahvilla tai syömässä niin tarjoon sille syömiset ja muut. Ihan sillai kun tiedän että se on hänelle niin paljon isompi meno jne. Lisäksi monesti annan hänelle omia vaatteita yms mitä en enää käytä (siis tosi hyväkuntoisia, ei mitään rääsyjä).
Mietityttää vaan et kun meillä on kans hyvä kaveri, jotka on miehensä kanssa ihan superhyvätuloisia, niin hän taas on aina hirmu tiukka rahoistaan. Jos käydään vaikka yhteisellä reissulla tai ostetaan kimppalahja johonkin niin laskee pennilleen että kaikki menee tasan.
Mitä mieltä te ootte, pitääkö tai onko kohteliasta osoittaa "solidaarisuutta" näin? Miten te menettelisitte vastaavassa tilanteessa?
Kommentit (27)
joka kaikin keinoin koittaa maksattaa vaatteensa ja ruokansa muilla.
Sellainen, joka haluaa jotain "osamaksulla", muttei noudata yhteistä sopimustanne ja selvästi vilpillinen niin en auttaisi.
Itse en ymmärrä sellaista tarkkaa kustannusten jakoa ollenkaan. Tietysti jossain tuollaisessa kimppalahjassa summa jaetaan kaikkien osallistujien kesken, mutta jos jokaisen osuus on vaikka 35,60 ja itse olisin hankinnan tehnyt, pyöristäisin varmaankin luvun alaspäin.
Välillä kyllä itsekin mietin, että olenko liian avokätinen rahojeni suhteen. Tosin miten rahaa käytän perheen "ulkopuolisiin" ihmisiin, niin se tulee aina jossain vaiheessa takaisin. Jos minä tarjoan tänään, niin kaveri tarjoaa varmaan joku toinen kerta. Mitään velkakirjaa en suostu kavereilleni pitämään. Tietysti jos kyseessä olisi oikeasti laina, niin sitten ehkä vähän seuraisin, miten lainaa takaisin päin makselee.
Etäsuhteessa elävänä näitä raha-asioita on pitänyt miettiä. Mies oli alkuvaiheessa tarkka siitä kuka maksoi ja mitä. Jos maksoin ruokaostokset, niin oli sitä mieltä, että hän maksaa puolet. Minähän en tähän suostunut :) Ilmoitin vaan, että ne on jo kertaalleen maksettu. Tällä systeemillä meillä nykyäänkin eletään, se maksaa, jolla rahaa on. Kyllä ne tilit siitä tasaantuu jossain vaiheessa.
kahvilla ja syömässä? Nämä ovat suuria menoeriä, joihin minä en tuhlaa, vaikka olen varakas. Moni on muka köyhä, koska tuhlaa rahansa näihin. Eli älä ainakaan sinä ehdota näitä hänelle.
Mulle on ihan ok, tarjota jollekin tai antaa jollekin jotain jos se lähtee musta itsestänsä. Mutta jos toinen vaatii, niinkuin mun kaveri tyyliin "sähän voit tarjota mulle kun sulla ei ole rahasta pulaa" on jo toinen juttu.
Tulee sellainen hyväksikäytetty olo. Sekin kaveri aina vaan lupaili että "mä tarjoan sulle sitten seuraavalla kerralla" ikinä sitä seuraavaa kertaa ei ole tullut.
En tarjoaisi ulkona syömisiä ja kahvitteluja. Minusta ne ovat menoja, jotka jokainen maksaa itse.
Kylään kutsuttuja vieraita kestitsen iloisena tuloista riippumatta. Ei ole väliä saanko vastakutsuja tai ovatko tarjoilut "samantasoisia". Täältäkin olen lukenut, että jotkut perivät maksun tarjoamistaan ruoista ja juomista tai pitävät juhlia sillä periaatteella, että jokainen tuo omat grillattavansa.
miksi edes kutsut syömään tms. maksullisiin huveihin? Jos sinä esität kutsun niin silloin tietysti on kohteliasta että tarjoat kun kerran tiedät, että toisella ei taida olla varaa.
miksi edes kutsut syömään tms. maksullisiin huveihin? Jos sinä esität kutsun niin silloin tietysti on kohteliasta että tarjoat kun kerran tiedät, että toisella ei taida olla varaa.
sieppaa tää asia, itsehän se haluaa tarjota...
Tiedän, että ystävällä on rahasta tiukkaa. Hän kyllä monesti koittaa tarjota rahaa takaisin, mutta sanon, ettei näitä pikkusummia tarvi kuitata (vaikka olisikin enemmän kuin pikkurahaa). Yritän toimia hienotunteisesti, ettei kaveria ala nolottaa.
Toisaalta tilanne tasaantuu, koska kyläilen melko usein kaverilla, ja silloin saan voikkarit tai muuta millä maha täyttyy.
mutta kyllä minä tarjoaisin jos tilanne on se että itselläni on yllin kyllin rahaa ja kaverilla ei. Olisin iloinen voidessani ilahduttaa ystävää.Edellyttää toki että on läheinen ystävä,en ihan joka tuttavan kuluja maksaisi.
Omassa ystäväpiirissäni se kaikkein varakkain on se joka ei tarjoa koskaan mitään kellekään.
Samaa mieltä että kotiin on aina tervetullut kylään ja tarjoan kotona mitä haluan arvoa ajattelematta. En ikinä ravintolassa tai kahvilassa. En jätskejä, en mitään koska jokin selkeä periaate on oltava, muuten on joka tapauksessa joskus pulassa. Vaatteiden antaminen on hyvä juttu, jo siitä kaveri saa taloudellista apua.
Oman rahatilanteen mukaan tietenkin. Itsekin olen köyhempi, mutta kyllä silti välillä ulkona syön, kun kaipaa jotain pientä luksusta elämään. Enkä koskaan oleta muiden tarjoavan, en kyllä moiseen suostuisikaan. Mielestäni jokainen pärjätköön omilla rahoilla, en halua muiden työn tuloksia pummia.
Kellään ei ole mitään velvollisuutta auttaa vähävaraista ystävää ravintolalaskusta. Kyllä silloin auttaisin, jos tilanne olisi hätätila, mutta kahviloissa jokainen käykööt varojensa mukaan. Yllättävät menot sitten on erikseen, niihin voi avustaa/lainata jos oma rahatilanne sallii.
Siis me tosiaan tykätään kahvitella ja käydä kaupungilla, et osaltaan siksi maksankin koska haluan että meillä on mahdollisuus viettää tällai aikaa ja se olis hänelle muuten liian kallista.
Onhan se surkeeta jos meillä on ollut viimeiset 10vuotta tapana käydä n. kerran viikossa syömässä tai ainakin kahvilla ja sit se vaan loppuis toisen köyhyyden takia.
miksi edes kutsut syömään tms. maksullisiin huveihin? Jos sinä esität kutsun niin silloin tietysti on kohteliasta että tarjoat kun kerran tiedät, että toisella ei taida olla varaa.
sieppaa tää asia, itsehän se haluaa tarjota...
Itse en tuollaisia edes missään keskustelupalstalla kyselisi, joten siitä oletan ap:n joko kaipaavan sädekehänsä kiillottamista tai olevan jotenkin muuten asiasta harmissaan.
miksi edes kutsut syömään tms. maksullisiin huveihin? Jos sinä esität kutsun niin silloin tietysti on kohteliasta että tarjoat kun kerran tiedät, että toisella ei taida olla varaa.
en todellakaan koskaan ehdota edes kahville meno, jos tiedän, et toisella tiukkaa rahoista !!! siinä asettaa kaverin huonnoon tilanteeseen , jopa noloon.....
eli jos et tarjoa, älä ehdota edes !!
tämä on mun periaatteeni.
itse maksan aina omat ostokseni, ja jos ehdotan jädelle menoa tms niin tarjoudun tarjoamaan toisellekin !!
eli kutsu ap kaveri luoksesi kahvelle, on halvempaa kaikille !
ja kyllä annan ilmatteeksi sukulaiselle vaatteita, koska tiedän ettei hänellä ole rahaa pikäaiakistyöttömänä.. ja kun kylään menen vien aina akssillisen evästä, ja kahveet pullineen.pidän tuota itsestään selvyytenä !"
en ole edes hyvätuloinen itse, pitkäaikaissairaslomalla kun olen.
velvollisuutta ei ole, saat tehdä miten haluat.
itse tarjosin aina yhdelle opiskeluystävälleni kun tilanne oli se että hän eli vain opintotuella ja mä taas kävin töissä opiskelujen ohella.
Se oli fine niin kauan kun se tosiaan tuli mun tahdosta, mutta pikkuhiljaa asia alko mennä siihen suuntaan että tää ystäväni laskeskeli ''jos mennää baarii nii sisäänpääsy on vaa 4,5e per naama, narikka 2e, ja juomat 4e. jos juodaa pari nii pärjätää alle 50e!'' ja kyseisellä ystävällä ei siis ollut rahaa. Laskeskeli mun rahoja kuin omiaan. Mä en siis halunnut mennä baariin, hän halusi.
Kyrpiinnytti ja paljon. Hän oli myös katkera kun kävin töissä 5päivänä viikossa, monesti kusetti kellonaikoja että myöhästyisin töistä ja saisin potkut. (tyyliin päästiin koulusta, mentiin kaupungille hetkeks pyörii ennenkun mun työt alko, saattoi väittää että kello on vasta puol neljä vaikka olisi ollut kymmentä vaille ja mun työt olisi alkanu neljältä). Kerran myöhästyin tän takia, sen jälkeen en enää luottanu hänen kertomaansa kellon aikaan! Huuteli että musta tulee yksinäinen erakko kun en ehdi kavereita näkemään kun opiskelen ja teen töitä vaan.. aarg vieläkin vituttaa
Meni ihan offtopiciks, tää vaa sai niitä 'mukavia' muistoja kyseisestä muijasta pintaan. Sorry :DDD Mutta ap, teet hienosti kun tarjoat! minäkin tekisin niin, jos ystävä siis oikeasti tärkeä ja rakas
Siis minua itse asiassa vaan ärsyttää tää toinen kaveri (tosirikas), joka ei koskaan osoita samanlaista "solidaarisuutta". Ei tietysti mua kohtaan tarvitsekaan kun ollaan hyvätuloisia, mut ei mun kaveriakaan kohtaan yhtään.
Kun musta tuntuu ihan perus-oikeudenmukaiselta et jos läheisiä ollaan niin sitä jeesataan jos jollain menee vähän heikommin.
silloin, jos olen kahvilla tai syömässä jonkun vähävaraisen kaverini kanssa. Mä tiedän nimittäin, että heille toi on iso raha, enkä halua että heitä harmittaa koko kahvittelun ajan kuinka paljon maksoivat siitä kahvikupista, ja miettivät mitä kaikkea ruokaa sillä rahalla ois saanut kaupasta. Mä kuitenkin niin nautin näitten parin kaverin seurasta, että haluan että hekin voivat rentoutua eikä mua haittaa maksaa.
Itsellenikin on tarjottu silloin kun olin kaveripiirini kaikkein köyhin. Se tuntui ihan hirveän hyvältä, vaikka sitä olikin vaikea ottaa vastaan.
he joilla on eniten niin ovat kaikista suurimpia nuukailijoita. Kyllähän se ärsyttää, olis reilua jos kovatuloiset tarjoais köyhemmälle jos sydänystäviä ollaan.
kun on tasaveroiset maksajat. Ja kyllä, minäkin annan ja tarjoan köyhälle ystävälleni, viimeksi vein mukanani kaksi kassillista ruokaa, ja tyttäreni pieneksi jääneitä vaatteita.
Hyvä mieli molemmilla.