Lue keskustelun säännöt.
Olen lopen uupunut...
02.03.2012 |
Tähän elämään. Tuntuu, että mikään ei voi mennä helpoimman kautta.
Olen työssä käyvä äiti ja niin loppu, puhki, rikki.
Pienikin työ vaatii hirveästi että saan tehtyä.
Olen päivästä toiseen väsynyt ja alakuloinen, yritän parhaani, että lapseni ei vaistoa kamalaa oloani, aina en siihen pysty ja se saa minut vieläkin surullisemmaksi.
AHDISTAA, puristaa rintaa, haluaisin vain pois tästä kaikesta, en tiedä mitä tehdä!? itkettää, mutta en jaksa edes itkeä. Nämä fiilikset uutta ja jotain aivan kamalaa.
Yritin äidilleni jotain epämääräistä sepustaa, mutta totesi vain, että on jokin vaihe. VAIHE? miten helvetissä saan tämän vaiheen pois? Tuntuu, että sydämeni on revitty rinnastani ulos ja revitty palasiksi. En tunne juuri mitään muuta kuin surua ja ahdistusta. Haluan taas tuntea eläväni ja olla oma iloinen itseni.
auttakaa, olen todella, todella epätoivoinen.....
Vittuilevat viestit ei jaksa minua kiinnostaa joten älä tuhlaa omaa aikaasi. Olisi mukavaa jos saisin kokemuksia ja siitä miten on päässyt pois tästä paskasuosta. Kiitos ja anteeksi ruma kielenkäyttöni.
Kommentit (4)
ahdistuksesi pelkästään työasioista? Jos niin, työterveyslääkärin juttusille ja myös esimiehen kanssa pitää nyt vakavasti keskustella. Asioiden pitää muuttua. Älä uhraa itseäsi ja läheistesikin hyvinvointia työelämälle. Muuta asioita, sinulla on valta omaan elämääsi. Voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...hae muutosta tilanteeseen. Tarvitsetko lastenhoitoapua tai siivousapua? Pyydä ystävää avuksi tai palkkaa kotiapua.
Tai jos olet uupunut töistä, hae sairaslomaa ja juttele esimiehesi kanssa.
Minusta uupumus on merkki siitä, että nykyinen tilanne ei tyydytä, joten muuta sitä.
Jaksamista!
Kaytkö terapiassa? Oletko yh?
Nyt jotain kautta täytyy saada apua; mutta se on vaikeaa Suomessa. Onko lapset vielä neuvolanpiirissä? Sitä kautta voi lähteä etsimään apua; nopeammin onnistuu ihan terveyskeskuslääkärin kautta mielenterveystoimistoon ja sieltä hoidon kartoitukseen mutta jonot on pitkiä
Onko työsi jotenkin kuormittava tai epämieluinen? Vai onko sinulla liikaa töitä?
Itse olin uupunut työstä joka ei antanut mitään. Työkaverin kanssa oli myös ongelmia. Ratkaisuni oli lähteä opiskelemaan uutta alaa ja olen siitä saanut uutta potkua elämääni. Jaksan paremmin muuta arkea.
Sitten on tietysti perinteiset vaihtoehdot tehdä lyhyempää päivää tai viikkoa tai sitten vaihtaa työpaikkaa.