Miksi, miksi porukkaa heittää hyvää tavaraa roskiin?

ei mikään kelpaa, vaikka ilmaiseksi saisi lähes uuttakin. Siitä ilmaisestakin valitetaan. Helpommalla pääsee, kun heivaa menemään.

Sitä tavaraa on tavallisten ihmisten kodit täynnä ja vaikka pieni osa kelpasi Fidalle, siinä se. Roskiin meni vaikka mitä ja sieltä kävikin yksi naapuri hakemassa itselleen (roskapussista..) milloin mitäkin.

Meidän lähellä on ihana kierrätyskeskus jonne ottavat ilmeisesti lähes kaiken mitä tuodaan. Vanhaa elektroniikkaa purkavat varaosiksi, samoin hieman rikkinäisiä huonekaluja kunnostavat siellä. Ollaan itse käyty vain ostoksilla, iso kasa tavaraa on kyllä joita sinne on menossa. Ensin ajateltiin viedä rikkinäinen televisio kaatopaikalle, mutta saavat kuulemma siitäkin varaosia. Tuli aivan mielettömän ihana olo, että siitäkin "rotiskosta" voi olla vielä jollekin käyttöä.



Mä sain onneksi oman miehenkin innostumaan tuosta kierrätyksestä, on paljon mukavampi viedä tavaraa sinne, kuin kaatikselle. Ja vielä parempi olo tulee siitä, että ostaa tarpeellista tavaraa kaupan sijaan kierrätettynä. Säästää rahaa ja luontoa. :)





En kyllä itsekään aina ymmärrä sitä määrää tavaroita, mitä ihmiset heittää pois! Meidän kerrostalon roskiskatoksesta on löytynyt jopa uudenkarheat lastenvaunut! Ja siis ihan roskiin olivat vieneet, ettei ollut ilkivaltana sinne tuotu. Luulisi, että niille olisi ollut ottajia useampikin.



Jotkut heittävät tavaraa roskiin myös siksi, että kokevat sen olevan itseltään pois jos antavat toiselle halvalla/ilmaiseksi. Minunkin eräs tuttavani on todella katkeroitunut ja kateellinen ihminen ja mieluummin heittää hyvää kamaa roskiin, kuin antaisi muille.

Kaikilla on ihan liikaa kaikkea. TAvaraa tulee ovista ja ikkunoista. Tämä on kamalaa tuhlausta ja kaatopaikkojen täyttämistä.



Minua ärsyttää se, että kodinkoneita ei ole tarkoitettukaan korjattaviksi eikä kestäviksi, ne uusitaan vähintään 8 vuoden välein.



Jätepaikat täyttyvät. Ympäristö köyhtyy. Mitäs sitten tehdään, kun raaka-aine loppuu maailmasta. Kaivetaan kaatiksilta rautaa ja muovia vai?

Ensinnäkin jo kulutustottumukset monella ihan pielessä. Mutta: mekin jouduimme tyhjentämään kuolinpesää; kierrätyskeskuksesta tulivat katsomaan, että mitä huolivat (ottivat vain sängyn ja pesukoneen). Huonekaluja ei myöskään saanut kaupaksi/saanut lahjoitettua (olivat hyväkuntoisia, mutta 20 vuotta vanhoja ts. vanhanaikaisen näköisiä). Jotain pikkusälää saatiin myytyä. That's it. Kaikki loput oli pakko viedä kaatopaikalle, kun ei kenenkään omaan kotiinkaan mahtunut ilman, että olisi ensin heittänyt omat kamat roskiin... Meistä ainakin tuntui, että ei sitä tavaraa saa minnekään, ei ilmaiseksikaan, joten pakko oli heittää pois :/ Soiteltiin läpi kaikki kierrätyskeskukset, fidat ym. Niilläkin on joka paikka täynnä.

kerrossänky, lastensänky ja sänkytyöpöytäyhdistelmä. Vein kolmen kaupan seinälle lapun, että annetaan pois. Muutama soitto tuli, mutta kun ei olleet uusia, niin ei kelvanneet. Kaatopaikalle menivät.



Saksalainen yritys laittoi etäpisteen Suomeen 10 vuotta sitten. Ostivat oktalon jonne ostettiin ihan uudet huonekalut. Viime kesänä lopettivat toiminnan täällä. Kaikki huonekalut lähti vaihtolavalla kaatopaikalle. Ja eivät todellakaan olleet paljon käytössä. Aina silloin tällöin joku oli viikon asunnossa.

Kaikki haluavat uutta ja trendikästä.

Mun ex.n työkaverin vaimo on kiinteistövälittäjä. Hänellä on mm tyhjennys- ja stailaussopimus.

Ex ja tämä kiinteistövälittäjän mies tekevät asennuksia ja aina välillä joku kysyy otatteko näitä huonekaluja. Välillä on roudannut niitä mulle ja olen myynyt huutiksessa alkaen euro. Nyt sitten on toista vuotta tämä palvelu ollut käytössä.

Käytännössä tapahtuu niin että mä menen huoneistoon ja pakkaan kaiken ei niin arvokkaan. Sitten roudaan ne mun kellariin ja n joka toinen kk mun tutun tuttu menee rekalla ohi ja vie tavarat tädilleen kauas meiltä, jolla on kirpputori. Hänellä on aina paljon tyhjiä pöytiä, käyttöaste alle 50 % olisi ilman mua ja sitten hän ajan kanssa ne kaikki hinnoittelee ja tilittää mulle kerran kuussa puolet, itse ottaa 25 % ja kuski saa 25 %.

Kun asunto on lähes tyhjä, jätän yleensä max 5 banskulaatikollista tavaraa, joissa on esim kotimaiset lasit, korut, arvotavarat ( siis hyvin harvoin näitä arvotavaroita enää siinä vaiheessa on, mutta aina jotain tulee esille ), sitten tämä välittäjät stailaa asunnon näillä lahjahuonekaluilla. Hänellä on käytössä vilttejä, peittoja, lakanoita, pyyheliinoja, kynttilöitä, astioita jne jne, eli ihan heti ei huomaa että asunto ei olekaan asumaton. Joskus maalaa jonkun seinän tehostevärillä, mutta periaatteessa tapahtuu vain perusteellinen siivous.

Heillä on omakotitalo, jossa näitä lainattavia huonekaluja on tarpeeksi ja kun asunto on myyty, palautuu huonekalut takaisin varastoon.



Ja hänellä on ihan sama välityspalkkio kuin muillakin. Mähän tietty olen saaja, samoin kuski ja kirppismyyjä ja erityisesti välittäjän asiakkaat ovat olleet tosi tyytyväisiä kun ovat kuulleet tästä ketjusta.



Mutta uskon jos vastaava tulisi itselläni eteen houkuttelis roskis tosi paljon.

Ystäväni isä kuoli yllättäen ja yksiön tavaroista myös valtaosa päätyi kaatopaikalle. Taloyhtiössä oli myös kierrätyshylly, mutta sieltä ei kuulemma mikään liikkunut.

Netissä lienee monta mahdollisuutta annetaan/ myydään ilmoituksille, mutta ei. Enemmin maksetaan kaatopaikkamaksu kun edes yritetään löytää uusi tarvitsija tavaralle.



Ja aina vaan ostetaan uutta

Netissä lienee monta mahdollisuutta annetaan/ myydään ilmoituksille, mutta ei. Enemmin maksetaan kaatopaikkamaksu kun edes yritetään löytää uusi tarvitsija tavaralle. Ja aina vaan ostetaan uutta

mutta kun kiinnostunut kuulee, että sohvalla ikää 4 vuotta, ei sitä halua kukaan. Sama ihan kaiken tavaran kanssa, vain täysin uusi ja käyttämätön ja laatikossa oleva kelpaa.

Tai sitten on luvattu tulla katsomaan klo 16.00. Minä kiirehdin töistä pää kolmantena jalkana kotiin, odotan ja odotan eikä kukaan tule. Illalla tulee soitto, että ei ehditty, mutta entä huomenna...

Kaatopaikalla voisi olla paikka, johon saisi ilmaiseksi jättää tavaraa koska tahansa. Nyt joka kuorma nysvätään ja hinnoitellaan.

Tavarasta on todella vaikea päästä eroon. Eikä sitä vaivaakaan viitsi ihan tolkuttomasti nähdä, kun se tavara ei ole edes omaa, vaan apen ja anopin. Kun talteen on otettu kaikki, millä on muistoarvo, ja kaikki, mitä seuraava sukupolvi voi ehkä joskus käyttää tulevassa omassa kodissaan, jäljelle jää hyvin vähän mitään, mistä kukaan on vähänkään kiinnostunut. Autoralleja on pyöritetty jo monta viikonloppua tavaroita eri puolille tarjoten. Kaatikselle menee väistämättä paljon. Myös kirjojen repimiseen on käytetty jo monta päivää.