Toiset ovat jatkuvasti sairaita
Perheessämme on neljä koululaista ja kaksi aikuista. Emme ole ollut kahteen vuoteen sairaita. Töistä en ole ollut sairauden vuoksi pois kuuteen vuoteen. Miehenikään ei sairasta.
Taas tuli viesti työkaverilta (tekstiviesti), jossa kertoi olevansa ainakin kaksi päivää saikulla. Kiva, että ilmoitti asiasta sunnuntaina... Teen taas ensi viikollakin hänen työnsä. Ymmärrän hyvin, että työnantajan onmahdotonta palkata kolmatta asiantuntijaa siltä varalta, että toinen meistä asiantuntijoista sattuisi sirastumaan. Senhän pitäisi olla ihan poikkeuksellista ei joka viikkoista.
Mistä tämä työkavereiden ja lasteni koulukavereiden sairastelu johtuu? Perheenjäseneni eivät mene sairaana töihin tai kouluun.
Voiko syy olla seuraavissa asioissa?
- halutaan ylimääräistä vapaata epärehellisesti eli varastetaan työnantajalta?
- eletään niin aikatauluorientoinutta vapaa-aika, että sairastutaan stressistä? Ei osata ottaa rennosti välillä.
- syödään epäterveellisesti, pikaruokaa, Lidlin lisäainekauheuksia, lämmitellään toissapäivän ruokia kolmatta kertaa jne.
- ollaan hysteerisiä siivouksesta, imuroidaan hikihatussa kahden päivän välein ja desinfioidaan käsiä muutaman tunnin välein
- asutaan hometaloissa
Synnynnäiset ja muut vakavat sairaudet ovat tietysti ei juttu, niihin liittyvistä saikuista en tässä puhu.
Kommentit (53)
Me olemme perhe, jossa ei sairastella. Lapset eivät syöneet yhtäkään lääkekuuria elämänsä aikana. Vanhin 7-vuotias. Jotkut perheet ovat jatkuvassa sairauskierteessä, vaikka elintavat tietääkseni kunnossa. Luulen, että se jatkuva sairastelu heikentää vastustuskykyä ja sitten sairastutaan aina uudestaan.
En ole itsekään sairastanut lapsena, ei myöskään siskoni kolme lasta. He ovat jo aikuisia. Meidän lapset ovat menneet (ja nuorin menee) vasta 3-vuotiaina päiväkotiin, mutta siskon lapset menneet jo paljon pienempinä, joten se ei selitä.
Mutta tosiaan elintapojen lisäksi uskon, että perintötekijöillä osuutensa. Lisäksi uskon, että karaistus on hyväksi. Mieluummin pukea lapsensa liian ohuesti kuin paksusti. Usein sairauskierreperheet pakottavat lapsensa pitämään pipoa ja hikoilemaan flunssan pelossa. Meidän lapset saavat olla vaikka alasti ulkona, jos haluavat (siis kaksi vanhinta). Saavat ihan itse määritellä oman pukeutumisensa tuntemustensa mukaan. Jos on kuuma ja haluaa ottaa pipon pois, niin sitten ottaa. Niin minäkin teen. Sairasta muutenkin pakottaa liikkuva lapsi pitämään liikaa vaatteita päällä, vaikka itsekään ei tulisi mieleenkään laittaa enää pipoa ja hanskoja päälle, vaikka pönöttää paikoillaan.
Ihmiset pinnaa, kun tajuaa, että siihen on tilaisuus.
Olen koko ajan sairaana, niin lapsetkin. Mies hieman harvemmin, mutta silti useamman kerran talvessa. Emme tupakoi, asumme pari vuotta vanhassa homeettomassa talossa, emme erityisemmin stressaa, olemme perusterveitä, liikumme, syömme d-vitamiinia koko konkkaronkka, syömme terveellisesti (teen itse suuren osan ruuasta ja useimmiten leivon leivät ja pullatkin), pesemme käsiä MUTTA emme ole hysteerisiä siivouksen suhteen ja lattialle pudonneen ruuanpalan saa noukkia suuhun. Imuroimme kerran viikossa, parissa. Meillä on vieläpä puutarha, jossa lapset saavat touhuta kädet mullassa. SILTI olemme koko ajan sairaana!
Eikä ole pesty siskonkaan perheessä. Pitkään on imetetty ja tutti laitetaan lattialta suoraan suuhun jne.
määkiä, kun nokka lapsella vähän valuuu, että nyt ollaan kipeinä. Mä en moiseen kiinnittäisi edes huomiota.
muttamun tytär on syksyllä aina, siis aina lähes 4 vkoa putkeen kipeänä... ei yhtään kivaa, mutta näin vaan on.
Pelkästään tämän vuoden puolella meillä on ollut jo influenssa, raju vatsatauti ja niin monta kuumepäivää että olen jo seonnut laskuista. Alan olla ihan väsynyt tilanteeseen. Yhtään päivää en ole lintsannut, olisin paljon mieluummin töissä kuin siivoaisin oksennuksia kotona.
Lääkäri sanoi että tämä on ihan tavallista ekan päiväkotitalven meininkiä.
Mä saan helposti tulehduksia, olen aina saanut. Milloin silmä. korva, poskiontelo, kyynelkanava, angiina, limapussi (nivelten ymprillä), vatsalaukku, virtsatie, munuais yms. Yleensä varmaan kaikki mikä voi tulehtua, niin tulehtuu. Syön terveellisesti. liikun ja olen hyvässä kunnossa. Talo on uusi ja ok. Kaikki noi tulehdukset ei vaadi poissaoloa töistä. esim poskiontelo, mutta osassa on niin kipeä ettei voi tehdä töitä.
Ollaan rauhasta purkamassa puoleen päivään, tehdään yhdessä ruokaa, mennään vaikka pihalle lumitöihin, luetaan, pelataan, saunotaan ja syödään yhdessä.
Ei ravata joka päivä harrastuksissa ja kyläilemässä.
Riittävä uni on tärkeää, samoin hyvä ravinto ja perheen henkinen tasapaino.
Ollaan rauhasta purkamassa puoleen päivään, tehdään yhdessä ruokaa, mennään vaikka pihalle lumitöihin, luetaan, pelataan, saunotaan ja syödään yhdessä.
Ei ravata joka päivä harrastuksissa ja kyläilemässä.
Riittävä uni on tärkeää, samoin hyvä ravinto ja perheen henkinen tasapaino.
Työkaverini mies tuntuu jättävän sairaiden lasten hoidon vaimonsa vastuulle.
Meillä päivät jaettaisiin puoliksi, näin sovimme jo ennen lasten syntymää.
T. Ap
Minä tai mies ei olla oltu koskaan töistä poissa sairauden vuoksi. Kun ei sairasteta niin ei sairasteta. Kaikki vatsataudit ja kausiräkätaudit tuntuu kiertävän meidät kaukaa. Tyttäremme on 2v ja on tähän mennessä sairastanut vain vauvarokon ja influenssan. Tosin tuo influenssa olikin sitten raju. En tiedä, mistä tää johtuu, mut parempi näin.
Ei meillä muisteta koskaan käsiä pestä ennen ruokailua, siivotaan normaalisti kerran viikossa perussiivous. Ei meillä steriiliä ole, mutta ei hukuta toisaalta paskaankaan. Normaalia kotiruokaa tehdään, mutta välillä toki eineksiäkin.
Purkamassa = pyjamassa, harmittava iPhonen tekstinkorjaus
Viesti tuli oikeaan ketjuun, tarkoitin sanoa, että sopiva rauhallinen elämänrytmi edistää terveyttä
määkiä, kun nokka lapsella vähän valuuu, että nyt ollaan kipeinä. Mä en moiseen kiinnittäisi edes huomiota.
Jos puolison 9v lapsi sanoo, että on pää kipeä tai kurkku kipeä, hän saa heti lääkettä. Jos lapsi sanoo aamulla, että on huono olo, saa jäädä koulusta kotiin, edes kuumetta ei mitata. Lapsi on mun mielestä jo oppinut sen, että pienkin nuha on ihan kauhea juttu, jolloin ollaan tosi kipeitä ja voi jäädä vaikka koulusta pois.
Juu, ja tästä on kyllä keskusteltu ihan hyvässä hengessä :D
Ole paikallisista niin naiselle kuin miehellekin? Näin ollen miehet voivat yhtä hyvin hoitaa sairaita lapsia.
päiväkodin hoitaja, opettaja tai kunnallisen puolen lääkäri/sairaanhoitaja. Hyvin voi jäädä lapsen kanssa pois. Eihän siitä kärsi kuin oppilaat ja potilaat.
Mutta kun kovassa bisnesmaailmassa se miesinsinööri tekee joka sekunti hillitöntä tulosta (hehheh), niin päivät sairaan lapsen kanssa tietää potkuja seuraavissa yt-neuvotteluissa.
Näin se menee.
siihen, kuinka herkästi ihminen sairastuu. Tästä taas voi helposti päätellä, että tietyssä perheessä perimä, johon temperamentti ja persoonallisuus osaltaan perustuvat, on vaikuttamassa sekä vanhempien että lasten sairastavuuteen. Toisaalta samassa perheessä esim. toinen vanhemmista ja ko. vanhemmalta temperamenttipiirteet perinyt lapsi sairastuvat helpommin kuin muut. Toki sairastumiseen vaikuttavat monet muutkin asiat, kuten ravitsemus, sisäilma, jne.
Sekin varmasti on totta, että toisille ns. "saikuttaminen" on vain huono tapa. Itselleni se on totaalisen vieras ajatus, enkä totta puhuen voi ymmärtää sellaisen ihmisen ajatusmaailmaa. Totaalisen idioottimaista kanssaihmisiä kohtaan. En kuitenkaan lähtisi ilman päteviä perusteita syyttämään ketään saikuttamisesta, koska todellakin toiset sairastavat enemmän kuin toiset.
ja uskon kyllä, että ihmisillä on erilaisia immuunijärjestelmiä. Sen huomaa omassa perheessänikin. Oma veljeni ja yksi lapsistai muistuttavat jo ulkonäöltäänkin toisiaan. Vaaleita, kuulaita, hentoja, laihoja. Kumpikin syövät luokattoman huonosti tyyliin makaronia ja lenkkimakkaraa. -Eivätkä ole koskaan kipeinä!
Pari lastani taas ovat saaneet geeninsä ihan eri paketista ovat tummia ja voimakkaan näköisiä. Isäni suvusta. Urheilevat, syövät todella fiksusti, pitävät huolta terveydestään -ja saavat kaikki mahdolliset nuhat ja yskät aina.
Itse muistutan äitiäni ja me olemme oikein tyypillisiä jokapaikankolottajia. Vaikka kuinka haluaisi olla hiljaa ja urheuden perikuva, niin kaikki väsyminen ja stressi tuntuu kipuna. Jalkoja särkee, on migreeni, on selkäkipua ja vaikka mitä. Oikeita psykosomaattisia pakkauksia :))
Kyllä se kaverisi perhe voi sairastaa ihan oikeasti. Tasan ei mene nallekarkit.