Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Diagnoosi oireilleni
15.03.2012 |
Tämä ei tietysti ole lääkäripalsta ja virallisen diagnoosin jätän tietysti lääkärille, mutta onko jollain kokemusta samanlaisista oireista. Minä kun en oikein tiedä minkälaisen lääkärin pakeille tässä pitäisi hakeutua. Tuntuu, että jos ei itse tajua vaatia tutkimuksia, niin katsovat sormien läpi.
Olen siis 8/2011 synnyttänyt, 35-vuotias nainen.
Alku keskosvauvan kanssa oli niin uuvuttavaa, että ahdistuin/masennuin. Tuohon masennukseen olen syönyt jo useamman kuukauden SSRI-lääkettä psykiatrin valvonnassa. Keskusteluapua saan.Tuntuu, ettei minua varsinaisesti masenna. Syksyllä kyse oli enemmänkin kohdistumattomasta ahdistuksentunteesta (vaikka kaikki oli hyvin), jonka uskoin puhjenneen vain ylirasituksesta ja lähes olemattomista yöunista.
No, nyt tilanne parantunut. Saan nukuttua tosi hyvin (8-9 tuntia yössä ja yleensä melkeen yhteen putkeen). Ahdistus vähentynyt, mutta tilalla on muuten ihan kaamea olo:
-Järjetön väsymys nukkumisesta, omasta ajasta, liikunnasta, hyvästä ravinnosta huolimatta. Ei suurempia huolia, jotka väsyttäisivät, vaan asiat hyvin!
-Saamaton ja vetämätön olo. Haluaisin tehdä ja puuhastella eli intoa, elämäniloa, mielenkiintoa olisi, mutta joka aamu herään väsyneenä.
-Hikoiluttaa ajoittain kovastikin. No, tämä ei kamalasti häiritse, mutta keskeinen oire.
-Mielestäni ruokahaluni on lisääntynyt ja/tai paino noussut. En tiedä johtuuko lääkityksestäni (Sertralin) ja ylipäätänsä siitä, että olen yhtäkkiä näin VANHA.
-Olen aiemmin ennen raskautta ollut hyvin terve, mutta nyt puolen vuoden aikana on ollut rintatulehdus kuumeineen, kunnon pitkä flunssa kuumeessa ja yskässä, kamala vatsatauti.
En oikein tiedä mistä pitäisi lähteä selvittelemään. Onkohan tämä hormonaalista? Alkoi nimittäin synnytyksen jälkeen ja masennuksenikin alkoi hormonimyrskyn seurauksena synnytyksen jälkeen.
Kilppariarvot tutkittu vuosia sitten. Silloin ei löydetty mitään, tosin en muista saaneeni lukemia.
Suvussa kuitenkin pari polvea aikaisemmin parillakin naisella ollut kilpparivaivoja. Mutta hikoilu ja painonnousu eivät oikein viittaisi vajaa- tai liikatoimintaan, sillä eikös hikoilu ja laihtuminen ole liikatoimintaan liittyvää ja palelu ja lihominen vajaatoimintaan. Palelua en ole havainnut.
Jos tk-lääkärille menen, niin hän pistää tämän "normaalin" vauvaväsymyksen piikkiin ja sanoo, etten ole masennuksestani toipunut. Mutta kun suurin osa masennusoireista ei minuun sovi: nautin vauvasta suunnattomasti ja nauttisin elämästäkin positiivisesti tulevaan suhtautuen, jos ei aina olisi näin vetämätön olo.
Syön vitamiinilisiä (D, B, E, E-EPA, Maca-jauhe). En osaa sanoa onko niistä ollut ollenkaan apua. Masennuslääke on kyllä siinä määrin auttanut, etten enää itkeskele epätoivoisena, eikä ahdista enää massiivisesti. Pientä ahdistusta on kuitenkin epämääräisenä rinta-alassa, ja vaikka annosta on useaan otteeseen nostettu, niin en ole huomannut perusannoksen noston jälkeen oikein suurempaa eroa. Ehken vain sitä itse huomaa..
Ahdistukseen kai tehoaa terapia, mutta minulla ei tavallaan enää ole mitään sanottavaa ja puitavaa. Äitiyteen liittyvissä asioissa alan olla jo tosi sinut itseni kanssa.
Epätoivo hiipii, että jaksanko mitään enää koskaan..
Kommentit (22)
En usko että on mitään sääntöä että pitää tietty aika syödä psyykelääkkeitä. Ne on vaan noiden psykiatrien höpinöitä, jos niitä olisin uskonu niin söisin noita myrkkyjä vieläkin... Jos ne aiheuttaa sivuoireita niin ne aiheuttaa... Ite söin 6v ja pahemmaks vaan meni olo.... Kummasti loppu oireet kun ne uskalsin vähitellen lopettaa. tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kommentoin vain tuohon sairasteluun: raskaus heikentää naisen immuniteettia ja synnytyksen jälkeen voi tosiaan tarttua kaikenlaisia tauteja. Eli tämä sairastelu ei välttämättä liity millään tavoin muihin oireisiin.
alkaa USEIN oireilla raskauden jälkeen. Mene siis ensiksi verikokeisiin uudelleen, jos kilpparit mitattu viimeksi ennen raskautta.
T:sh
Nimenomaan mieli tekisi tehdä kaikenlaista, mutta on vetämätön olo. Mäkin veikkaisin joko masennusta, masennuslääkkeitä tai sitten kroonista väsymysoireyhtymää. Itse laitan omat vaivani neuroleptin piikkiin, mutta sulla ei sellaista ilmeisesti ole, vain tuo SSRI?
Sain sen verran aikaiseksi, että hain yksityiseltä lääkäriltä lähetteen verikokeisiin (kilpparit, sokerit, hemppa & verenkuva). Toivottavasti tuo jotain selvennystä. Jos sieltä ei mitään löydy, niin sitten syy joko lääkkeissä tai masennuksessani (mitä en kyllä usko).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla se oli syy loputtomaan väsymykseen, huimaukseen ja kylmän hien puuskiin.
kiinostaisi tietää, miten diagnoosiin lopulta kohdallasi päädyttiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siis sulla, jolla löytyi lymfooma?
suosittelisin kilpirauhaskokeiden uusintaa. Jos ne on tutkittu joskus vuosia sitten. Minulla vajaa toiminta todettiin puoli vuotta raskauden jälkeen, kun en jaksanut enää mitään. Tosin minulla se oli ollut piilevänä jo aiemmassakin raskaudessa, mutta sitä ei lääkäri silloin noteerannut, eikä minullekaan kerrottu mitään. Asia selvisi vasta jälkikäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP lisää vielä: imetyksen lopetin joulukuussa samalla kun tuota lääkitystä nostettiin. Sen jälkeen tullut kolmet menkat ihan ajallaan.
etta pienen lapsen aitia vasyttaa kovastikin, voi olla tunteiden vaihteulua, ja kroppakin muuttaa toimintaansa raskauden jalkeen (oliko lapsi esikoinen?); kylla ainakin vuoden paivat voi menna synnytyksesta toipumisessa - vaikka ei olisi ollut keskosuutta tms rankkoja asioita - ennen kuin olet taas "oma itsesi" ja ihan samanlaista kuin ennen (ekaa) raskautta sinusta ei myoskaan valttamatta tule. Etka ole erityisen vanha (olisiko sulla ikakriisi). ;-) Mutta toki kannattaa laakarilla kayda katsomassa veriarvot tms. jos huolettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuulostaa siltä, et verensokereissa olis häikkää..
tai sit hormonivaje/vaihdevuodet..
että et enää imetä niin muutin mieleni : )
toki vie aikansa, että hormonitasapino palautuu. SInulla on ollut jo kolmet kuukautiset, joten voisi kuvitella hormonien jo tasapainottuneen.
hikoiluun kinnittäisin huomion, onko mihin aikaan vuorokaudesta ? onko öisin ?
liittyykö hikoilu mihinkään tilanteeseen, vaan tulekoo milloin vaan ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen että nuo kaikki on sivuireita masennuslääkkeistä :(
Itsellä oli vähän samanlainen tilanne ja söin 6v psyykelääkkeitä raskauden jälkeiseen masennukseen. 6v aikana kokeilin todella montaa lääkettä (citalbram, remeron, azona, aurorix, efexor, valdoxan ym ym) ja kokoajan vaivasi oudot oireet enkä saanut lääkkeistä apua. En kumminkaan uskaltanut lopettaa lääkekokeiluja, kun pelkäsin etten pärjää ilman.Psykiatrini vakuutti että oireiluni on vaan masennusta.
Reilu vuosi sitten uskaltauduin lopulta lopettamaan lääkkeet todella varovasti vähentäen ja nyt on uusi elämä. Kaikki tykytykset, huimaukset, huonot olot ym ym ym ym on pois. Ja mielialakin on tasaisempi ja parempi kuin vuosiin... Lääkkeiden lopetusvaihe oli TODELLA rankka mutta kannatti. Lopetuksesta tuli hirveät viekkarit vaikka mainostetaan ettei masennuslääkkeisiin jää koukkuun.
En voi suositella lääkkeiden lopetusta kun en tunne sinua paremmin mutta se on yksi vaihtoehto. Ja oireesi voivat hyvinkin tulla lääkkeistä. Itse tulin niistä tosi sairaaksi ja voin huonosti.
Kiitos vastauksista! Lääkkeitä minäkin jotenkin epäilen, mutta en uskaltaisi lopetella niitä vielä heti, kun en ole lääkkeitä syönyt kuin muutaman kuukauden. Kuulemma niitä pitäis syödä vähintään 4-6 kk oireiden parantumisesta. Pelkään, että jos ei olekaan oireet lääkkeistä johtuvia ja lääke itse asiassa auttaa, niin teen todellista hallaa itselleni lopettamalla liian aikaisin. Eli ainakin kesään asti pitäisi kärvistellä.
Tuo vaihdevuodet, sitäkin mietin. Apua, voiko jo 35-vuotiaana tulla vaihdevuodet? Ja jos menkat kuitenkin ihan säännölliset/samanlaiset kuin ennen raskautta. Raskauduinkin heti ekasta kuusta ollessani 34 v, joten jotenkin päättelin, että ihan menopaussissa ei vielä olla. Mutta onhan joillain häiriönä ennenaikainen menopaussi. Että ehkä gynelle sitten kai..
Kiitos vastauksista! Lääkkeitä minäkin jotenkin epäilen, mutta en uskaltaisi lopetella niitä vielä heti, kun en ole lääkkeitä syönyt kuin muutaman kuukauden. Kuulemma niitä pitäis syödä vähintään 4-6 kk oireiden parantumisesta. Pelkään, että jos ei olekaan oireet lääkkeistä johtuvia ja lääke itse asiassa auttaa, niin teen todellista hallaa itselleni lopettamalla liian aikaisin. Eli ainakin kesään asti pitäisi kärvistellä.
Tuo vaihdevuodet, sitäkin mietin. Apua, voiko jo 35-vuotiaana tulla vaihdevuodet? Ja jos menkat kuitenkin ihan säännölliset/samanlaiset kuin ennen raskautta. Raskauduinkin heti ekasta kuusta ollessani 34 v, joten jotenkin päättelin, että ihan menopaussissa ei vielä olla. Mutta onhan joillain häiriönä ennenaikainen menopaussi. Että ehkä gynelle sitten kai..
pelkkä hikoilu ei ole oire, kun kerran kuukautiset tulevat säännöllisinä.
taitaaa olla sivuoire noista psyykelääkkeistä
,mutta varmistaisin itse ainakin, et verensokerit on normaalit, korkea verensokeri aiheuttaa tollasta. mulla on kokemusta tuosta.
toinen on toi hikoilu, voi olla pahanlaatuista esim lymfooma.. etenkin jos hikoiluttaa millon vaan ja yölläkin..
itsellä on lymfooma hoidettu, joten siitäkin kokemusta : (
eli usein nuoria, kuten 35v on : ), hoidetaan jatutkitaan huonosti, kaikkeen löytyy aina jokin muu selitys, tutkimuksiin ei pääse jne jne tästäkin kokemusta itselläni : (
eli tilaa aika tervariin ja pyydä ihan peruslabroja, hb mmm ollessan alahaine väsyttää, jne jne
todennäköisesti oireet on `vaan `lääkkeiden sivuoireit a.
varsinkin kun itsellä on samantapaisia oireita. Mulla ei ole mitään lääkitystä, jonkinlainen masennus on kai meneillään. Olen tosi saamaton ja alakuloinen jne...
Nyt tuli vaan mieleen, että minulla on ollut tuota hikoilua paljon, varsinkin öisin. Aamuisin on paita ihan märkänä... Pitäisiköhän tästä olla huolissaan?
T: ohis
Alue: Aihe vapaa
heikotus, eli väsy ja vetämättömyys, imusolmukkeet ei olleet utrvoksissa, paino ei todellakaan laskenut.., paleleminen oli jieman aina iltapäivällä vähän hyvin vähän vilutti
en siis halua peloitella. toivotaan että sulla menee ohi, kun pääset lääkkeistä eroon :)