Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Olen ihan kamalan yksinäinen

Vierailija
11.03.2012 |

Oikeasti, miten kamalalta tuntuu, kun tahtoisi vaan rakkautta, läheisyyttä ja välittämistä, kaikkea sitä, mitä itselläni on paljon annettavana. Että joku olisi mun puolella, eikä aina mua vastaan.



Tämäkin on varmasti luonnekysymys, toki pärjään ja viihdynkin jossain määrin yksin, en pidä itseäni läheisriippuvaisena. Kuitenkin jatkuva yksinolo tuntuu kamalalta, ja kaipaisin etenkin KUMPPANUUTTA. En tiedä, onko itselläni käynyt vain huono tuuri vai onko itsessäni vikaa, kun en tällaista onnistu ystävien kanssa rakentamaan. Naisten kanssa kun tuntuu AINA olevan sitä kilpailua, eikä nainen voi välittää naisesta samalla tavalla kuin miehestä.



Ja en tiedä, onko mulla edes yhtään sydänystävää, kun mielestäni siihen ei kuulu jatkuvat valtataistelut, negatiivisuus ja kateus (joita itse inhoan).



Joskus epätoivoissani käyn joissain netin chateissä pyörimässä, mutta ei sieltä saa edes järkevää juttuseuraa, saati sitten muuta.



Yksinäisyys on niin kamalan raastavaa, vie lopunkin elämänhalun :/

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
11.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oisin voinut kirjoittaa sen, minkä juuri itse kirjoitit. Kukaan mies ei ole koskaan välittänyt minusta tai ollut kiinnostunut muusta kuin seksistä kanssani. Olen rakastunut mieheen, jolle olen antanut nyt kohta kaksi vuotta, mutta hän ei halua minusta mitään vakavaa, vaikka muuten on puhunut haluavansa vielä perustaa perheen jne. Ulkonäöstäni asia ei ole kiinni, koska mies kehuu minua kauniiksi aina. Hän sanoo myös viihtyvänsä seurassani. Pakko minussa on olla sitten muut asiat pielessä, kun en kelpaa.



Viihdyn myös yksin ja tarvin välillä aikaa yksin, mutta ei ole mitään järkeä tulla koulusta ja töistä tyhjään kotiin. Ei tee mieli edes laittaa ruokaa tai hoitaa kotia, kun ei ole ketään muita kuin minä. Pahimpina päivinä satutan itseäni, kun en jaksa itkeä monta päivää putkeen tätä surkeaa elämää. En ole uskovainen, mutta silloin tällöin rukoilen Jumalalta, että ei tarvisi herätä seuraavana aamuna tai että saisin jonkin vakavan sairauden. En pysty tekemään itsemurhaa, koska äitini on kärsinyt mielestäni jo muutenkin tarpeeksi elämässään. Siksi tunnen olevani kuin ansassa, kun en ikinä edes pyytänyt syntyä tänne.



Kamala avautuminen, mutta eipä ole ketään, kenelle kertoa.

Vierailija
2/3 |
11.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

tekstiä tuli sultakin. Eipä itsellänikään ole mitään suhteita koskaan ollut, olen saanut miehiltä vaan negatiivista palautetta ja syrjintää, parille epätoivoiselle olen kelvannut sänkyseuraksi.



Ja minä ainakin tunnen, että elämästäni puuttuu jotain todella tärkeää ja ratkaisevaa, eikä näillä pienillä asioilla ole merkitystä, kun se tärkein tekijä puuttuu. Ei mua riitä tekemään onnelliseksi se, että käyn kaupassa, teen ruokaa, ostan uuden paidan.



Voin rehellisesti sanoa, että ei mua kauheasti haittaisi jäädä auton alle huomenna.



- ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
11.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

En osaa itse olla enää mistään iloinen. Tai iloinen olen silloin, kun saan elää siinä harhassa, että tämä rakastamani mies joskus ehkä rakastuisi minuun myös, mutta pudotus todellisuuteen on aina paha. En osaa myöskään päästää irti hänestä, koska sitten minulla ei olisi edes sitä hetkellistä iloa elämässäni eikä mitään odotettavaa. Yritin etsiä itselleni uutta miestä, mutta löysin vain toisen samanlaisen. Hänestä yritän päästä eroon ennen kuin kiinnyn.



Tuntuu, että minulle ei tapahdu koskaan mitään. Ei hyvää eikä mitään oikein pahaakaan, mistä voisi olla oikeutetusti masentunut. En osaa iloita onnistumisista opiskelussa tai työssä, koska en arvosta yhtään tulevaa ammattiani tai nykyistä työtäni. Haluaisin edes lemmikin, jotta minusta voisi tulla edes hullu kissanainen, mutta asuntooni ei saa ottaa lemmikkejä.



Odotan pelolla sitä päivää, kun valmistun ammattiin. En keksi enää yhtään sellaista asiaa, minkä haluaisin saavuttaa aivan yksin.