Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Hyysäävät äidit on itse tehnyt vauvasta vaativan!
28.02.2012 |
Vaativaa vauvaa harva jaksaa kovin pitkään, mutta sanotaanko, että jos vauva tottuu pienestäkin inahduksesta, että äiti tulee lepertelee ja paapomaan niin tottakai se käyttää tilannetta aina hyväksi. Vaikka ei tietoisesti hirveesto asiasta tajuais, mutta vauva oppii kyllä rytmin ja että huutaessa palvellaan.
Mun moni ystävä on tehny niin, että välillä (jos tiennyt vauvalla olevan kaikki hyvin, perustarpeet hoidettu) että jos huomiosta rupee nitisemään, niin saa nitistäkkin jonkunaikaa, vauva ei siihen kuole. Oppii odottamaan ja on muuten pirun ihania ja tyynejä lapsia/vauvoja. Ei herkästä hermostu ja itkee vaan, kun on oikeesti joku hätä.
Sellaiset vauvat, jotka rääkyy pienestä tai huomiosta, ovat todella rasittavia, mutta eihän nämä nokka kiinni vauvassa kokoajan olevat äidit sitä tajua, että muiden mielestä niiden huutava pentu on ärsyttävä ja ei todellakaan mikään ihana.
Kaikki vauvat ei ole ihania vaikka kuinka kuvittelisitte, mutta tyynemmät ja etenkin iloiset lapset ja vauvat on ihan ylisuloisia.
Itse myös omia lapsia tulevaisuudessa en höllä kokoaikaa joka kitinään tai huomionhakuun. Perustarpeista huolehtiminen ja jutteleminen on aivan eri asia, kuin kokoajan vauvan ehdoilla elely ja jokaiseen inahdukseen hyysäys.
Vauvallekkin on hyvä opettaa pienestä asti, että hän ei ole ainoa huomionkohde. On muitakin, kuin hän eikä kaikki ihmiset hänelle paikassa kun paikassa halua antaa huomiota, sillä muilla ihmisillä on muut huomionkohteet, kun tämä itseään maailman napana pitävä vauva,joka kuvittelee, että hänelle pitäisi pitää seuraa kokoajan kun hän vain haluaa.
vauvan voi opettaa välillä olemaan itsekseen esim. Sitterissä, jos äiti laittaa ruokaa tai on muiden lasten kanssa. Tämänkin vauva on hyvä oppia, ettei ole ainut ihminen maailmassa.
Se, ken vauvaa kokoajan hyysää, eikä anna odottaa edes seuranhakua, tulee varmasti vaativa. Kun ei ole koskaan joutunut odottaa mitään, koska hän aina ensin, kusi äiti vaikka housuihinsa samalla, niin ei vauva myöhemminkään ymmärrä asiaa, että talossa on muitakin huomionkohteita.
Kommentit (21)
mulla on kolme joista yksi oli vaativa vauva. Vaativaksi hänet määrittelin koska vauva nukkui todella vähän ja pienissä pätkissä. Miksi???
Minä olen taas sitä mieltä että vauvalle kuuluu kaikki huomio minkä sille ehditään antaa. Äidin, isän, sisrusten ja kuka kulloinkin on kylässä. Vauvoja ei voi helliä eikä rakastaa liikaa.
t. kolmen mukavan ja helpon lapsen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ainakin itelläni ei hermo kestä sitä kitinää. Voin sanoa että mun hermot kestää paremmin jopa sitä itkua kun sitä kitinää ja vitinää. Joo se on mustakin totta että esim vessasta ei tartte heti housut kintuissa juosta jos vauva vänkää lattialla, mutta yleisesti ottaen en tod jaksa kuunnella sitä kitinää esim 20 min putkeen.
Lapsesta tulee "kiltti" sillä, että hänen tarpeisiinsa vastataan ja itkuunsa/nauruunsa reagoidaan. Sen ei tarvitse olla välitöntä syliinottoa - siihen ei ainakaan useamman lapsen äiti heti aina pysty - mutta silloinkin lapsen itkuun pitää reagoida juttelemalla, katsella.
Ei lapsi tietenkään rikki mene siitä, että joskus ehtii itkeskellä makkarissa hetken ennen kuin äiti ehättää paikalle. Mutta lasten suurimmat psyykkiset vauriot saadaan kyllä aikaan nimenomaan sillä, että heidän kontaktinkaipuuseensa EI reagoida, siis säännöllisemmin sivuutetaan.
Joten älä ihmeessä ala lasta "karaista" tai "kouluttaa". Psyykkisesti vaurioitunut lapsi ei itke, koska ei enää osaa luottaa siihen, että itkuun vastataan - tätä et takuulla lapsellesi halua. Tuollaista kontaktinottokyvyttömyyttä esiintyy esim. Itä-Euroopan pahamaineisissa orpokodeissa, joissa lapsia on menneinä aikoina makuutettu pinnasängyssä päivätolkulla ilman hoivaa.
synnynäinen temperamentti ? jokainen yksilö nimittäin omaa syntyessään tietynlaisen temperamentin, joten ihan oikeastikin on olemassa vauvoja, jotka ovat vaativia, teit niin tai näin.
Tukahdutettu aggressio huokuu kankean ja köyhän kielenkäyttösi rakosista.
Voi sitteriin hylättyä ap-parkaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää muillekkin olla ainut huomion kohde.?! Okei, entä jos muut huomioi esim. Juhlissa joidenkin koiraa enemmän, ku sun vauvaas?
Sun vauva ei välttämättä kaikkien mielestä ole mikään ihme olento.
Kyllä voi vauvan lelliä piloille, sä teet vaan hallaa sille, koska opetat siitä sellaisen muita kunnioittamatoman minäminminä ihmisen. Onnea sille tielle, sun lapsilla on loistava tulevaisuus
Minäminäminä-ajatuksien kanssa. ;)
Pientä vauvaa ei voi sylitellä ja hemmotella liikaa!
Arvasin, että aloittaja on joku 15v teini!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siihen "vaativuuteen" löytyy kyllä muitakin syitä. Olen itse kahden lapsen äiti, joista nuorempi on varmaan monen ulkopuolisen mielestä tällainen vaativa, hemmoteltu kitisijä. Olen kyllä itsekin saanut kuulla viittauksia liiallisesta paapomisesta. Mutta miten mulla olis enemmän aikaa paapoa kakkosta piloille, kun ykköstäkään en ole ehtinyt?
Puolen vuoden iässä meidän kuopukselta todettiin lääkärissä refluksi, joka aiheutti huonot yöt ja kipua sen verran että itkuisuus selittyi tällä. lääkityksen myötä elämä on muuttunut parempaan. Ihan samalla lailla olen lasta kohdellut ennen ja jälkeen diagnoosin.
murrosikäinen, joka saanut uusperheessä pikkusisaruksen ja potee karvasta mustasukkaisuutta tämän saamasta huomiosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jokainen toivottavasti tietää että lapsen itkuun on vastattava heti, muuten perusturvallisuus häiriintyy.
Älä viitsi kirjoittaa tuollaisia provoja totuutena tänne, joku voi vielä uskoa.
Siihen on ihan syy miksi vauva itkee ja miksi äidistä tuntuu että pitää heti mennä... huvittavaa tuo että vauvaa voisi jotenkin opettaa. Tiedätkö muuten että monesti adoptoidut lapset varsinkin ulkomailta eivät itke? Syy siihen on se että ovat oppineet ettei se hyödytä koska kukaan ei tule kuitenkaan.
Ymmärrätkö kuinka paljon tunne-elämän ongelmia on tällaisella vauvalla?
Joskus saa vähän aikaa odottaa ja se on ihan tervettä. Meillä tosi lepponen ja tyyni vauva. En itsekkään tykkää joka asiasta huomionkipeitä vauvoja, vaikka äiti olenkin. Oma lapsi aina ihanin, mutta vauvoja on erilaisis eikä kaikista tarvitse tykätäkkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää muillekkin olla ainut huomion kohde.?! Okei, entä jos muut huomioi esim. Juhlissa joidenkin koiraa enemmän, ku sun vauvaas? Sun vauva ei välttämättä kaikkien mielestä ole mikään ihme olento. Kyllä voi vauvan lelliä piloille, sä teet vaan hallaa sille, koska opetat siitä sellaisen muita kunnioittamatoman minäminminä ihmisen. Onnea sille tielle, sun lapsilla on loistava tulevaisuus Minäminäminä-ajatuksien kanssa. ;)
Päivän parhaat naurut!
Eikä naurun syy pahemmin selittelyä kaipaa.
t: 3 lapsen äiti + perhetyöntekijä (juuri vauvaperheissä)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta tulee yh vauvan äiti pian ja mua on alkanu huolettaa, että täytyykö mun pitää sitä vauvaa oikeesti kokoajan sylissä? Mulla on kerran ollu jännetupin ja ranne tulehdus ja joudunko silti kantamaan vauvaa vaikka käsi kramppaiskin? Mitäs
Jos olen vessassa, joudunko kakkaamaan housuun, koska voi mennä ehkä alle minuutti, että pääsen ottaa taas vauvan syliin? Entä jos puhelin soi, tai joudun tekee ruokaa. En viitsis kuuman hellan ääreen vauvaa ottaa?
Voinko muuten velvoittaa esim. kaupassa muita kattomaan vauvaani, koska sovitan vaatteita? Eikö muiden tehtävä ole nlmenomaan osoittaa ihailuni vauvaani, koska senhän täytyy olla muillekkin päivien ilo?
Jopa muiden ihmisten omat lemmikitkään eivät saa olla niin tärkeä, kuin minun tuntematon vauva. Muidenhan pitää palvella minua ja vauvaani, koska onhan mulla vauva kuitenki, mikä on kaikkia muita ihmisiä tärkeämpi, ja kaikkien on ryhdyttävä ihailemaan vauvaani, kukaan ei saa olla kiinnostumaton vauvastani.
Musta tulee yh vauvan äiti pian ja mua on alkanu huolettaa, että täytyykö mun pitää sitä vauvaa oikeesti kokoajan sylissä? Mulla on kerran ollu jännetupin ja ranne tulehdus ja joudunko silti kantamaan vauvaa vaikka käsi kramppaiskin? Mitäs Jos olen vessassa, joudunko kakkaamaan housuun, koska voi mennä ehkä alle minuutti, että pääsen ottaa taas vauvan syliin? Entä jos puhelin soi, tai joudun tekee ruokaa. En viitsis kuuman hellan ääreen vauvaa ottaa? Voinko muuten velvoittaa esim. kaupassa muita kattomaan vauvaani, koska sovitan vaatteita? Eikö muiden tehtävä ole nlmenomaan osoittaa ihailuni vauvaani, koska senhän täytyy olla muillekkin päivien ilo? Jopa muiden ihmisten omat lemmikitkään eivät saa olla niin tärkeä, kuin minun tuntematon vauva. Muidenhan pitää palvella minua ja vauvaani, koska onhan mulla vauva kuitenki, mikä on kaikkia muita ihmisiä tärkeämpi, ja kaikkien on ryhdyttävä ihailemaan vauvaani, kukaan ei saa olla kiinnostumaton vauvastani.
noin heikolla ällillä ei kannata lapsia hankkia. Näin se vaan on.
Tsiisus näitä palstaprovoja. Ajatelkaapa, jos joku oikeasti olisi noin typerä?
Kyllä susta kasvaa joskus aikuinen kun saat omia lapsia ja hoksaat että olinpas tyhmä kun ajattelin asioista niin mustavalkoisesti. Anna ajan kulua ja pään viisastua.
Musta tulee yh vauvan äiti pian ja mua on alkanu huolettaa, että täytyykö mun pitää sitä vauvaa oikeesti kokoajan sylissä? Mulla on kerran ollu jännetupin ja ranne tulehdus ja joudunko silti kantamaan vauvaa vaikka käsi kramppaiskin? Mitäs Jos olen vessassa, joudunko kakkaamaan housuun, koska voi mennä ehkä alle minuutti, että pääsen ottaa taas vauvan syliin? Entä jos puhelin soi, tai joudun tekee ruokaa. En viitsis kuuman hellan ääreen vauvaa ottaa? Voinko muuten velvoittaa esim. kaupassa muita kattomaan vauvaani, koska sovitan vaatteita? Eikö muiden tehtävä ole nlmenomaan osoittaa ihailuni vauvaani, koska senhän täytyy olla muillekkin päivien ilo? Jopa muiden ihmisten omat lemmikitkään eivät saa olla niin tärkeä, kuin minun tuntematon vauva. Muidenhan pitää palvella minua ja vauvaani, koska onhan mulla vauva kuitenki, mikä on kaikkia muita ihmisiä tärkeämpi, ja kaikkien on ryhdyttävä ihailemaan vauvaani, kukaan ei saa olla kiinnostumaton vauvastani.
noin heikolla ällillä ei kannata lapsia hankkia. Näin se vaan on.Tsiisus näitä palstaprovoja. Ajatelkaapa, jos joku oikeasti olisi noin typerä?
Just näin! Mutta, näitähän ihan OIKEASTI on.
Musta tulee yh vauvan äiti pian ja mua on alkanu huolettaa, että täytyykö mun pitää sitä vauvaa oikeesti kokoajan sylissä? Mulla on kerran ollu jännetupin ja ranne tulehdus ja joudunko silti kantamaan vauvaa vaikka käsi kramppaiskin? Mitäs Jos olen vessassa, joudunko kakkaamaan housuun, koska voi mennä ehkä alle minuutti, että pääsen ottaa taas vauvan syliin? Entä jos puhelin soi, tai joudun tekee ruokaa. En viitsis kuuman hellan ääreen vauvaa ottaa? Voinko muuten velvoittaa esim. kaupassa muita kattomaan vauvaani, koska sovitan vaatteita? Eikö muiden tehtävä ole nlmenomaan osoittaa ihailuni vauvaani, koska senhän täytyy olla muillekkin päivien ilo? Jopa muiden ihmisten omat lemmikitkään eivät saa olla niin tärkeä, kuin minun tuntematon vauva. Muidenhan pitää palvella minua ja vauvaani, koska onhan mulla vauva kuitenki, mikä on kaikkia muita ihmisiä tärkeämpi, ja kaikkien on ryhdyttävä ihailemaan vauvaani, kukaan ei saa olla kiinnostumaton vauvastani.
Kyse ei ole siitä, että MUIDEN pitäisi hoitaa vauvaasi. Vaan siitä, että SINUN pitää. Ja normaaliäiti reagoikin ihan luontaisesti vauvansa itkuun, psyykkisesti sairaat on sitten asia erikseen.
Tässä ei myöskään sanottu, että vauva ei saisi sekuntiakaan itkeä, vaan että itkuun reagoidaan jollain tavalla (syliin otto, rauhoittava puhe+katsekontakti) mahdollisimman nopeasti. Siis MAHDOLLISIMMAN nopeasti.
Mikä on ihan eri kuin että alkaisi TAHALLAAN KARAISTA JA KOULUA LASTA kuten ap suunnittelee tekevänsä (toivottavasti hänkin on huono provo).
joka itkuttomuudellaan on MUIDEN mielestä söötti näyttelyesine ja halinalle.
Vaan sun tehtäväsi on äitinä vastata lapsesi tarpeisiin mahdollisimman tiiviisti ja antaa hänelle maksimimäärä rakkautta ja hoivaa. Hän on ihmislapsi, ei mikään koiranpentu, jota esitellään pissis-kavereille ostarilla.
Alue: Aihe vapaa
Buahhahhhaaa!