Ajatella että ennen on pystytty lypsämään lehmätkin

Mutta minun isovanhemmat. Niitä on enää yksi elossa, yhtä en ole koskaan nähnytkään.

Äitini vanhempien lapsuudesta en paljoa tiedä. Mutta elossa oleva mummoni on paljonkin puhunut lapsuudestaan. Nuorena kuolleesta isästä, omasta työstään ja ihanasta opiskelu ajasta työn ohessa.Yksikään heidän perheen lapsista ei ole kuollut,

Ei ennen koulut kestäneet vuositolkulla.

Maataloa ovat isäni vanhemmat hoitaneet, yksi lapsi on kuollut kahden päivän ikäisenä oli heikko kaksonen.

Ikävää että sinun isovanhemmilla on ollut tuollainen elämä.

ap

lapsikuolleisuutta sekä vammautumisia kotioloissa. On pikkasen eri tilastot kuin nykyään. Ja kukaan tuskin toivoo paluuta entisajan lastenhoito- ja kasvatustyyliin. Ruumiillinen kurityskin lienee ap:n mielestä ok? Eihän niistä lapsista ennen kurittomuutta saatu nitistettyä ilman..

Mummoni sai yhdeksän lasta. Viisi selvisi aikuisiksi. Kolme kuoli tapaturmaisesti, yksi kuoli vauvana. Kaikkia lapsia hakattiin, jätettiin yksin jne. Tämä oli maalla varsin tavallinen tarina.

Olen ihan samoilla linjoilla avaajan kanssa. Kyllästyttää lukea kotiäitien valitusta "kun pitäisi hoitaa kaksi lasta ja kotikin pitäisi siivota ja koira ulkoiluttaa, raskasta on ja mies tulee päivätöistä klo 16.30 ja on vain viikonloput kotona..." Paskaa valitusta. Tervetuloa katsomaan mitä maatilalla teemme sen eteen että saatte ostaa puoli-ilmaista ruokaa ja kadehtia meidän tukiaisia.

Lapset hoidetaan kotona edelleen kun lähimpään päiväkotiin on 15 km eikä ole auki silloin kun on työaikamme. Lapset kulkee mukana töissä, oppivat ymmärtämään että raha ei tule työkkäristä tekemättä mitään. Oppivat olemaan myös itsekseen/sisarusten kanssa melko pieninä pieniä aikoja eivätkä ole turvattomia. Työpäiviä 365 vuodessa -26 vapaapäivää jos sattuu luotettava lomittaja löytymään eli ei. Työaika normisti klo 6-18. Mutta lapset saavat olla onnellisia kotona, äidit ja isät saavat tehdä työtä eikä tarvii valittaa sossun etuuksista.