Lue keskustelun säännöt.
10 vuotta sitten itkeä tuhersin miehelle lapsettomuudesta
01.03.2012 |
Olimme päättäneet ostaa yhteisen asunnon ja toki siinä tuli sitten keskusteltua myös tulevaisuuden haaveista ja siitä, millaista elämää haluamme yhdessä viettää. Minulta pääsi itku, kun kysyin mieheltäni onko hän valmis viettämään elämänsä kanssani vaikka en haluaisikaan koskaan lapsia. Hän sanoi, että on. Se oli minulle suuri helpotus, vaikka tiesinkin että mieheni ei ole erityisen lapsirakas koskaan ollutkaan. Koin kuitenkin olevani jollain tavalla "viallinen" nainen, kun en kokenut halua ryhtyä äidiksi. Se oli kriisin paikka.
Tästä on nyt kymmenen vuotta ja olemme onnellisesti yhdessä. Kaksin :)
Päätin jakaa tämän kertomuksen lähinnä siksi, että ymmärtäisitte paremmin meitä vapaaehtoisesti lapsettomia naisia. Emme ole kylmän tunteettomia, vaikka niin monesti saa lukea.
Kommentit (2)
ja jos joku sanoisi häntä kylmäksi ja tunteettomaksi, voisin pyörtyä hämmästyksestä. empaattisempaa, lämpimämpää ja rakastavampaa ihmistä saa hakea. hän ei vain koe kaipaavansa lapsia. minun lapsiani - kolme aikuista lasta - hän on aina silti kohdellut kuin prinsessoja. välillä tuntuu, että hän on tyttärieni kanssa jopa läheisempi kuin itse olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitenkään erityisen kylminä. Ihmisen luonteesta se on kiinni, ei siitä onko lapsia vai ei.