~~ ELOTÄHKÄT vko 24 ~~

pitkästä aikaa jos kirjottelis, ollu kamalasti töitä=/. minulla painoa tullut vasta 5 kiloa ( koputtaa puuta ). ei tarviis tullakkaan paljoo kun mun on vaikee saada pois.



minä narahdin myös sokeritestistä, ja nyt mittailen kotona 2 kertaa viikossa, ja paastot on yleensä aika korkealla =/ ja välillä myös muut arvot, yritän syödä terveellisesti mutta repsahadan välillä...viikonloppuisin yleensä.



maha on valtava tai ainakin siltä tuntuu. perjantaina on neuvola saa nähä miten painoo tullu ja onko sf mitta vieläkin yläkäyrillä. nyt viemään lapset pesulle...



peetu ja typykkä 28+4 :8}
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=d34097b7-3706-11dd-8384-…!

Nyt alkaa tuntua siltä, ettei millään jaksaisi enää tehdä töitä. Fyysisesti olo on jotenkin niin kankea ja väsynyt. Henkisesti... No, tatti on jotensakin otsassa. Mutta, mutta, enää 6 päivää tämän jälkeen.



Unet alkaa olemaan kyllä sellaista pätkätyötä, ettei mitään rajaa. Näin se on kyllä ollut aiemmissakin odotuksissa, ja asennoidunkin niin, että elimistökin valmistelee vauva-arkeen ja heräämisiin. Mutta tekis vaan omalle pinnalle niin hyvää, jos sais levättyä ja hetkeksi napattua itsensä kaiken arkisen touhun ulkopuolelle. Ehkä sitten kun mieheni loma alkaa. Hän on luvannut lähteä lasten kanssa muutamaksi päiväksi johonkin...



Nyt töitä "innolla" tekemään

täällä ollaan -taas- väsyneitä. Yöllä nukuin huonosti kun kakkonen käveli taas unissaan ja änkesi viereen nukkumaan, ja voi että sitä kyhnytystä, rapsutusta ja potkimista. Toisinaan on ihan hellyttävää, mutta kun haluaisi nukkua ja on väsynyt niin vain ärsyttää... Vessalaukan ja pikkukakkosen lisäksi unia häiritsee se, että lonkkia särkee öisin niin, että melkein itkettää - alkaa vissiin kroppa valmistautua pikkuhiljaa.



Mulla on synnytyksissä ollut mies mukana, molemmat olleet vielä niin nopeita, että ollaan synnytelty kolmisin kätilön kanssa ja apu on ehtinyt paikalle vasta kun lapsi on jo maailmassa. Nythän mies onkin sitä mieltä, että on oppinut tekniikan siinä sivusta seuraamalla, joten ei haittais vaikka tää päättäiskin syntyä täällä kotona hän kuulema osaa auttaa :D Itse en ole ollut kenenkään synnytyksessä mukana ja jos omaani jonkun muun ottaisin kuin miehen mukaan niin ehkä sitten äitini.



Massu tosiaan kasvaa vaikkei itsestä siltä tunnu, löysin loppuvuoden merkintöjä mitoistani kun laihtumisen kunniaksi tilasin uusia vaatteita henkkamaukasta ja tässäpä: rinnanmpärys 100 cm, vyötärö 80 cm ja lantio 104 cm. Nyt vastaavat mitat ovat rinnanympärys 114 cm, vyötärö 115 cm ja lantio 109 cm.



Mulla menee hermo kakaroiden kanssa kun mies on yövuorossa ja haluaisi nukkua eli lasten pitäisi olla hiljaa... joo täysin mahdotonta saada ne pysymään hiljaisina. Ja kun pistää ne pihalle niin ramppaavat alituiseen ulko-ovella huutelemassa saako tehdä sitä ja hakea tätä...



Pahus kun en avannut tätä uuteen ikkunaan niin en yhtään muista mitä täällä oli kirjoiteltu sitten viime kerran....



Nyt pitää mennä pakkaamaan taas uimakoulua varten - arvatkaas huvittaako yhtään mennä taas uimahalliin ihmisten pällisteltäväksi...



Iloa elotähkille eloon!

-viltsu-inkeri rv31+5-

ja munkin massua taas saate ihastella:


!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=79e7f836-378b-11dd-8384-…!

Eli ihan ihan samat fiilikset on mullakin kuin Lylellä!! Ei jaksais enää mitään tehdä töissä, enkä paljoa ole tehnytkään :) Kattelen vähän mun tuuraajan perään ja koitan jotain opettaa.

Ja olo on kyllä kankea ja kun noita rappusia joutuu päivittäin ravaamaan edes takas niin kyllä laittaa puuskuttamaan!



Vaikka muuten olo ihan ok onkin, ei supistuksia eikä mitään kipuja. Tytönkin olen pyörällä vienyt vielä hoitoon ja työmatkat hoituu myös fillarilla (2 km suuntaansa). Kävely on niin hidasta ja vaappuvaa ja heti tulee kauhee pissahätä!!



Hirvittääkin jo etukäteen että miten selviän ensi maanantaista, olen menossa Bon Jovin keikalle olympiastadionille ja vanhana fanina ostin tietenkin lipun kentälle.. huh huh, saas nähdä ehdinkö näkemään muutakin kuin vessajonoa :) Innolla keikkaa kyllä odotan, ei siinä mitään, jatkuva pissahätä vaan ärsyttää jo valmiiksi!!



Mahan ympärystä mittailin myös toissa päivänä kun täällä siitä puhetta oli ollut, 108 cm tuli mitaksi.

Rautaa määräsivät neuvolasta kun Hb oli 109.. Ei kyllä auttanut viime raskaudessakaan että skeptinen olen sen suhteen..

Mitäs muita mittoja tähän nippuun vielä laittaisin...?

Painoa tullut 10 kg.

LAhan tasan 2kk (LA 11.8).

Töitä enää 2,5 pv!!!!! ou jee ja ihanaa !



Ai niin, mies oli viime synnytyksessä mukana ja tulee nytkin. Enkä ketään muuta mukaan haluisikaan, olen sitten yksin jos ei hän jostain syystä pääse (lapsen hoito ei onnistu tms).

Olen järkytyksellä katsonut kun Faktalta tulee useampikin synnytyssairaala ohjelma ameriiiiikasta ja siellä on monesti puoli sukua synnytyksessä mukana!!! Itse en siihen pysytyisi jos mukana olisi isäni, äitini ja sisarukseni sekä vielä pari kaveria... huh huh, siellä sitten koko väki katselee sohvalta (!) että kumpiko sieltä tulee ja kauanko kestää...



Koitan mennä tekemään vielä töitä,

Hyvät voinnit!!!



H rv 31+3 (ko?)

Voi, kun lämpenis kelit täällä pohjosessakin uudelleen. Ärsyttää, ko ei viitti pihalla tuulessa ja tuiverruksessa olla. Just kävin vaunuttelemassa, nii olipas vallan ihana tuuli :p



Harmillista, ko monella kuulostaa unet jo kärsivän - ite nukun, ko pieni kissanpentu. Nukutaan yleensä neitin kanssa aamulla aina suunnilleen 9 asti. Ja nyt oon ollu pari päivää aivan liian touhukas - eilen innostuin peseen jääkaapin ja mm. khh:tta, jotka ei todellakaan kuulu mihinkään jokapäiväisiin hommiin ;) Taitaa olla jo tuo siivousvimma iskemässä - dääm!



Aamulla olin tuntevinani, että Elli vetelee nyt jotenkin poikittain tuolla yksiössään, kuhan ei vaan tekis sitä, että puskee ittensä istumaan. Jos sen tekee, nii on sitten kyllä yhtä luupää. ko siskonsakin.



*TarjaMamma* Jokos oot tilannu Kaarinalle aikaa?



Tuli muuten tosta *Viltsu-Inkerin* tekstistä mieleen, että kuinka moni teistä uskaltais synnyttää kotona?!? Ite en ehkä siihen leikkiin, koska on muistissa niin hyvin se, ko etelässä ne kaksoset kuoli kotisynnytyksessä viime vuonna. Muutenkin synnyttän ennemmin sairaalassa, koska siellä apu lähellä, jos vaikka synnytyksessä tapahtuisi jotain. Nooh, nää nyt on vaan tämmösiä ajatuksia...



Keskiviikon jatkoja kaikille!



-AJ&E (ja päivät on hukassa, mutta jotain viikolla 30, ehkä)-

Mieliala onkin sitten sen mukainen niin minulla kuin lapsillakin!!! Tuntuu että jatkuva kähinä päällä eikä minunkaan pinna tunnu olevan kovin pitkä... Meillä siis poika loppuvuodesta 7v toinen poitsu 5v ja tyttö muutaman kuukauden päästä 3v joten hyvin osaavat sembalot pistää pystyyn! ;)



Mies on ollut joka synnytyksessä mukana ja on lähdössä tälläkin kertaa. Itse olen ollut pikkuveljeni synnytyksessä mukana ja ihan mukava kokemus itselle. En itse halua ketään muuta mukaan synnytykseen jos ei ukkokulta kerkiäisikään. Odotan jo innolla että aika kuluisi nopsaan että pääsisi itse asiaan ja saisi jo pikkuisen syliin!! Se tunnelma ja tunne kun saa vauvan rinnan päälle on jotain ihanaa... Toivonkin että Nuppu päättäisi syntyä jo hyvissä ajoin heinäkuun puolivälin jälkeen. Ei jaksa näitä liitoskipuja ja vatsa kipuja enää...



Yöt on täälläkin tosi katkonaisia ja vessassa joutuu käymään 3-5krt sekä päälle kerrat kun neitille pitää peittoa tms laittaa. Väsymys on tullut takaisin ja voisinkin nukkua missä ja milloin vain. Onneksi on mummola melkein vieressä niin saa nuo mukelot sinne välillä vähäksi aikaa.



Meidän neiti melkein 3vee istui muutama aamu sitten vessassa ja tuumasi minulle että hän haluaa kikulin! Minä siihen hölmönä että Niinkö?! Neiti sitten jatkoi että: Voitaisiko käydä kaupasta ostamassa hälle kikulit tai voisiko veljensä antaa ne hänelle!!?! Minulla oli naurussa pitelemistä ja yritinkin selitellä ettei niitä oikein kaupasta saa ja hällä on kyllä jo parempi malli käytössä ettei kannata alkaa vaihtamaan... Oli kyllä hauskaa kun miehelle kerroin...



Torstaina on taas äpoli käynti ja onkin mukava nähdä taas pikkuinen ja mielenkiinnolla odotan että onko nuo paikat auennut lisää. Supistuksia tuntuu joka päivä joten saa nähdä...



Tulipahan tarinaa mutta jaksuja kaikille ja yritetään nauttia näistä mahoista ;)



T: TP rv32+2 ja Nuppu

Täältäkin päin taas.. =)..

Meillä mies on tulossa synnytykseen.. Ainakin omien puheiden mukaan, mutta katsoo että jänistääkö.. Eka kun on kyseessä. Toivon kovasti että tulisi,ketään muuta en ehkä ottaisi.. Äitini ehkä mutta en anoppiani, vaikka mukava onkin niin ei nyt kuitenkaan tarvi joka paikkaan änkeä. Ja muutenkin on nyt häneen mennyt hermot..

Mä saan kans nukuttua.. Jotenkin.. Nukun siis niin että herään öisin kun tuo koirulinpentu haluaa sänkyyn.. Meillä kun koirat saa nukkua sängyssä ja se kun ei itse pääse sinne niin pitää nostaa.. Ja klo 4 menen vessaan viimeistään.. Ja sitten mieheni herää töihin 4-5 välissä niin herään siihenkin.. Ja oonkin hereillä noin klo 7 asti ja nukun taas kaks tuntia ja oon niin väsyny että.. Päivisinkin vaan voisin nukkua.. En sitten tiedä mikä vikana..

Mahan ympärys on noin 93cm.. Painoa on tullut 10kg lisää alkupainosta, mutta olinkin silloin reilusti alipainoinen(48kg ja pituutta 160cm).. Vaikka kauhulla ajattelen että painan noin paljon kohta 60kg.. Mutta kai se sitten joskus häviää jonnekkin.. Osa ainakin..

Täällä on onneksi vähän aurinkoisempi päivä kuin parina aikasempana ja ulkonakin voi jo kävästä.. Märkää vaan on joka paikassa..

Tänään on viiminen perhevalmennus-päivä, ekaan ei päästy meillä kun se oli 3präkkäisenä keskiviikkona.. Mutta viime kerralla oltiin ja nyt ollaan menossa.. Kiva sellanen.. Ja 15.7 on tutustuminen sairaalaan.. Kauheen kaukana vielä.. Mutta onhan tässä vajaa 2kk jälejellä(la 10.8)



Pirteätä päivää kaikille!

Sisuliini 31+3

Flunssa alkaa täällä hellittää meillä kaikilla ja tänään jaksaa jo vähän kirjoitellakin, ettei tule vaan haahuiltua tuolla taustalla :)



Synnytyksestä: mieheni on ollut mukana molemmissa aiemmissa synnytyksissä ja tulee nytkin mukaan. Tietenkin tällä kertaa etuna meillä on se että tiedetään leikkauspäivä jo etukäteen, niin voi varautua olemaan kotosalla pari päivää. Jos tuo isännän lutvake ei jostain syystä pääsisi tulemaan niin kääntyisin varmaan kyllä pikkusiskoni puoleen. Äitini on kyllä ihana ihminen ja kovin rakas, samoin kuin anoppini, mutta synnytykseen tai leikkaukseen mukaan, No Thanks! Pikkusisko olisi varmaan parasta seuraa...



Itse en ole myöskään saanut oikein nukuttua öisin, tai jos nukunkin niin näen painajaisia. Päivisin väsyttääkin sitten ihan hirveästi, onneksi eilen kun kävin tuolla kohdunsuun ultrassa niin lääkäri sanoikin että päivät pitäisi yrittää lepäillä muutenkin. Mulla kun on riskinä kohdunsuun avautuminen ja varsinkin suunnitellun sektion yhteydessä sikiön laskeutumista kohdun alaosaan pitäisi välttää. Kävelylenkin maksimi pituuskin saisi kuulema olla tuollaiset kolme kilometriä, no onneksi en ole kovin kävelyihminen muutenkaan.



Oletteko muuten muut joutuneet luopumaan jostain rakkaasta harrastuksestanne raskauden ajaksi? Itselläni meni jo alkuraskaudesta kieltoon kaksi, kun kuntosali treeni meikäläisen tapaan ei kuulema raskauden aikana ole kovin tervettä ja ratsastus, sekä kaikkinainen hevostelu kuului samaan listaan. On se hankalaa kun omalääkäri tuntee sinut vähän liian hyvin ja tietää silloin myös tapasi ;)



Nyt täytyy lähteä ruuan laittoon, jotta nti Wiis Vee ei saa hermoromahdusta, palaillaan



E-A ja 31+1

niin..sain vohdoin ja viimein aikaseks alkaa kirjottamaan tänne muiden elokuun odottajien joukkoon. samalla tulee testattua että kuinkas nää sivut toimiikaan=) Esikoista odotan ja la olis 9.8. Viikot tuntuu vierivän hirveellä vauhdilla eteenpäin...ei mikään huono juttu.



Raskaus on menny muuten tosi hyvin, mut sain sitten niinkin ikävän vaivan ku häpyliitoksen aukeaminen. Täällä tais jollakin muulla olla samaa vaivaa...ihanaa kohtalotovereita. Joskus tuntuu että oon maailman ainut näiden kipujen kanssa! Vaivan takia oon ollu saikulla siis jo maaliskuulta asti millon minkäkinlaisissa pätkissä eikä töihin ole menemistä.



Täällä oli puhetta synnytyksestä...meilläkin mies lähtee mukaan. En kyllä kotona uskaltais alkaa synnyttämään ainakaan näin esikoista. Muutenkin jännittää koko tapahtuma ihan riittävästi. =)



Eiköhän siinä ollu taas ihan riittävästi tekstiä tällä erää...innostun aina välillä..



S rv 31+4

Täällä taas yksi huonosti nukuttu yö:Skirjaimellisesti pomppasin kun tikka yöllä kolmen aikaa kun veti pirusti suonta:(eikä meinannu mikään auttaa..kun suonenveto hellitti niin jo taas pissatti:)..sit nälkä yllätti siinä viiden aikaa mutta käänsin kylkeä ja nukahin onneksi takasin.Kullan herätys kello jo kamala nälkä puoli seiska,pakko nousta taas pisulle:Dja syömään ,masuasukki kun ei anna armoa(jos en syö heti niin oksettaa loppu päivä)ai niin ja eilen illalla vielä närästys kiusasi:)että sellasta:D



Tänään saadaan äitiyspakkaus<3jee pääsee hypistelemään:D



Niin ja oli puhetta kotona synnyttämisestä..minä en siihen uskaltaisi jos jotain vakavaa olisi niin parempi että apu on silloin lähellä jne...no tämä jässikä on tainnu vetästä itsensä tosissaan rt:hen koska juoksen päivän aikana sellaset 15 kertaa pisulla ja yöllä 1-2 kertaa:)ja kyllä on taas masu laskenukkin,pelottaa vaan että jos se meinaa jo näin paljon aikasemmin tulla..vaikka viikot on jo hyvät<3



No tulipas taas turistua:D



Minäkin voisin pistää noita tietoja pikaseen:



eli ikä:23

paino ennen raskautta:50kg

paino nyt:62,4kg

Pituus:156cm

rv:30



mukavaa päivänjatkoa kaikille ja parempia unia:D

Galluppiin: en uskaltaisi synnyttää kotona ( tai siis ihan suunnitellusti) enkä myöskään ole noiden polikliinisten synnytysten kannalla. Meillä ainakin oli lehdessä niistä juttua maanantaina, että kuinka säästöä tulisi kunnille jos emännät kotiutuisi viim. 15 tunnin kuluttua synnytyksestä...hui!

Kyllä minä mielellään sen 3 päivää olen sairaalassa vaavin kanssa jossa apu on lähellä jos jotakin sattuu...meillä keskimmäinen meni keltaiseksi kuin kanarianlintu juuri kolmantena päivänä ja joutui olemaan sinivalohoidossa useamman päivän. Oltiin 9 vrk sairaalassa silloin.



*A-J*: en ole vielä tilannut aikaa Kaarinalle, käyn ensin tuolla neuvolassa. Maanantaina mua onkin tsekkaamasssa ennestään tuttu, vanhan ajan terveydenhoitaja ja hän kyllä laittaa lähetteen jos jotakin on epäselvyyttä. Jos ei laita, niin soitan ajan itse.



Täytyy mennä ahtaamaan hampurilaisateria nassuun, kun mies on käynyt ostoksilla...:)



TarjaMamma rv 32+0

Kauhee oon taas terrorisoimaan=)

Niin en mäkään kotona synnyttäisi, en ainakaan nyt, mutta tuskin myöhemminkään.. On se sairaala kuitenkin luotettavampi paikka kun kotona..

Voi että hampurilaisateria.. Mun tekis kamalasti mieli sellasta, mutta tuo ukkoni on niin tarkka että sellasia ei syödä, kun se ei itse niistä pidä.. Pitää varmaan salaa mennä joku päivä.. Hih..

Nyt on mentävä kattoo mitä tuo koiruli hajottaa...



Sisuliini 31+3

Monta kertaa jo käynyt niin, että kun alat lähettään viestiä, niin se häviää ja ruutuun tulee vaan että sivut on joko hetkellisesti epäkunnossa tai keskustelut ei ole käytettävissä :( jaksa koskaan alkaa uudestaan raapustaan, katsotaan miten tällä kertaa käy...



Mäkään en kotona alkais kyllä suunnitellusti synnyttään, vaikka molemmat aiemmat synnytykset olleet suht "helppoja" ja jotakuinkin luomusti menneet... Mutta kuiteski se on se pelko persiissä, jotta entä jos jotain komplikaatioita tulisiki. OYS:ssahan on kuulemma joku kokeilu syyskuun alkuun (?) että oululaisilla uudelleen synnyttäjillä ois mahdollista kotiutua 24h synnytyksestä, jos molempien vointi ok ja sitten käyä vaan osastolla näyttään vauvan vointia muutaman päivän päästä... saas nähä ehotellaanko tuota, jos tuo ei siis ole vaan "huhu" ja jos vaan vauvan ja oma vointi ok. Mut voihan se olla, että jos rauhallinen huone sattuiski, niin pari päivää siellä mielelläänki ois ja sais mies pyörittää tätä huushollia kotona :) Ajatukset siis alkaneet pyöriin jo enemmän siellä synnärillä...



Viime vkolla kävin ylimääräsessä nla-lääkärissä ja saikkua jatkettiin selän takia aina äitiysloman alkuun saakka. Ei asiaa töihin tällä selällä ja lisäksi supistukset alkaneet vaikuttaa tuolla alaosastolla... kohdunkaulan ulkosuu 2cm auki, sisäsuu tosin kiinni ja kaulaki täys mittanen. Ite en tuosta niin huolissani ole, ku kakkoselta teki saman (joskin ei ihan nuin reilusti ollu auki) ja siitä huolimatta tyttö syntyi vasta 41+2. Että eiköhän sitä yliajalle mennä nyttenki. Pikku kaveri istua kökötti nätisti perätilassa, mutta eiköhän tuolla vielä ole aikaa pyörähtää ympäri. Ens ma OYS:ssa ultra, niin sielläpä näkevät sit jos edelleen istuskelee.



Jotenkin mulle on tullut hirmuinen väsymys tätä raskaana olemista kohtaan... en jaksais enää kaiken tän vaivaisuuden ja takaraivossa olevan huolen keskellä... onneksi meillä on ihana, kuunteleva th neuvolassa! Nyt olenkin koittanut sysätä tuota huolta enemmän pois mielestä, mutta tuo lähestyvä ultra alkaa jo taas hermostuttaan... mitähän siellä nyt näkyy.



Nyt täytyy lähtä hakeen lapset hoidosta, niillä sitäkin enää muutama päivä jäljellä... Mua surettaa varmaan niiden puolesta enemmän, todennäköisesti viimeisenä päivänä itkeä pillitän, kun joutuvat "luopumaan" hoitokavereista.



Mutta nyt menen... en ole kyllä oikeasti ollut nuin surkealla päällä tätä päivää, ku mitä tä viesti antaa ymmärtää... Aurinkokin on paistanu, vaikka tuulee ja on aika kylmä :) ja pikku kaveri myllää ja jyskää minkä kerkee :)



Elmi 31+5

Tervetuloa uusille kirjoittajille ja niille jotka ovat viettäneet taustaelämää. Itse olen ainakin todennut että on ihanaa kun on tälläinen yhteisö missä voi jakaa hyviä ja huonoja päiviä, turvotuksia, supistuksia ja elämän pieniä ihmeitä...



*galluppiin* En itse ihan hevillä lähtisi mukaan kotisynnytykseen. Uskoisin että se sopii parhaiten uudelleen synnyttäjille ja sellaisille ihmisille joille ns. luomusynnytys olisi toiveena. Itsestäni tuntuisi kuitenkin aika turavttomalle se, että en tarvittaessa voisikaan kääntyä anestesialääkärin tai jonkun muun erikoislääkärin puoleen.



*Elmi* En tiedä onko tuo Oulussa siis jotain uutta, mutta K-SKS:ssä ns. polikliininen synnytys on ollut mahdollinen jo ainakin seitsemän vuotta. Polikliinisessä synnytyksessä tosiaan uudelleen synnyttäjä voi halutessaan poistua sairaalasta jo 24 tunnin päästä synnytyksestä. Jos olen oikein ymmärtänyt niin tuo pikainen kotiinpaluu on ollut aika suosittuakin, tosin enemmänkin kolmatta tai neljättä synnyttävien keskuudessa.



ihanaa! Sain tuossa kotiin pari Panadolia ja olo on kuin uudestaan syntyneellä. pieni kurkun karheuskaan ei haittaa jos pää ei ole enää kuin haminan kaupunki ja korvat tinnitä alituiseen. Ihania yöunia odotellen



E-A

Tänään pääsi sentään jo lenkkeilemään, kun ei ihan koko ajan sada.vähän piristystä, kun toi jalkapallokin täyttää sisällä koko talon....:(minua kun ei kauheesti kiinosta, mutta miestä kyllä.

Tänään oli muutenkin kiva päivä, kun näin pitkästä aika yhden ystävistäni, välimatka on meillä niin pitkä että näemme tosi harvoin, kyllä piristi kummasti , toi meille ihanan sitterin.

Lohduttavaa kuulla, että täällä on muitakin joilla ajatukset/pelot vaihtelee päivittäin, itse kanssa stressaan välillä liikaa näitten pelkojeni kanssa ja välillä olen ihan täynnä tätä odottamista, ja suurin syy siihen on tämä kauhea huoli.mutta tämä viikko on alkanut hyvin, ja olen ollut oikein hyvällä päällä....



Minä en kyllä tuota kotisynnystystä haluaisi, sen verran kuitenkin epäröin tuon verenhyytymissairauteni takia, etten haluaisi ottaa ylimääräisiä riskejä.Enkä myös itse haluaisi ns.pika synnytyksiä, että heti kotia...kyllä parivuorokautta haluan olla sairaalassa,Siinä ajassa kuiteskin jo saa itsekkin hiukan toivuttua synnytyksestä ja saa keskittyä vauvaan hetken ihan ns.rauhassa ja kun imetys kaikki muu lähtee sujumaan hyvin, niin sitten kotiin...mulla tuo jälkivuoto alkanut kahdesta aikasemmasta kerrasta niin kauheella soitolla, että senkin takia mua ei edes varmaan päästettäs heti kotia.



Mutta tällästa tälläkertaa....

miijo 30+2

kotisynnytyksestä: en minäkään kotona uskaltaisi synnyttää, siitä pelosta, että jotakin sattuu ja sairaalassa se apu on niin lähellä siinä tapauksessa. Mutta pelko siitä, että tämä kolmas syntyisi kotona on olemassa kun edellinen synnytys eteni niin nopeasti - entäs jos nyt ei ehditäkään... mutta aika sen näyttää. Toisaalta synnytykset saattavat olla niin erilaisia ehkä tällä kolmannella ei ole mitään hoppua maailmaan.



Jotenkin tämä raskaus kaikkine vaivoineen on ollut niin ihana, että haikeudella laskeskelen jäljellä olevia viikkoja, joita on laskettuun aikaan siis 9, esikoinen syntyi rv37+4 eli siihen olisi nyt 6 viikkoa ja kakkonen 39+1 eli siihen olisi vielä 8 viikkoa - salaa toivon, että saisin kokea senkin ihmeen, että raskaus menisi yliaikaiseksi, mutta saapa nähdä jääkö vain toiveeksi :) toisaalta on ihanaa kun tämä odotus lähenee loppuaan ja kohta on sylissä tuo pieni potkiskelija tuolta massusta, jännää nähdä minkänäköinen pieni ihminen sieltä tällä kertaa tulee, kakkonen kun näytti aivan samalta kuin esikoinen siinä tuli hassu tunne - ihan kuin olisi synnyttänyt saman vauvan uudelleen :)



Nyt saunaan!



Iloa!

-viltsu-inkeri rv31+5-

Polikliininen synnytys on kans sellanen, etten ihan hevillä siihen ehkä alkais, just sen mahollisen keltasuuden nousemisen takia ja muutenkin. Joissakin paikoissa saa lähteä 12 h synnytyksestä ja joissain vuorokausi. Mutta tässä meän "lähellä" (lähin siis) oleva ruottalainen sairaala päästää äitin ja vauvan kotia jo heti seuraavana päivänä ja sitten pitää parinkolmen päivän päästä käyä sairaalassa antamassa verinäytteitä. Aika villiä toimintaa, ko vertaa suomalaiseen käytäntömalliin.



Mulla kans vähän samoja ajatuksi *V-I:n* kanssa, että ootan vauvan syntymään kovasti. Pääsee näkemään minkä näköinen veijari sieltä oikein tulee :) Ultrassa ainakin näytti nii samalta - profiili, posket ja kaikki, ko tää nuorimmainen.



Ääh, en muista nyt muita juttuja, mutta *uudet tervetuloa* ja vielä tohon *TarjaMamman* aikasemmin mainittemaan "pieni piiri pyörii", että osa on todellakin kadonnut, joko Yahoon tai mesen puolelle tai sitten taustailee ja tällehän ei voi mitään, mutta pidetään me kaikki tää pino aina etusivulla ;)



-AJ-

Meikä ei kotisynnytykseen vapaaehtoisesti suostuisi, meidän molemmat lapset ovat tarvinneet hengityskonetta heti syntymän jälkeen, jotta ovat elolle kääntyneet, niin siinä syytä tarpeeksi hakeutua yliopistolliseen sairaalaan!! =)



Lomapäivää täällä viettelen, lomailuinto on kyllä vähän kaukana, suunnittelin että pistän kamat kasaan ja lähden vuorokauden lomalle yksin, mutta taas tuli todistettua että vain isät voi ottaa ja lähteä reissuun. Tulin lopulta siihen tulokseen että vähemmällä stressillä pääsen kun jään kiltisti kotiin. =( Mutta rehellisesti sanottuna kyrsiii aikas paljon! Jotenkin olen nyt täynnä tätä huushollia että hetki poissa tekisi aikas kutaa.



-E-

kuin *Emma04*...olen aivan kypsä tähän kotona olemiseen, raskauteen ja varsinkin noihin 3 hirviöön, jotka vasta olivat 3 nättiä tyttöä!! Miten niin kuulostaa masentuneelta????

Ei kun rehellisesti ottaen, en jaksaisi tätä olotilaa enää lainkaan, painaa tuo pojanjötykkä niin paljon tuonne alas, että liikkuminen on tosiaan hankalaa, nukkuminen on hankalaa, istuminen on hankalaa. sitten päälle ikuinen pissahätä, etova olo ja lievä päänsärkykin... *Viltsu-Inkeri* sanoi ääneen mun pahimman painajaisen: entä jos mennäänkin yliajalle???!!!KAUHEETA!



Mua masentaa se asia eniten, että mulla on perheessäni 3 lasta, jotka kaikki ovat jostakin käsittämättömästä syystä vuoteenkastelijoita. Esikoinen on 8 vee ja hänellä on jatkunut tämä homma jo neljän vuoden ajan 3-7 x viikossa. Ollaan kokeiltu hälytinpatjoja, lääkitystä ja ollaan käyty kokeissa monesti sairaalassa. Ei auta mikään, lääkäri sanoi vaan sen menevän ohi.

Keskimmäinen on sellainen on-off kastelija, välillä menee kuukausi ettei mitään ja sitten taas saattaa olla joka yö märkänä. Hänen kohdallaan jatkunut jo 2 vuotta. Neuvolassa otetaan asia esiin syksyllä.

Nuorimmainen on aina ollut kuiva aikaisemmin, jopa vauvana oli yöt melko kuivana ja pissarakko aina ollut hyvinkin kestävä...no kuukausi sitten alkoi hänelläkin tämä vaiva ja tosiaan siis reilu 4 vee.

Toisin sanoen, meillä tämä kastelu alkanut kaikilla 4 vuoden hujakoilla ja hirvittää miten kauan tulee jatkumaan. Rajoittaa lastenkin elämää,kun eivät voi mennä kavereille yöksi. Ja meillä pesukone käy kuumana jokainen aamu vähintään 2 koneellista!



Mua alkoi tänäkin aamuna ihan itkettämään tää tilanne...kohta tulee vauva ja kaikki pyykit lisääntyy ja aamut menee kiireisimmäksi....



No, anteeksi tää mun valitus. Onhan elämä kuitenkin ihanaa ja lapsistani en luopuisi ikinä. Joskus vaan vastustaa ja sitä miettii miksi juuri meidän perheessä kaikki on tällaisia...



Nyt täytyy mennä laittaan pyykit narulle kuivumaan....moi.



TarjaMamma

*Emma* Se on niin taivaantosi, että miesten pitis muka aina saaha "etuajo-oikeus" asioissa ja varsinkin, jos ne koskee heän omia menojaan tai tekemisiään. Meillä kans oli tässä aikasemmin melkosta säätöä ja vääntöä, mutta miehen töiden takia ja mun piti naispuolisena luovuttaa :p Ois ollu kiva, ko ois jo lapsena saanu tietää, mihin tulevaisuudessa joutuu ;)



*TarjaMamma* Voi että, teillä on ikävä tilanne ton lastenne yöpissauksen kanssa :( Jännä juttu on se, että se alkaa "vasta" 4 vuoden tienoilla eli ei ainakaan voi mistään rakenteellisesta viasta olla kyse *virtuaalihalaus sulle*



Ja tosta ylimenosta -se on aivan tuskallista. Mullahan meni esikko sen pari viikkoa yli ja silloin yritettiin hoputtaa kaikella mahollisella tavalla sitä synnytystä, mutta sinnikko vaan pysy mahassa eikä alkanut millekkään. Tosin asiaa vielä mutkisti sekin, että ilmeisesti mun la oli laskettu silloin päin seiniä ja ultrassakin näytti paria viikkoa nuoremmalta mitä oli, mutta silloinen nlatäti piti päänsä ja piti la:n 15.8 ja esikko syntyi vasta 30.8 tuskallisen käynnistyksen kautta - eli loppupeleissä ei ollutkaan ehkä yliaikainen. Käynnistystä en tahtois enää kohalleni, koska jäi melko paskat fiilikset siitä. Nooh, tulipa sitten se synnytyspelko, mutta onneksi pääsin pelkopolille viimeksi ja se kantaa vieläkin :)



Mulla iski aamulla ensimmäinen suonenveto jalkaan - voi jessus, ko kävi kipeetä! Eli taijan alkaa popsimaan magnesiumia ja tästäpä tulikin mieleeni, että kohta alkaa varmaan ne kaikki muutkin "onnellisen odotuksen" lieveilmiöt eli alkaa käsiä pakottaan, unet loppuu, ei pysty nukkumaan, jne...Vielä ainakin toistaseksi oon saanu välttyä vessassa ravaamiselta öisin *koputtaa puuta* Tosin eilen mulle sitten iski se kuuluisa siivousvimma ja innostuin siivoomaan turhamaisia paikkoja, aivanko niillä ois jotain väliä siivota, heh!



Nyt lähen syömään! Ai nii, soitin eilen neuvolaan varatakseni ajan heinäkuulle, nii sainpas kuulla, että mulla on vielä kolmas lääkärikäynti jossain viikon 36 tietämissä. Ite olin siinä uskossa, että niitä on vain 2. Mutta hyvä näin.



-AJ-