Mieheni palvoo äitiään
Anoppini on aika erikoinen persoona, mutta hyvää tarkoittava ja aina minulle ystävällinen. Eniten rassaakin mieheni, joka soittelee äitinsä kanssa (äiti on yksineläjä) monta kertaa päivässä ja sanoo vähintään kerran päivässä, kuinka paljon pitää "mammastaan" ja kuinka on taas "mammaa" ikävä. Asumme 1 km:n päästä anoppilasta, joten mieheni voisi käydä äidillään aina kun haluaa.
Minun olisi paljon helpompi jaksaa anoppini kummallisuuksia, jos hänen persoonansa ei olisi joka päivä elämässämme läsnä joko vierailujen, puheluiden tai mieheni huokailujen muodossa. Useimpina päivinä on kaikki nämä kolme. Kun olen varovasti ottanut asian puheeksi, en kuulemma voi ymmärtää yksinhuoltajaäidin ainoan pojan suhdetta "mammaansa". Mieheni on myös sanonut, ettei halua ikinä laittaa äitiään vanhainkotiin, vaan haluaa hänet asumaan meidän luoksemme. Kohtalotovereita?
Kommentit (8)
Ei ihan tuollaista meillä, vaan niin päin että anoppi oli hirveän liimaantunut poikaansa. Oli jopa mustasukkainen. Mieheni ainoa poika, ja siksi hirveä hössötyksen kohde. Ollaan onneksi saatu hajurakoa...
Kai tuo on tullut aika aikasin suhteessa esille, miten IHMEESSÄ olet jatkanut suhdetta tuollaiseen mieheen? Ihan oikeasti?
Olen itse yhden pojan yh ja jos hänestä tulisi tuollainen... huh huh! Ihan painajaismainen mielikuva! Äidillä on pakko olla vikaa päässä vielä enemmän kuin pojalla. (molemmilla on)
tai ainakin lähes joka päivä.
Mut en mä silti koe, että se mua häiritsis, tai mun elämääni tunkeutuisi - miehen elämästä ja päivistähän siinä on kyse. Ei kaikki muukaan, mitä mies tekee, ole osa MINUN päivääni.
TÄhän ei tosin liity mitään huokailuja, sillä anoppi on hyväkuntoinen ja tyytyväinen ja aktiivinen ihminen, jonka kuulumisissa ei yleensä ole mitään huokailtavaa. Siihen olen kyllä varautunut, että jahka tulevaisuus etenee sinne asti, että vanhempamme ovat vanhoja, on heidän hoitamisensa todennäköisesti meidän vastuullamme.
ei tuo kyllä ihan normaalilta kuulosta!
Kannattaa yh-mammat pitää se isänmalli edes jotenkin lapsen elämässä!!!
haluaa päivittäin. Ja niin tekeekin, mutta soittelevat veljensä kanssa monta kertaa päivässä. Mitäs minä sitä mustasukkaisesti kadehtimaan?
ja tämä ongelma ei ollut näin silmiinpistävä aluksi, se tuntuu pahentuneen. hirvittää ajatellakin 10 vuoden päästä. anoppi on vasta 60 v