Näin tasan meillä hoituu kotihommat...
Viikko ollut kiireinen, kumpikin meistä käy töissä, viikolla ei ehditty juuri siivoamaan.
Herättiin tänään kymmenen maissa, molemmilla vapaapäivä. Siitä tähän saakka minä olen viettänyt päiväni näin:
- olen laittanut lapsille aamupalat ja keitin mulle ja miehelle aamukahvit
- pessyt 2 koneellista pyykkiä ja ripustanut ne
- viikannut kuivat pyykit kaappeihin
- pessyt vessan ja vessanlattian + lasten potan ja biojäteastiat (harjalla ja kloriittivedellä)
- järjestellyt sekaisin olleet lasten huoneet järjestykseen + muualla huushollissa olevat tavarat omille paikoilleen
- tein ruokaa
mies on viettänyt päivänsä näin:
- vei roskapussin ulos, kun käskin
- istunut (ja istuu yhä) sohvalla tv:n edessä
Great. Näin meillä.
(ja kyse ei ole siitä, ettenkö olisi pyytänyt kauniisti, sitten uudelleen, sitten pyytänyt vähän vähemmän kauniisti ja sitten jo suuttunut miehelle koska odottaisin hänenkin osallistuvan kodin siisteyden ylläpitämiseen. Mutisi se mies jotain että imuroisi, mutta tästä mutinastakin jo 4 tuntia aikaa eikä mitään ole tapahtunut.)
Ois se munkin kiva vaan käydä rauhassa töissä ja sitten kotona olla totaalisesti vapaalla.
Muutaman kerran olen tehnyt lakon, ja odottanut kuinka kauan menee ennenkuin mies alkaa tehdä jotain. Lakot on täytynyt vaan lopettaa, miestä ei hetkauta vaikka keittiö on täyttynyt roskapusseista ja puhtaita vaatteita ei ole enää ollut. Mä en kertakaikkiaan oo enää voinu antaa lasten kärsiä siitä sekasotkusta... Miestä ei vaan jotenkin häiritse YHTÄÄN, vaikka täällä oikeesti olisi suoranaista paskaa ympäriinsä!
Kommentit (37)
Mies siivoaa ja laittaa pääasiassa ruuat. Minä käyn kaupassa, pesen pyykit, huolehdin lasten läksyt, kokeet, käyn vanhempainilloissa, hoidan yhteydenotot opettajiin. Lisäksi vaihdan auton renkaat ja välillä vien auton huoltoon (yleensä mies vie). Minä leivon ja välillä (lähinnä viikonloppuisin) laitan ruokaa. Mies tankkaa, minä joskus.
ja sitä miehen puoliskoa varten hommataan siivooja, kun muuten joudut itse tekemään kaiken.
Saahan sitä kaiken tehtyä itsekin, mutta ei ole kiva, jos koti on naisen työleiri. Kotona pitää saada myös rentoutua.
Oli vaikka mitkä pelit ja vehkeet helpottamaan kotiöitä, niin naiset senkun laiskistuu!
Ei voi kun aidosti sääliä. Ja lapsistanne tulee vielä pahempia, kun ottavat teistä mallin.
Oli vaikka mitkä pelit ja vehkeet helpottamaan kotiöitä, niin naiset senkun laiskistuu!
Ei voi kun aidosti sääliä. Ja lapsistanne tulee vielä pahempia, kun ottavat teistä mallin.
että vapaapäiväänsä kotitöihin kuluttanutta naista haukut laiskaksi, mutta et mainitse sanaakaan siitä koko tämän ajan sohvalla telkkaria töllöttäneestä miehestä? :D :D
ap
Kuule ap. Minä en vaan ymmärrä miten jaksat noin. Koetko että teidän parisuhde on tasa-arvoinen ? Koetko miehesi arvostavan sinua ja perhettään ? Saavatko lapset hyvän mallin tulevaan perhe-elämäänsä ? (voisin kuvitella että mahdollinen tyttö kapinoisi kovin murkkuikäisenä "piian" roolia vastaan ja poika taas menisi helpommalla murkkuiän kun näkee tulevaisuutensa leppoisana vaimon passaamana oleilijana).
Minä varmaan koettaisin jutella miehen kanssa silloin kun hän on hyvällä tuulella. Sanoisin että otetaas paperia ja jaetaan kotitöitä ihan paperilla. Antaisin miehelle kunnian sanoa mitkä kotityöt haluaa itselleen ja kirjattais samalla ylös kuinka usein ne tehdään esim. auton renkaiden vaihto 2/vuosi, vessan pesu 1 /vko jne. Sitten voisit ottaa itsellesi suunnilleen saman verran lopuista ja jos vielä jää jotain yli niin ihmettelet vaan mitä niille tehdään ?
Mitä jos kysyt nyt mieheltäsi menikö päivän kotityöt hänen mielestään reilusti niin mitä vastaa ?
Tsemppiä. Minä en jaksaisi tuollaista.
Kerrostalon kotiöissä ei todellakaan ole mitään raskasta.
Ihan totta ap.
Turha syyttää kotioita, kun olet niin lapsellinen, että edes katsot miestäsi.
Kotityöt ei ole syyllisiä sun huonoon suhteeseen.
Kuule ap. Minä en vaan ymmärrä miten jaksat noin. Koetko että teidän parisuhde on tasa-arvoinen ? Koetko miehesi arvostavan sinua ja perhettään ? Saavatko lapset hyvän mallin tulevaan perhe-elämäänsä ? (voisin kuvitella että mahdollinen tyttö kapinoisi kovin murkkuikäisenä "piian" roolia vastaan ja poika taas menisi helpommalla murkkuiän kun näkee tulevaisuutensa leppoisana vaimon passaamana oleilijana).Minä varmaan koettaisin jutella miehen kanssa silloin kun hän on hyvällä tuulella. Sanoisin että otetaas paperia ja jaetaan kotitöitä ihan paperilla. Antaisin miehelle kunnian sanoa mitkä kotityöt haluaa itselleen ja kirjattais samalla ylös kuinka usein ne tehdään esim. auton renkaiden vaihto 2/vuosi, vessan pesu 1 /vko jne. Sitten voisit ottaa itsellesi suunnilleen saman verran lopuista ja jos vielä jää jotain yli niin ihmettelet vaan mitä niille tehdään ?
Mitä jos kysyt nyt mieheltäsi menikö päivän kotityöt hänen mielestään reilusti niin mitä vastaa ?
Tsemppiä. Minä en jaksaisi tuollaista.
Mä olen tässä vuosien aikaan kokeillut tuota paperilla kotitöiden jakamistakin. Mutta kuten sanoin, mieheni on todella jääräpäinen. Kun ei kotityöt huvita niin ei huvita, eikä hän sitä huvittamattomuuttaan mitenkään edes selittele, tuskin vaivaa omaakaan päätään asialla. Luulen että mun sanomiset, pyynnöt, keskusteluyritykset ja raivaritkin tästä aiheesta menee ihan oikeasti miehelläni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos samantien. Ilman mitään tunnontuskiakaan.
Mies ei vaan pidä siivoamista tärkeänä. Ei häntä haittaa vaikka hukuttais paskaan. Kunhan telkkari näkyy ja sohvalle mahtuu...
Muuten se on kuitenkin ihan hyvä mies ja hyvä isäkin.
No, jos sitä siivoojaa meille kattelis ja laittais miehen maksamaan. Ehkä tää sitten helpottuis :)
Niin joo ja noista lapsista, saavat varmaan isästään kyllä huonon roolimallin, mutta itse olen pyrkinyt siihen, että opetan lapset siivoamaan ainakin omat jälkensä ja ikänsä mukaan auttamaan pienissä kotitöissä. Ja ne kyllä sujuukin, mutta tästäkin kasvatusasiasta olen kyllä saanut ihan itse vastata ja siivoustaan opastaa ja valvoa.
Helpompaa kuitenkin näiden lasten kanssa, kun heille sentään asia menee joskus perillekin ja opastus tuottaa hedelmää, mutta ton miehen kanssa onkin sitten ihan toinen juttu...
ap
En tiedä ap minkäkokoinen asunto teillä on, mutta.. Meillä alle sataneliöinen kolmio, ei saunaa. Eilen siivosin koko kämpän,vessan,pyykit, tiskit JA lisäksi siivosin vaatekaapin joka oli aivan räjähdyksen jäljiltä. Aikaa koko hommaan meni alle neljä tuntia. Ja ilman tuota vaatekaappia olisi mennyt ehkä 2,5 tuntia. Siis ei mitenkään ihan järjettömän kauan kun kyseessä oli siis _iso_ siivous, eikä koko viikkoon oltu siivottu. Lapsia yksi, kissoja kaksi (hemmetisti karvaa).
Eli oikeesti jos niitä hommia tekee pitkin viikkoa, on siivousaika alle puoli tuntia päivässä.
Ja kyllä, olen täysin samaa mieltä siitä että miehenkin pitää osallistua, mutta ehkä kuitenkin dramatisoit vähän liikaa.
Miehille pitää ensinnäkin antaa joku selkeä tehtävä, kuten vaikkapa se imurointi, että näkevät selkeästi työnsä jäljen. Mihinkään tavaroiden järjestelyyn miehistä harvoin. Lisäksi voit myös kaivaa miehelle sen imurin kaapista ja viedä vaikka syliin asti.
Ei se niin kalliiksi tule,ja huomioi kotitalousvähenys,45 % saa vähennystä suoraan verosta. Meillä maksaa n.25 e /tunti,ja siitä tuokotitalousvähennys vielä pois.
Kustantaa 30-40e tunnilta. Riippuu paikkakunnasta,asunnon koosta,siivousmäärästä,viikonpäivästä. Ma-to on halvin. jos riittää pölyt,tasojen pyyhkiminen,wc:n pesu,imurointi,mattojen tamppaus,lattian moppaus niin eiköhän kahden viikonkin välein siivooja riitä. Ite voit väliviikkona lakaista tai imuroida kerran. Opetelkaa huolehtimaan tavarat paikalleen heti käytön jälkeen. Esim.illalla tavarat paikalleen ennen iltapalaa. Lelut,lehdet,vaatteet,roskat,tiskit... Jokainen vie omat tavarat ja toinen teistä huolehtii keittiön ja toinen puolestaan auttaa lapsia. Vaihtelette sitten.
Mulla on samanlainen mies kun sulla ja lakosta ei ole ollut apua. Ei sitä siivouskäyttäytymistä huomannut kun mies asui yksin isossa asunossa vähin tavaroin. Kun muutin sinne niin siitä lähtien mies on syyttänyt mun tavaroita sitä sotkusta. Lasten myötä alkanut se,ettei voi siivota kun ei ole sotkenut (eli jos 3-vuotiaalta kaatuu jotain,mies ei tee mitään,koska ei ole
sotkenut). Ennen vältti tiskaamisen vedoten siihen että tarvii tiskikoneen. Kun kone tuli,ei oo mobtaa kertaa tyhjentänyt tai täyttänyt. Tyhjennys operaatioon saa kulumaan 3h ja yleeensä mun on se pakko tyhjentää että saa parin aterian tiskit koneeseen.
Ennemmin mäkin leikkisin lasten kanssa kun siivoan. Nyt lapset nukkuu niin voin mennä taas raivaamaan tavaroitani.
En tiedä ap minkäkokoinen asunto teillä on, mutta.. Meillä alle sataneliöinen kolmio, ei saunaa. Eilen siivosin koko kämpän,vessan,pyykit, tiskit JA lisäksi siivosin vaatekaapin joka oli aivan räjähdyksen jäljiltä. Aikaa koko hommaan meni alle neljä tuntia. Ja ilman tuota vaatekaappia olisi mennyt ehkä 2,5 tuntia. Siis ei mitenkään ihan järjettömän kauan kun kyseessä oli siis _iso_ siivous, eikä koko viikkoon oltu siivottu. Lapsia yksi, kissoja kaksi (hemmetisti karvaa).
Eli oikeesti jos niitä hommia tekee pitkin viikkoa, on siivousaika alle puoli tuntia päivässä.Ja kyllä, olen täysin samaa mieltä siitä että miehenkin pitää osallistua, mutta ehkä kuitenkin dramatisoit vähän liikaa.
Miehille pitää ensinnäkin antaa joku selkeä tehtävä, kuten vaikkapa se imurointi, että näkevät selkeästi työnsä jäljen. Mihinkään tavaroiden järjestelyyn miehistä harvoin. Lisäksi voit myös kaivaa miehelle sen imurin kaapista ja viedä vaikka syliin asti.
En ole ap, mutta näinkö meidän naisten tulisi ajatella? Että on ylidramatisointia suuttua jos joutuu tekemään lähes kaikki kotityöt, vaikka molemmat käy töissä? Unohdit, että ap teki siivouksen lisäksi ruuan ja ilmeisesti myös hoiti lapset kun mies istua nökötti sohvan nurkassa. Onko sinusta täysin ok, että ap tekee lähes kaiken eikä mies mitään?
Arvostakaa naiset itseänne. Emme ole työjuhtia, kynnysmattoja tai miestemme kodinhoitajia. On ihan oikein vaatia elämänkumppaniltaan sen verran arvostusta, että hän nousee sieltä sohvannurkasta auttamaan ettei oma rakas vaimo joudu yksin raatamaan. Ainakin oma mieheni auttaa, koska hän rakastaa ja kunnioittaa minua eikä tahdo, että elämäni tuntuu pelkältä raatamiselta.
siis joo, kyllähän mä selvisin tänäänkin näistä kotitöistä, ei ne nyt niin raskaita ole ettenkö niitä fyysisesti _jaksaisi_ tehdä. Ei siitä ollutkaan kysymys. MUTTA.
Kyllä se vituttaa, että mulla ja miehellä molemmilla vapaapäivä tänään, kiireisten työviikkojen jälkeen, ja mies on ainoa joka siitä vapaasta nauttii sohvalla maaten ja telkkaria tuijotellen. Päivätorkutkin otti siinä.
Minä sitten hoidin sillä aikaa kaiken. Siivoukset, pyykkäykset, järjestelyt, hoidin muksut ja heille ruoat, kävin kaupassa (lasten kanssa, kun sanoin miehelle että imuroi sillä aikaa, saa työrauhan kun otan lapset mukaan.. no ei ollu kuitenkaan imuroinu kun kaupasta tultiin, sohvalla makas edelleen!)
Että SEHÄN tässä vituttaa eikä varsinaisesti se että kotityöt olisivat raskaita. Mä olisin mieluusti itsekin istunut kans vaan sohvalla, neulonut tai lukenut kirjaa ja ottanut päivätorkkuja ja katsellut sivusta kuinka lapset ja huusholli hoituu ilman että itse tekee mitään. Ja tullut välillä valmiiseen ruokapöytään. Sehän se oliskin vapaapäivä!!
Mutta nyt kiitän kommenteista enkä jaksa enää jankata mitään, lähden saunaan. Heipat!
ap
En tiedä ap minkäkokoinen asunto teillä on, mutta.. Meillä alle sataneliöinen kolmio, ei saunaa. Eilen siivosin koko kämpän,vessan,pyykit, tiskit JA lisäksi siivosin vaatekaapin joka oli aivan räjähdyksen jäljiltä. Aikaa koko hommaan meni alle neljä tuntia. Ja ilman tuota vaatekaappia olisi mennyt ehkä 2,5 tuntia. Siis ei mitenkään ihan järjettömän kauan kun kyseessä oli siis _iso_ siivous, eikä koko viikkoon oltu siivottu. Lapsia yksi, kissoja kaksi (hemmetisti karvaa).
Eli oikeesti jos niitä hommia tekee pitkin viikkoa, on siivousaika alle puoli tuntia päivässä.Ja kyllä, olen täysin samaa mieltä siitä että miehenkin pitää osallistua, mutta ehkä kuitenkin dramatisoit vähän liikaa.
Miehille pitää ensinnäkin antaa joku selkeä tehtävä, kuten vaikkapa se imurointi, että näkevät selkeästi työnsä jäljen. Mihinkään tavaroiden järjestelyyn miehistä harvoin. Lisäksi voit myös kaivaa miehelle sen imurin kaapista ja viedä vaikka syliin asti.En ole ap, mutta näinkö meidän naisten tulisi ajatella? Että on ylidramatisointia suuttua jos joutuu tekemään lähes kaikki kotityöt, vaikka molemmat käy töissä? Unohdit, että ap teki siivouksen lisäksi ruuan ja ilmeisesti myös hoiti lapset kun mies istua nökötti sohvan nurkassa. Onko sinusta täysin ok, että ap tekee lähes kaiken eikä mies mitään?
Arvostakaa naiset itseänne. Emme ole työjuhtia, kynnysmattoja tai miestemme kodinhoitajia. On ihan oikein vaatia elämänkumppaniltaan sen verran arvostusta, että hän nousee sieltä sohvannurkasta auttamaan ettei oma rakas vaimo joudu yksin raatamaan. Ainakin oma mieheni auttaa, koska hän rakastaa ja kunnioittaa minua eikä tahdo, että elämäni tuntuu pelkältä raatamiselta.
jäi sitten tuo osa viestistäni lukematta jossa sanoin että olen sitä mieltä että miehenkin pitää osallistua?
ja kerrotaan, miten imuri pitää viedä miehelle ja käskyttää kuin koiraa, jotta osallistuisi kotitöihin. Ette ole tosissanne. Millanen mielikuva tulisi naisesta, joka istuisi telkkaa katsomassa kaiket vapaa-ajat ja mies hoitaisi lapset ja kodin sillä aikaa? Älkää nyt ainakaan vähätelkö sitä enemmän tekevän työtä. Se, että hoitaa äitinä oman osuutensa ja pitää puolensa omaan vapaa-aikaankin, antaa lapsille terveemmän kuvan kuin se, että uhrautuu ja turhautuu vain passaamaan toisia. Ajatelkaa, jos mieskin osallistuisi töihin. Sitä olen ihmetellyt, miten toisella on pokkaa olla osallistumatta kun kuitenkin näkee toisen siivoavan...
ja kerrotaan, miten imuri pitää viedä miehelle ja käskyttää kuin koiraa, jotta osallistuisi kotitöihin. Ette ole tosissanne. Millanen mielikuva tulisi naisesta, joka istuisi telkkaa katsomassa kaiket vapaa-ajat ja mies hoitaisi lapset ja kodin sillä aikaa? Älkää nyt ainakaan vähätelkö sitä enemmän tekevän työtä. Se, että hoitaa äitinä oman osuutensa ja pitää puolensa omaan vapaa-aikaankin, antaa lapsille terveemmän kuvan kuin se, että uhrautuu ja turhautuu vain passaamaan toisia. Ajatelkaa, jos mieskin osallistuisi töihin. Sitä olen ihmetellyt, miten toisella on pokkaa olla osallistumatta kun kuitenkin näkee toisen siivoavan...
Idea siinä imurin kuskaamisessa miehelle oli se, että silloin se saattaa jopa tehdä jotain. Jos sitä imuria ei ole näköpiirissäkään, jää helpommin sohvalle lojumaan. Mieluummin vien sen imurin miehelle että hän imuroi, kuin että lopulta imuroin itse ja tulen tänne siitä valittamaan.
siis joo, kyllähän mä selvisin tänäänkin näistä kotitöistä, ei ne nyt niin raskaita ole ettenkö niitä fyysisesti _jaksaisi_ tehdä. Ei siitä ollutkaan kysymys. MUTTA. Kyllä se vituttaa, että mulla ja miehellä molemmilla vapaapäivä tänään, kiireisten työviikkojen jälkeen, ja mies on ainoa joka siitä vapaasta nauttii sohvalla maaten ja telkkaria tuijotellen. Päivätorkutkin otti siinä. Minä sitten hoidin sillä aikaa kaiken. Siivoukset, pyykkäykset, järjestelyt, hoidin muksut ja heille ruoat, kävin kaupassa (lasten kanssa, kun sanoin miehelle että imuroi sillä aikaa, saa työrauhan kun otan lapset mukaan.. no ei ollu kuitenkaan imuroinu kun kaupasta tultiin, sohvalla makas edelleen!) Että SEHÄN tässä vituttaa eikä varsinaisesti se että kotityöt olisivat raskaita. Mä olisin mieluusti itsekin istunut kans vaan sohvalla, neulonut tai lukenut kirjaa ja ottanut päivätorkkuja ja katsellut sivusta kuinka lapset ja huusholli hoituu ilman että itse tekee mitään. Ja tullut välillä valmiiseen ruokapöytään. Sehän se oliskin vapaapäivä!! Mutta nyt kiitän kommenteista enkä jaksa enää jankata mitään, lähden saunaan. Heipat! ap
mita mielta ollaan teidan avio- ja avoliitoistanne. Varmaan tuokin mies saa viela ilmaista seksia tana iltana kaiken muun lisaksi.
(tyo ja yhteiskunta/ulkosuomalaisena/suomalainen poikaystava)
Oli vaikka mitkä pelit ja vehkeet helpottamaan kotiöitä, niin naiset senkun laiskistuu!
Ei voi kun aidosti sääliä. Ja lapsistanne tulee vielä pahempia, kun ottavat teistä mallin.