Pompotteleeko tää lapsi liikaa äitiään?

tuli tää mieleen tässä tänään muista syistä, ja mua rupes korpeemaan se, että oon vieläkin se, jota juoksutetaan!



Mulla on pieni lapsi ja silti oletetaan, että se olen MINÄ joka se pienen lapsen kanssa lähden yöksi vahtimaan toisten lapsia. Tai hakemaan koulusta tai jotain.

Mutta sen varmaan kuvitellaan jotenkin olevan helppoa, kun olen yh ja olen tottunut kuljettamaan lasta aina mukana joka paikassa.



Hitto, millon mä sisäistän sen, että mulla on oikeus olla oman perheen kesken ja oikeus haluta nukkua omassa sängyssä?



Miksei tuo lapsen äiti kysynyt jotain lapsetonta sukulaislikkaa, jonka ihan oikeasti olisi helpompi liikkua?? Ja miksen minä älynnyt sanoa napakasti että me nukumme omassa kotona, piste. Tai että heidän lapsi voi tulla minun luo.