Lue keskustelun säännöt.
Mitä tekisitte koiralle,
05.03.2012 |
joka puree ja hyppii?
Mulla on 3 vuotias isohko uroskoira, jota on koulutettu pennusta saakka. On käyty koirakouluakin.
Alusta saakka tykkäs purra kaikkea mahdollista ja aika paljon tuhos tavaroita. Ollaan alusta saakka johdonmukaisesti kielletty eikä enää pahemmin syökään mitään ylimääräistä. Joskus jotkut kengät ovat olleet liian vastustamattomai, mutta nykyään tosi harvoin.
Lapset ovat olleet koulutuksessa alusta saakka mukana, mutta koira on todella jääräpää ja vaikka mä ruokin, koulutan ja hoidan koiran eikä mieheni tee sen kanssa oikein mitään, niin mies on aivan selvästi ainoa joka on koiralle pomo.
Tämä koira ei ole ainoani, eikä edes roduiltaa pahin, mutta silti tuntuu ettei tästä tule mitään. Kun me aikuiset olemme töissä ja jos on pakkasta niin paljon, että koira on sisällä, niin alkaa höykyttämään lapsiamme heti kun he tulevat koulusta. Koira puree, niin ettei verta tule, mutta sattuuhan se tietysti eikä ison koiran hyppiminenkään tunnu kivalta. Lapset saavat koiran "aidan taakse", mutta tarkoitus olisi, että koirasta olisi suojaa ja seuraa lapsille eikä niin, että sitä koiraa pitää varoa.
Ja mä korostan sitä, että lapset myös ovat kouluttaneet koiraa ja kaikki mahdolliset jutut ollaan tehty, että koira olisi alemmalla arvojärjestyksessä, mutta mikään ei tunnu toimivan. Ihan kuin koiran maailmaan mahtuisi vain yksi pomo.
Koira on kuitenkin oppivainen. Osaa kaikki mitä yleensä koirat osaavat. Jo alussa oppi istumiset, makaamiset jne. Lenkillä osaa juosta vierellä, tulee luokse käskystä, siltä saa ottaa mehukkaan luun pois kesken syömisen jne.
Mutta se höykyttäminen. Se on aivan kamalaa. Jos mies on kotona (vaikka vain nukkumassa), niin koira käyttäytyy todella nätisti. Mun aikanakaan tuo ei niin usein enää tee sitä, mutta lasten kanssa AINA.
Kommentit (29)
Kasvatus on mennyt pieleen tai sitten se on vaan mielenvikainen. Koiratohtorille vaan yhteys, ette te itse saa sitä muuttumaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lopettaisin tuon välittömästi ja aloittaisin kunnon harjoitukset.
Ensinäkin ei lapsia ja koiraa ilman valvontaa. Koira sinne aidan taakse jo ennen kuin lapset tulevat koulusta.
Luultavimmin lasten käytös innostaa koiraa.
Jos koira yrittää höykyttää, tilanne seis.
Oletteko kokeilleet kehon kieltä? Eli jos koira yrittää tuota (hyppii, puree, höykyttää), ihminen ojentaa selkänsä, ylikorostunut ryhti, leuka ylös, kädet taakse - eikä huomioi koiraa, kääntää kyljen ja kävelee pois.
Monestihan ihminen omalla käytöksellään yllyttää koiraa (kumartumalla, heiluttelemalla käsiä, huutamalla, kiljumalla) - vaikka ei itse tajua sitä tekevänsä.
Takaa-ajoleikit, heittoleikit (heitetään palloa/keppiä), riehuntaleikit kokonaan pois, varsinkin lasten ja koiran väliltä.
Jos koira pöllöttelee miehen aikana, niin kieltää, sitä tosin tapahtuu äärimmäisen harvoin. Silloinkin pelkkä koiran nimen mainikseminen riittää.
Voihan sillä tietysti olla uhmakin, mutta luulisi, että edes joskus helpottaisi.
Enhän mä sataprosenttisen varma voi olla etteivät lapset kiusaa koiraa, mutta aika varma. Mun aikana ainakin lapset ovat johdonmukaisia, varsinkin vanhemmat. Nuorimmalla lipsui hieman jossain vaiheessa, mutta nykyään on mennyt tosi hyvin eikä senkään pitäisi vaikuttaa muihin lapsiin, saati sitten muhun.
Mulla on siis ollut viimeiset 18 vuotta koiria eikä muiden kanssa tälläisiä ongelmia ollenkaan. Mä olen aina ollut pomo, siis se tärkein ja muut koirat ovat kunnioittaneet myös lapsia, kun heitä on tullut perheeseen/on ollut perheessä.
Jossainhan on vikaa, en vain tiedä, että onko se mussa vai koirassa.
Ne leikit on lopetettu aina alkuunsa. On kokeiltu kehon kieltä. Käännetty selkä ja pidetty ilme täysin vakavana. Koiraan ei mitään vaikutusta. Alkaa hyppimään selkään, näykkii takaata, repii jopa hiuksia.
Koiraa ei ole voitu laittaa heti aidan taakse, koska haluan sillä olevan tilaa ja se tarkoittaa sitä, että se on isossa eteistilassa, josta lapset tulevat kotiin. Lasten huoneisiin sitä ei voi lukita, meidän makkariin se ei edes pääse ja mun mielestä kylppäri tai vaatehuone ovat aivan liian pieniä tiloja koiralle.
noin käyttäytyvä koira laitettiin aina eristykseen. Eli kun piski taluttimeen. Kun huono käytös alkoi, kielto ja välitön poisto huoneesta, siis vauhdilla. Takaisin kun on rauhoittunut, ja taas poisto huoneesta. Toistoja kymmeniä kertoja. Vähitellen piski älysi, että huonosti käyttäytymällä tulee vain "nurkkaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koita treenata ovesta tuloa enempi. Siis vaikka päivittäin useasti sitä että lapset tulee ovesta ja koira ei mene jalkoihin riehumaan.
Koiralle voisi opettaa vaikka paikan jonne menee istumaan. Saa namin kun istuu odottamaan. Tämän jälkeen vasta koiraa voidaan tervehtiä. Mutta koiran voi jättää noteeraamattakin kun tullaan kotiin.
Kaikki hyppiminen ja riehuminen rauhotetaan. Jos koiraa tässä välissä taputellaan niin sitä tapaa vahvistetaan.
Oven lähelle voisi laittaa alkuunsa jonkun herkkukorin josta koiralle otetaan valmiiksi nami jonka koira saa kun istuu nätisti.
Koira voi jäädä pitkäksikin ajaksi odottamaan lupaa ottaa herkun. Tällä välin ovesta tullut ehtii riisumaan.
Mä en usko tuota että miehen puuttuminen paikalta on syynä että koira on hankala. Se vaan osoittaa että se auktoriteetti puuttuu muilta. Kyllä koiran pitäisi totella kaikkia.
Lenkkeilyä lapsien kanssa ja paljon pitkin päivän pieniä käskyjä koiralle.
Koiralle leluja ettei hajota paikkoja.
tosi paljon noita koiraohjelmia ja joka kerta koira joutuu pois, kun alkaa näykkimään, mutta eipä näytä olevan vaikutusta.
Mä saan sen vauhdilla pois, JOSKUS juoksee suoraan sinne ihan itse, mutta lapsillahan ei ole niin paljon voimaa, mutta olen sanonut, että periksi ei saa antaa. Joka kerta siis laittavat sen koiran sinne, vaikka se yleensä tietää lisäpuremista, kun pitävät pannasta kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne leikit on lopetettu aina alkuunsa. On kokeiltu kehon kieltä. Käännetty selkä ja pidetty ilme täysin vakavana. Koiraan ei mitään vaikutusta. Alkaa hyppimään selkään, näykkii takaata, repii jopa hiuksia.
Koiraa ei ole voitu laittaa heti aidan taakse, koska haluan sillä olevan tilaa ja se tarkoittaa sitä, että se on isossa eteistilassa, josta lapset tulevat kotiin. Lasten huoneisiin sitä ei voi lukita, meidän makkariin se ei edes pääse ja mun mielestä kylppäri tai vaatehuone ovat aivan liian pieniä tiloja koiralle.
koira on tärkeämpi kuin lapset, ja koira tajuaa sen itsekin, siksi se kurmottaa teidän lapsia, eli ovat koiraanne alempana. Eli aidan taakse jätettävä, ellette saa sitä muuten oppimaan. Kait teillä jotain muutakin tilaa on kuin se eteinen?
vieraiden aikana koira käyttäytyy suht hyvin. Mä olen pidemmän aikaa tehnyt tuota, että kun vieraita tulee, niin koira jää isoo eteiseen odottamaan ja vaikka ovi on auki, niin koira odottaa useinmiten eikä ryntää hyppimään ja palkitsen sen sen jälkeen. Jos on narussa yksinään, niin silloin hyppimistä ei estä mikään.
Meillä on okt tontiksi tosi iso piha, joka on aidattu ja koira saa juosta siellä. Lisäksi mä teen pitkiä lenkkejä. Yksikään lenkki ei kestä koskaan alle tuntia, leikitään sisällä ja ulkona piilotusta ja on luita ja leluja, joita koira RAKASTAA repiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
useinmiten
huomaatko näitä sanoja, eli johdonmukaisuus puuttuu
Voin ihan tältä istumalta sanoa, että koira ei ole tärkeämpi kuin lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koira eristykseen aina kun lapset keskenään kotona. Jos lapset nyt alkavat ominpäin raahata sitä aidan taakse ja kouluttaa, ennustan todella ikäviä seurauksia.
Minulla on ollut todella kovapäinen koira. Sen kasvattaminen edellytti sitä, että käyttäytyy ÄÄRIMMÄISEN itsevarmasti koko ajan. Lapset eivät sellaiseen pysty, koska varmasti arkailevat purruksi tulemista.
ei koira ei esim. istu joka kerta odottamassa. Mutta se suht hyvin ei tarkoita sitä, että jos koira ryntää vieraita moikkaamaan, että mä annan moikata sen. Ei, mä lopetan sen heti alkuunsa. Koko ajanhan tässä hommia tehdään, mutta jos koira osaisi käyttäytyä, niin eihän mitään ongelmia olisi. Koko ajan on myös kehittynyt, jotkut asiat oppinut tosi nopeasti, mutta ne mitkä liittyvät puremiseen ja hyppimiseen eivät edisty oikein ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin ihan tältä istumalta sanoa, että koira ei ole tärkeämpi kuin lapset.
Oletko sinä se joka leikkii koiran kanssa? Saa siis sinun jakamattoman huomiosi aina? Nyt pitäisi näyttää että lapset tulee ennen koiraa arvojärjestyksessä. Ja miehesi vaikuttaa siltä, että ei oikeasti osallistu tuohon koiran kasvattamiseen, tavallaan passiivisesti torpedoi sinun kasvatuksesi.
Meillä koiralle ei puhuta mitään kun tullaan kotiin. Aikanaan mies alkoi aina heti leikkimään, mutta vain riehaantui siitä. Nyt siis pitkään jo tehty niin, että ei puhuta eikä huomioida koiraa kun tullaan kotiin. Sitten kun on saatu ulkovaatteet pois, ja esim. ruokakassit purettua ja koira rauhoittunut huomioidaan koirakin. Vieraat on meille sikäli ongelma, että osa vieraista ei tajua pitää suutaan kiinni, vaan lepertelee koiralle, vaikka näitä vieraita on käsketty olla hiljaa. En silti päästä koiraa vieraita tervehtimään ennen kuin on varmasti rauhallinen.
Meillä on koira tullut ennen lapsia taloon, joten ehkä eri tilanne kuin teillä. Mutta koiran pomottamista lapsia kohtaan ei ole millään muotoa hyväksytty, ei siis millään muotoa. Tosin eipä ole paljoa uhmannutkaan.
Tosin meidän koiralla tuo uhma ajoittui nimenomaan 3v. ikään, sitten pikkuhiljaa rauhoittui, terrieristä meillä kyse.
Lapsilta varmaan alkaa puuttumaan sitä sisäistä itsetuntoa, koska se pureminen sattuu. Yksi lapsista oli jo sitä mieltä, että haluaa koko koiran pois, kun se on niin kamala eikä koirien kuulu purra omijaan. Mä vain en ole luovuttaja tyyppiä ja olen ollut tähän saakka sitä mieltä, että kyllä se oppii, kun se kerran muissakin asioissa kehittyy ja tajuaa tosi äkkiä asioita.
Jos koira puree, niin en jättäisi sitä odottamaan vapaasti lapsia yksinään ja niin että lapset joutuu remmistä pitäen raahaamaan koiraa, joka sanomasi mukaan lisää koiran vastustusta. Ja miksi ei lisäisi?
Jos koiran vaan laittaa sivuun niin ettei se pääse puremaan tai hyppimään tai jos lapset saisivat turvallisesti koiran liikkumaan? Miksi koiraa vaan sinä komennat ja kehut eikä lapset?
Positiivisella asialla koiran saa toimimaan kuin pakotettuna pannasta repimällä. Miksi koiran pitäisikään totella lapsiasi jos koira ei heidän eteen mitään tee? Jos koira ei tottele lapsia niin et voi odottaa tätä koiralta silloin kun sinä tai mies jota koira tottelee (edes joskus).
Koiran kanssa pitää lapsienkin liikkua. Ei ole pointtina pitkä lenkki vaan se että koira tajuaa että tässä koko lauma kulkee.
Miten usein lenkität koiraa? Päivittäin? Kerran viikossa? Tunnin lenkki on jees keskipienelle koiralle muttei enää isolle.
9
Oletko sinä se joka leikkii koiran kanssa? Saa siis sinun jakamattoman huomiosi aina? Nyt pitäisi näyttää että lapset tulee ennen koiraa arvojärjestyksessä. Ja miehesi vaikuttaa siltä, että ei oikeasti osallistu tuohon koiran kasvattamiseen, tavallaan passiivisesti torpedoi sinun kasvatuksesi.
Meillä koiralle ei puhuta mitään kun tullaan kotiin. Aikanaan mies alkoi aina heti leikkimään, mutta vain riehaantui siitä. Nyt siis pitkään jo tehty niin, että ei puhuta eikä huomioida koiraa kun tullaan kotiin. Sitten kun on saatu ulkovaatteet pois, ja esim. ruokakassit purettua ja koira rauhoittunut huomioidaan koirakin. Vieraat on meille sikäli ongelma, että osa vieraista ei tajua pitää suutaan kiinni, vaan lepertelee koiralle, vaikka näitä vieraita on käsketty olla hiljaa. En silti päästä koiraa vieraita tervehtimään ennen kuin on varmasti rauhallinen.
Meillä on koira tullut ennen lapsia taloon, joten ehkä eri tilanne kuin teillä. Mutta koiran pomottamista lapsia kohtaan ei ole millään muotoa hyväksytty, ei siis millään muotoa. Tosin eipä ole paljoa uhmannutkaan.
Tosin meidän koiralla tuo uhma ajoittui nimenomaan 3v. ikään, sitten pikkuhiljaa rauhoittui, terrieristä meillä kyse.
liialliset aktiviteetit vain kiihdyttävät koiraa. Jättäisin kaiken leikkimisen pois, koiran kanssa ei saa leikkiä varsinkaan silloin jos koira aloittaa leikin. Jätä koira mahdollisimman vähälle huomiolle, jätä ylimääräiset aktiviteetit pois. Koira ei tarvitse jatkuvaa touhuamista, se vain nostaa koiran vireystasoa turhaan.
Koira ja lapset erikseen silloin kun aikuinen ei ole paikalle. Koira oman tilaansa jo ennen kuin lapset tulevat kotiin.
Koirien maailmassa se pomo ei kauheasti huomioi alempiarvoisia, alempiarvoiset taas liehittelevät (leikkivät jne) ylempiarvoista.
Kyllä koiran näykkäsykin sattuu!
Aikuisellakin vaikka on kovempi iho, mitä sä sekoilet?
Ja jos koira näykkii tottuneesti jo lapsia niin joskus puree vielä kunnolla ja koira päätyy piikille.
Sun lapset siis PELKÄÄ koiraa, ei se tarkoita että niitten sisäinen itsetunto on olematon vaan että teillä on kotona olento joka satuttaa lapsia ja he pelkää. Tämä taas ei helpota sitä että koira tottelisi ihmistä joka pelkää tätä ja koira saa vaan lisää valtaa omaan dominointiinsa.
9
Jokin ristiriita miehesi ja sinun välillä tuossa koiran kasvatuksessa? Kieltääkö miehesi koiraa jos tekee jotain?
Koiralla voi olla myös uhma? Ja eihän lapset kiusaa koira? Oletteko oikeasti olleet johdonmukaisia? Vai esim. vain sinä?