KIIRE!!! auttakaa.
minun pitäisi pystyä todistamaan pankissa että todella olen lapseni yksinhuoltaja, miten???onko kellään kokomusta?
"lapsi" on jo 16v ja olen koko ajan ollut yksinhuoltaja, en edes muista sainko jotain paperia silloin aikanaan lastenvalvojalta... ?:|
Kommentit (8)
Käsittääkseni vanhemmat ovat automaattisesti lapsensa yhteishuoltajia, ellei käräjäoikeus ole toisin päättänyt. Eli tästä oikeuden päätöspöytäkirjasta pitäisi olla kopio. Mikäli asiaa ei ole käsitelty oikeudessa, juridisesti molemmat vanhemmat ovat lapsen huoltajia, vaikka käytännössä lapsi olisikin kokonaan toisen vanhemman luona.
Miksi sinun pitäisi pystyä asia pankissa todistamaan? Juridisesti 16-vuotias pystyy jo tekemään itsenäisesti joitakin päätöksiä, tosin ei vielä ihan kaikkia. Voisiko pankki ottaa isään yhteyttä ja pyytää hänen mielipidettään, jos sitä tosiasiallisesti tarvitaan?
tuo sinun vastauksesi pitää paikkaansa ainoastaan siinä tapaksessa jos lapsi syntyy vanhemmille jotka ovat lapsen syntyessä naimisissa.
Jos vanhemmat eivät ole naimisissa äiti on automaattisesti lapsen yksinhuoltaja ellei äiti halua isyydenvahvistamisen yhteydessä muuttaa yksinhuoltajuutta yhteishuoltajuudeksi. Jos isäkään ei asiaa vie oikeuteen niin äidillä säillyy yksinhuoltajuus ilman oikeuden päätöstä ja silloin siitä ei ole mitään paperia. Isyyden vahvistaminen ei automaatisesti tarkoita yhteishuoltajuutta.
Nyytisen vastaus on ihan puppua. Yksinhuoltajuuteen ei automaattisesti tarvita oikeuden päätöstä. Marela tuossa jo vastasikin miten huoltajuus menee jo lapsen syntymän yhteydessä, jos vanhemmat eivät ole naimisissa.
Yhteishuoltajuuskin voi muuttua yksinhuoltajuudeksi ilman oikeuden päätöstä eron yhteydessä, vaikka vanhemmat olisivat olleet naimisissa. Näin tehtiin meillä, kun eron yhteydessä tehtiin lastenvalvojalla sopimus lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta. Lasten isä halusi luopua huoltajuudestaan eli minusta tuli sopimuksella yksinhuoltaja vaikka olimme olleet naimisissa jo molempien lasten syntyessä. Oikeudessa meidän eroa tai lasten asioita ei ole koskaan tarvinnut käsitellä.
Mitä tuohon huoltajuuden todistamiseen pankissa tulee, niin ainakin OP:ssa käsittääkseni pääsevät suoraan väestötietojärjestelmään, josta nämä huoltajuustiedotkin pitäisi löytyä. Itselläni on kotona myös lastenvalvojan vahvistama sopimus, jossa minut on merkitty ainoaksi huoltajaksi. En ole sitä vielä mihinkään tarvinnut, vaan ihan yksin olen hoitanut erinäisiä asioita.
Isompi ongelma olisi se, että jos on yhteishuoltajuus niin mm. pankkiasiointiin pitäisi olla valtakirja toiselta huoltajalta. Siis tämä voi olla ongelma, jos toinen huoltaja haluaa tahallaan tehdä kiusaa ja hankaloittaa elämää tai esimerkiksi asuu kaukana.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3 §
Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt joille lapsen huolto on uskottu.
Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta tai sitä ennen menee avioliittoon.
5 §
Huoltajien yhteistoiminta
Lapsen huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty.
Jos joku huoltajista ei matkan, sairauden tai muun syyn vuoksi voi osallistua lasta koskevan päätöksen tekemiseen ja ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi haittaa, ei hänen suostumuksensa asiassa ole tarpeen. Asiasta, jolla on huomattava merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta, voivat huoltajat kuitenkin päättää vain yhdessä, jollei lapsen etu ilmeisesti muuta vaadi.
6 §
Huoltajat lapsen syntymän perusteella
Lapsen vanhemmat, jotka lapsen syntyessä ovat avioliitossa keskenään, ovat kumpikin lapsensa huoltajia. Jos vanhemmat eivät lapsen syntyessä ole avioliitossa keskenään, on äiti lapsensa huoltaja.
Jos toinen vanhemmista on yksin lapsensa huoltaja ja vanhemmat menevät keskenään avioliittoon, tulevat he molemmat lapsensa huoltajiksi.
7 §
Vanhempien sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
Vanhemmat voivat sopia siitä,
1) että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti;
2) että lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä;
3) että lapsen huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmalle;
4) että lapsella on oikeus vanhempien sopimalla tavalla pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.
8 § (21.12.2004/1155)
Sopimuksen vahvistaminen
Sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on tehtävä kirjallisesti ja se on esitettävä vahvistettavaksi sen kunnan sosiaalilautakunnalle, missä lapsella on asuinpaikka.
Sopimus, jonka sosiaalilautakunta on vahvistanut, on voimassa ja voidaan panna täytäntöön niin kuin tuomioistuimen antama lainvoimainen päätös.
9 §
Tuomioistuimen päätös lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
Tuomioistuin voi päättää,
1) että lapsen uolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti;
2) että apsen tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä;
3) että lapsen huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmalle;
4) että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella tai sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa;
5) että lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.
Tuomioistuin voi tarvittaessa antaa määräyksiä huoltajan tehtävistä, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä, jos lapsella on kaksi tai useampia huoltajia, päättää tehtävien jaosta huoltajien kesken. Tapaamisoikeudesta päättäessään tuomioistuimen tulee antaa tarkemmat määräykset tapaamisen ja luonapidon ehdoista.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3 §
Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt joille lapsen huolto on uskottu.
Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta tai sitä ennen menee avioliittoon.
5 §
Huoltajien yhteistoiminta
Lapsen huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty.
Jos joku huoltajista ei matkan, sairauden tai muun syyn vuoksi voi osallistua lasta koskevan päätöksen tekemiseen ja ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi haittaa, ei hänen suostumuksensa asiassa ole tarpeen. Asiasta, jolla on huomattava merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta, voivat huoltajat kuitenkin päättää vain yhdessä, jollei lapsen etu ilmeisesti muuta vaadi.
6 §
Huoltajat lapsen syntymän perusteella
Lapsen vanhemmat, jotka lapsen syntyessä ovat avioliitossa keskenään, ovat kumpikin lapsensa huoltajia. Jos vanhemmat eivät lapsen syntyessä ole avioliitossa keskenään, on äiti lapsensa huoltaja.
Jos toinen vanhemmista on yksin lapsensa huoltaja ja vanhemmat menevät keskenään avioliittoon, tulevat he molemmat lapsensa huoltajiksi.-----> Niin, siis jos eivät ole lapsen syntyessä avioliitossa eivätkä missään vaiheessa avioidu, ei ISÄ ole automaattisesti huoltaja. Toki äiti voi isälle huoltajuuden antaa tai käsittääkseni isä voi sitä oikeuden kautta hakea.
7 §
Vanhempien sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
Vanhemmat voivat sopia siitä,
1) että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti;
2) että lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä;
3) että lapsen huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmalle;--------> Niin, siis kuten meillä on sovittu tämä asia kirjallisesti lastenvalvojalla, päätöksessä on ilmeisesti joku sosiaalilautakunnan leima. Oikeudessa tätä ei ole ksokaan käsitelty.
4) että lapsella on oikeus vanhempien sopimalla tavalla pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.
8 § (21.12.2004/1155)
Sopimuksen vahvistaminen
Sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on tehtävä kirjallisesti ja se on esitettävä vahvistettavaksi sen kunnan sosiaalilautakunnalle, missä lapsella on asuinpaikka.
Sopimus, jonka sosiaalilautakunta on vahvistanut, on voimassa ja voidaan panna täytäntöön niin kuin tuomioistuimen antama lainvoimainen päätös.--------> Juuri näin, eli on eri asia kuin tuomioistuimen (=oikeuden) päätös, mutta aivan yhtä lainvoimainen.
9 §
Tuomioistuimen päätös lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
Tuomioistuin voi päättää,
1) että lapsen uolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti;
2) että apsen tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä;
3) että lapsen huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmalle;
4) että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella tai sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa;
5) että lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.
Tuomioistuin voi tarvittaessa antaa määräyksiä huoltajan tehtävistä, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä, jos lapsella on kaksi tai useampia huoltajia, päättää tehtävien jaosta huoltajien kesken. Tapaamisoikeudesta päättäessään tuomioistuimen tulee antaa tarkemmat määräykset tapaamisen ja luonapidon ehdoista.
Olisikohan alkuperäisellä kirjoittajalla juuri niin, että eivät ole olleet avioliitossa milloinkaan, sitä hän ei mainitse mutta mainitsee olleensa koko ajan yksinhuoltaja joten siitä voisi näin päätellä. Eli vaikka isyys olisikin vahvistettu niin ei siitä isästä automaattisesti huoltajaa tule ennen kuin vanhemmat menevät naimisiin.
taas huoltajuutta ei isä voi tuomioistuimessa vaatia, mikäli äiti on yksinhuoltaja tai lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella.
Itse on myös lapseni 1,5v yksinhuoltaja, ollut alusta asti, eikä minulla ainkaan ole mitään paperia millä sen voisin tarvittaessa todistaa.