Ero vai ei? Sisältää vuodatusta,kommentoikaa pliis!!!
Olemme olleet 8v yhdessä ja meillä on 7v lapsi,asumme yhteisessä omakotitalossa.
Olen miettinyt eroa jo pidempään mutta aina sitä vaan on tähän jäänyt,lähinnä johtuen siitä että en halua muuttaa enkä luopua talosta,olen laittanut tämän remonttiinkin rahaa aika paljon,laittanut pihan ja sisustanut.
Mies ei ole koskaan osallistunut varsinaiseen arjen pyörittämiseen ja tiedän ettei siitä tulisi mitään että lapsi jäisi tähän miehen kanssa asumaan,en haluaisi kuitenkaan viedä lapselta kaveripiiriä ja lähikoulua muuttamalla hänen kanssaan muualle.
Mulla on vielä opintoja jäljellä vuosi ja sen jälkeen voisin ostaa miehen ulos jos saan vakitöitä,mutta nyt opiskeluaikana se ei luonnollisestikaan onnistu..
Ja se SYY miksi minua ahdistaa juuri nyt enemmän kuin koskaan,on se että paras ystäväni tunnusti että hänellä on ollut suhde mieheeni,lopulta saman tunnusti mieskin :( Tuntuu tosi kivalta että ystäväni,jolle olen kertonut kaikki luottamukselliset asiat parisuhteesta ym,pettää minut näin! Miehestä en ihmettele yhtään,paitsi sitä että kehtasi saaliinsa noin läheltä ottaa.
Vaikutan varmaan kynnysmatolta ja uhrilta,mutta lähinnä yritän nyt laskelmoida miten saisin itselleni asiat hoitumaan parhain päin ja miehen ulos ilman että minun tarvitsee lähteä.
Kommentit (7)
pitäisi saada myös sen sinun miehesi kertomus elämästänne. Yksin sinun kertoman perustella ei voi vielä sanoa juuta eikä jaata. Avioliitto on kahden kauppa, niin myös ero.
Molemmilta niin törkeää toimintaa että lähtisin kun tilaisuus tulee. Joko heti tai vuoden kuluttua jos pystyy odottamaan.
Luottamus on mennyttä ja miehesi jatkaa samaan malliin jos hänelle antaa siihen mahdollisuuden. Näinhän pettäjät toimivat.
Olen jo pari vuotta yrittänyt saada miestä terapiaan mutta ei se lähde,olen myös yrittänyt huomioida arjessa jne mutta kukapa sitäkään enää jaksaisi kun ei vastakaikua saa yhtään! Lähinnä olen joku kotitalouspiika jolta on kiva saada seksiä,ja tämänkin olen sanonut miehelle suoraan mutta ei se ymmärrä/ei kiinnosta.
Eikä tämä pettäminen ollut ensimmäinen kerta,odottelinkin jo milloin seuraava kerta tulee,olisi nyt silti voinut pokata jonkun tuntemattoman.
Toinen syy eroajatuksiin on se että mies käyttäytyy hyvin usein kuin sinkkuteini,saattaa jäädä työpäivän jälkeen pubiin ja ilmoittelee jos muistaa,OLETTAA aina että minä hoidan lapsen eikä ota mitään vastuuta.
Kaiken järjen mukaan olisi nyt erittäin hyvä muuttaa erilleen mutta kun tässä on näitä miinuspuoliakin.
ap
loukkaantunutta ja heittäisin miehen pihalle. sanoisin suoraan että mies saa maksaa oman osuutensa talosta vielä opintojesi ajan, koska lapselta et kotia halua riistää. jos mies ei suostu elätte lapsesi kanssa kuin miestä ei olisikaan, niinhän melkein teettekin jo. miehelle et tee ruokaa saati pese pyykkejä hoidat vain omat asiasi ja koko suvulle, varsinkin miehen puolelle toitotat enemmän kuin kovaan ääneen kenen kanssa se on sua pettänyt ja miten paljon..siitäpähän kärsii
ja pitkittäisin ositusta, mutta seksi loppuu. Et myöskään pese miehen pyykkejä enää etkä kokkaa, nuku toisessa huoneessa. Joko mies lähtee sinne terapiaan tai sitten vuoden päästä on ero.
Kun selvästi miehelle ei ole väliä sinun tunteittesi suhteen, niin lopeta kaikki yhteiselämä, ja koti on sitten vain kämppäkumppanuus, jätät sen erohakemuksen sitten syksymmällä. Kyllä mä olisin niin ilkeä, että miehenkin suvun puolelle kertoisin asioiden laidan. Tosin voi olla, ettei sua uskota ja mies selittää kuvion omaksi edukseen. Olisin myös itse mahdollisimman paljon poissa, ja kenties hommaisin rakastajankin. tiedät nyt varmaan, että mies joka tapauksessa tulee pettämään, kun ei sitä edes terapiat kiinnosta, eikä mikään yrittäminen. Sä olet sille pelkkää ilmaa, tiskikone, pyykkikone ja piika. Rahaa kuitenkin kannattaa miettiä, koska se määrittää paljon sun tulevaa elämääsi. Avioerohakemus kannattaa sitten jättää sinä päivänä, kun miehen pankkitili on lihavimmillaan. . varaudu myös siihen, ettei tapaamiset tule sujumaan.
Mies ei taida rakastaa sua oikeasti, vaan saattaa olla niinkuin ystävälläni, että mies meni kanssasi naimisiin, kun vaan tuntui siltä, että niin kuuluu tehdä. Lapseen ja kodinhoitoon sillä oli ihan sama asenne kuin miehelläsi. Hän taistelee nyt juuri noiden asioiden kanssa, kun mies ei hoida mitään. Mummo hoitaa lapset tapaamisviikonloppuina..
Semmoista kämppäkaveruuttahan tämä on ollutkin,ehkäpä tätä sen vuoden voisi vielä jatkaa.
Mä olen semmoinen luonteeltani etten räjähdä helposti enkä tee mitään äkkinäisiä liikkeitä vaikka mitä tapahtuisi,siksi yritänkin nyt harkita nämä kuviot JÄRJELLÄ ja jättää ne tunteet taka-alalle toistaiseksi.
ap
koettaa tehdä suhteelle jotain parantavaa, tee niin ja päätä sen jälkeen.