Miten aikuinen sanoo vielä "ISI"?

Ite aloin sanoa isäksi joskus teininä.

jaksanut välittää siitä onko se mahdollisesti noloa. Isäni on isi, aivan sama ärsyttääkö se "väärä viimeinen vokaali" jotakuta niuhoa.

En mä ymmärrä miten sen voisi muuten sanoa.

Ite aloin sanoa isäksi joskus teininä.

joten ei ole yhtään noloa lässyttää, hassutella tms. Onneksi, olisi tylsää olla takakireä ja turhantarkka aikuinen, jonka mielestä on noloa kutsua isäänsä isiksi!

että jotkut aikuiset kutsuvat isäänsä ihan etunimellä.

kutsunut isääni etunimellä, lapsesta saakka. Mä sanon vieläkin isi, ikää 29 :) Veljen lapset kutsuvat isäänsä etunimellä, mun omat sanoo äidiksi...

olen 40 mutta silti olen vielä sen lapsi

Ihan sama kuka kutsuu kutakin millä nimellä :) Mulla isi on aina isi, olen 24v.,ollut jotakuinkin yhtö kauan x) appiukko on isukki, ollu jo 5v :) että get a GRIP dudes ;D

On sitä puheessa edelleen läheisimmille. Isin tyttökin tunnustan olleeni :)



Ikää yli 40 vee ja isäni kuoli 10 vuotta sitten jo.

faija on faija ja mutsi on mutsi...

En mä ymmärrä miten sen voisi muuten sanoa.

ihan just noin. Pienenä ei oikein "s"-kirjain onnistunut niin oli kai enemmänkin sellaista suhinaa, mutta nyt melkein 40-vuotiaana onnistuu jo! Isi! ?

En ole sanonut IKINÄ isääni isäksi

Se vasta typerältä kuullostaa "Isä"

Lol

iskäksi. Jos omat lapset paikalla niin pappaksi saatan kutsua.

Olen 33-vuotias. Kiinnostaisi tosiaan kovasti mikä oli se ikä jolloin isä-lapsisuhteemme alkoi mennä metsään kun minä en koskaan kasvanut ulos "pikkulapsiajasta". Isi on isi kuolemaansa saakka, jos muuttaa kutsumamuotoa tuntuu kuin vaihtaisi toisen nimeä! Samoin kuin isovanhemmat ovat jotain väliltä vaari, pappa, paappa, ukki, faffa, mummi, mumma, mummo, fanni JNE!

Se kuulostaa niin viralliselta ja kaukaiselta. Mä olen aina ollut isin tyttö ja tulen lopunikäni häntä kutsumaan isiksi, iskäksi ja vaariksi. Mutsi ja faija taas ovat sitä teini-ikää eikä ne sovi enää mun suuhun.

ja olen 32 vuota ja tiedätkö mitä? olen onnellinen siitä, että minulla on isukkiini sellaset välit, että voin sanoa isiäni isiki/isukiksi :)

isälle puhuttaessa sanovat iskä tai isi, jos puhuvat muille ihmisille, se on meiän faija...



Noloa? SO???

ja tulee aina olemaan. Isä kuulostaisi kovin karulta ja viralliselta, kun puhutaan kuitenkin yhdestä minulle läheisimmistä ihmisistä. Lapsille isäni on ukki ja minulle iskä, mieheni puhuttelee häntä ukiksi myös. :-)

omat vanhempani ovat yli 60v, ja olemme todella etäisissä väleissä (soitamme ehkä kerran vuodessa ja näemme kerran pariin vuoteen). Lapsuuskotini oli aika henkisesti sairas ja isän ja äidin suhde aika omalaatuinen, äiti oli vähän niinkuin yksi lapsista, joita isä sitten kovalla kädellä ojensi ja kuritti. Ehkä tästä on peräisin seuraava tapa:



vanhempani puhuttelevat toisiaan niin että ISI ja ÄITI. Siis siten että yksikään lapsista ei ole lähimaillakaan. Eli äitini vaikka laittaa sisällä ruokaa, isä ulkotöissä, ja sitten äiti huutaa naapurien kuullen ikkunasta kovalla äänelle että "isiii, syömään". Ei v***u miten oksettavaa ja sairasta.



Omaa isääni en todellakaan sano isiksi enkä edes isäksi. Sen verran hullu on. Mutta sen ymmärrän mitä parhaiten että niillä joilla on rakkaudentäyteinen isäsuhde, heille ihan varmasti isi on isi vaikka olisi satavuotias!



Mutta TUO on kyllä jo sairasta kun aikuiset keski-ikäiset puolisot kutsuvat toisiaan isiksi vaikka lapset on muuttaneet kotoa jo 20 vuotta sitten ja lapsia ei ole edes läsnä. YÖK!

Kyllä mulla vaihtui isi murrosiän myötä faijaksi, enkä voisi kuvitellakkaan isitteleväni enää.



Ja ikää mulla alle 30..

omia vanhempiaan etunimillä. Siis ihan käsittämätöntä, virallista ja etäistä kun mikä...

- Isin tyttö

että jotkut aikuiset kutsuvat isäänsä ihan etunimellä.