Kolleegat-en pärjää erään lapsen kanssa, mitä tehdä täysin holtittoman lapsen kanssa?

ymmärtääkö lapsi todella vai olisiko ymmärryksessä puutetta? Mun ryhmässä on samanlaisia lapsia, ja ne on kyllä erityisen tuen paikalla. Diagnooseiksi heille ehkä tulossa lievä kehitysvamma tai asperger. Keltoon yhteys ja tuollaiselle lapselle pitää saada pienryhmästä paikka syksyksi. Pitäkää kiirettä, tunne-elämän kehityksessä ainakin olisi tuen tarvetta.

Vahva keppi vaan käteen ja sillä hutkit jos ei tottele. Hutkin niin kauan että ei enää riehu.

otatte yhteyttä vanhempiin.

otatte yhteyttä pomoon.

otatte yhteyttä neuvolaan.



Ei tällaisessa tilanteessa ole tarkoitus, että pärjäisitte yksin ryhmässä, nyt on aika ajatella asiaa moniammatillisesti.



Muista, että kukaan lapsi ei käyttäydy huonosti huvin vuoksi- vaan siksi, ettei osaa käyttäytyä hyvin tai reagoi johonkin ympäristössä. Lapsi tarvitsee tukea.

meille uutena ja aikaisemmassakin ryhmässä ollut todella levoton. Meillä pienempi ryhmä, joten siirtyi meille koska ryhmän pienuus olisi hänelle eduksi. Tiedän että tämän voi laittaa tavallaan sen piikkiin että vie aikaa kunnes sopeutuu uuteen ryhmään ja aikuisiin, mutta kuulemma on aina tuollainen,ei ehkä noin rajusti,mutta..miten tätä voisi helpottaa?

yhteyttä vaan keltoon. Ja vanhempiin, tuossa olisi jo oikeasti neurologiset/psykiatriset testit tarpeen.



Mihin lapsi tuolla lailla reagoi, osaatko sanoa? Siirtymätkö häntä rassaavat, siis muutokset tilanteesta toiseen? Vai tylsistyykö hän ja kerjää huomiota? Ärsyyntyy ääniin ja viriketulvaan?



Kannattaa yrittää miettiä, millaisissa tilanteissa ja millä hetkellä lapsi hepuloi.



Selkeästi hän tuntuu olevan avun tarpeessa, ja on ikävää paitsi teille ja ryhmän muille lapsille, että myös hänelle ITSELLEEN, mitä pidempään hän jää sitä apua ilman. Sun esimiehesi olisi syytä vakavasti jutella vanhemmille, että lapsi pitää tutkia, koska jos hän tuollaisena siirtyy kouluun, peli on menetetty. Hän saa pelkkiä huonoja palautteita kaikkialta ja ajautuu häirikön rooliin.



Itselläni on asperger-lapsi, joka on hyvin syrjäänvetäytyvä ja rutiinitarkka. En tunnista ap:n kuvailemasta lapsesta aspergeria (kuten 2 ehdotti), mutta toki assejakin on monenlaisia, osa sellaisia päällepuhuvia dominoijiakin. Harvemmin assit kumminkaan ovat väkivaltaisia riehujia, paitsi kun heidän rutiinejaan rikotaan tai tilanteet yllättäen muuttuvat. Silloin he saattavat saada paniikkireaktiona hepulin, kun heidän sosiaaliset pasmansa menevät ihan sekaisin.



Mietin, olisi tuolle lapselle hyötyä kuvallisesta päiväohjelmasta ja ylipäätään kuvallisesta opastuksesta. Siis sellaisesta symbolikuvin seinälle laaditusta kaaviosta, josta lapsi itse näkee, mitä tapahtuu seuraavaksi ja koska tehdään mitäkin. Kuvia löytyy täältä:



http://papunet.net/kuva/



Noita käytetään monien erityislasten, mutta myös normaalilasten kanssa siirtymien helpottamiseksi. Ne ovat ikäänkuin sääntö, jonka yli lapsi ei voi pullikoida. Kun on aamupiirin aika, se on sitä - koska päiväohjelmassa niin sanotaan. Kun toiminnot on kiinnitetty seinälle irrotettavilla korteilla, ohjelmaa on helppo muuttaa päivän mukaan.



Sanot kyllä, että lapsi ymmärtää - mutta ymmärtääkö sittenkään? Monasti juuri siirtymät hermostuttavat, kun lapsi ei miellä kokonaisuuksia, eikä osaa oikein odottaa seuraavaa tekemistä.



Tuo nyt oli vaan pienen pieni yksityiskohta. Perusongelma on kuitenkin, että lapsi pitäisi diagnosoida, että hänelle voitaisiin hakea ryhmäkohtaista tai jopa henkilökohtaista avustajaa ja jotta te tietäisitte, mistä käytös johtuu ja mitä keinoja kannattaa käytää.