Huonosti nukkuvien vanhemmat, miten kestätte?

Meillä 1,5 vuotias herää useamman kerran yössä, mutta vähintään 5 kertaa ja yleensä n. 10... Pahimmillaan menin laskuissa sekaisin, mutta varmaan yli 20 herätystä. Nukuin koiran unta ja jaksoin päivät ihan hyvin, illalla aloin tosin sekoilla, jos en päässyt ajoissa nukkumaan. Illalla sain kuitenkin n. 2 tuntia keskeytymätöntä unta, koska lapsi nukkuin 21-23 ihan ok.

Mutta nyt olen viikoilla 31 ja aivan kuoleman väsynyt, alkuraskudesta nukahtelin minne sattuu kotona ja join luvattoman paljon kahvia :( Nyt en enää nukahtele, mutta päivät menee ihan sumussa ja en saa mitään tehtyä... Odotan vain, että pääsisin synnyttämään ja edes osa vireystasosta palaisi ennalleen.

Mies auttaa, minkä jaksaa, mutta hän tekee pitkää päivää töissä ja en viitsi häntä kuormittaa sen enempää... Lapsi on päivät iloinen ja nukkuu päiväunia noin tunnin, silloin minäkin saan iskeä vaakatasoon ja päikkäreistä on tullutkin päivän kohokohta. Allergioita ei ole, unikoulut eivät ole auttaneet. Lapsi vain on kertakaikkisen herkkäuninen tai kuten neuvola sanoi "huono nukkumaan" :/

Jaksamista valvojien vanhemmille!

Käy sinäkin lastenlääkärin juttusilla. Tuollainen ei ole normaalia. Taustalla on pakko olla jokin fyysinen ongelma.

T: saman kokenut ja apua saanut

vain yksi lapsi(olin yh lapsen 3 ekaa elinvuotta) juuri tämän huonon nukkumisen vuoksi.

Hän oppi nukkumaan kokonaisia öitä vasta 8-vuotiaana.



Nyt poika on 11-vuotias ja on edelleen vähäuninen, mutta ei enää herätä yöllä.



Aamulla en edelleenkään voi nukkua pitkään kun tyyppi herättelee milloin minkäkin syyn takia. Välillä saan infernaalisen raivokohtauksen kun en edes viikonloppuaamuina saa nukkua, mutta aika vähän tuokaan auttaa.



Toivottavasti yleinen asevelvollisuus on vielä voimassa 10 vuoden kuluttua että edes inttiin tuon saisi pois nurkista pyörimästä aamuisin...

Miellä vanhempi lapsi nukkui vauvana äärimmäisen huonosti. Nyt poika on 10 ja kaikki mahdolliset unihäiriöt on meillä koettu.



Edelleenkin poika herättää minut vähintään kahdesti yössä...



Se siitä "vauvat valvottaa"...

Meillä 1,5 vuotias herää useamman kerran yössä, mutta vähintään 5 kertaa ja yleensä n. 10... Pahimmillaan menin laskuissa sekaisin, mutta varmaan yli 20 herätystä. Nukuin koiran unta ja jaksoin päivät ihan hyvin, illalla aloin tosin sekoilla, jos en päässyt ajoissa nukkumaan. Illalla sain kuitenkin n. 2 tuntia keskeytymätöntä unta, koska lapsi nukkuin 21-23 ihan ok.

Mutta nyt olen viikoilla 31 ja aivan kuoleman väsynyt, alkuraskudesta nukahtelin minne sattuu kotona ja join luvattoman paljon kahvia :( Nyt en enää nukahtele, mutta päivät menee ihan sumussa ja en saa mitään tehtyä... Odotan vain, että pääsisin synnyttämään ja edes osa vireystasosta palaisi ennalleen.

Mies auttaa, minkä jaksaa, mutta hän tekee pitkää päivää töissä ja en viitsi häntä kuormittaa sen enempää... Lapsi on päivät iloinen ja nukkuu päiväunia noin tunnin, silloin minäkin saan iskeä vaakatasoon ja päikkäreistä on tullutkin päivän kohokohta. Allergioita ei ole, unikoulut eivät ole auttaneet. Lapsi vain on kertakaikkisen herkkäuninen tai kuten neuvola sanoi "huono nukkumaan" :/

Jaksamista valvojien vanhemmille!

Käy sinäkin lastenlääkärin juttusilla. Tuollainen ei ole normaalia. Taustalla on pakko olla jokin fyysinen ongelma.

T: saman kokenut ja apua saanut

Mikä teillä selvisi syyksi? Meillä tyttö selvisi kirkkaasti kaikista maito-/vilja-altistuksista ja itse olen kokeillut jättämällä esim. munan, kalan ja monta muuta pois kahdeksi viikoksi. Mutta ei auttanut...

Lasten lääkäri ei löytänyt mitään vikaa, korvat puhtaat, lapsi ei ole kipeän oloinen herätessään. Rauhoittuu heti, kun menen paikalle. Silloin tällöin onnistuu nukahtamaan itsestään uudestaan, ei läheskään aina. Se väsynyt 23:nen

sillä seurauksella, että mulla puhkesi fibromyalgia näiden heräilyjen seurauksena...

Nyt molemmat (3v3kk ja 1v9kk) on nukkunu n.4kk nätisti mutta minä se vaan valvon edelleen. Herään kellon tarkkaan samoihin aikoihin kun on pari vuotta tottunut heräämään. Päivät menee ihan sumussa ja joudun tarkistelemaan monta kertaa asioita että tuliko varmasti tehtyä tai sanottua :/ Kiva olis tosiaan tietää että koska helpottaa? Vai helpottaako vasta kun on hakenut lekurista apua?

nukahtamislääkkeet vähäksi aikaa, jotta sai kierteen katkaistua. Auttoi kyllä, mutta jännään slti joskus vielä nukkumaanmenoa. Tsemppiä!

En ota kantaa mihinkään lääketieteelliseen tai muuhun vaan kerron miten me selvittiin kahden pikkuisen kanssa (joista toinen heräili parin tunnin välein). Ensinnäkin sovittiin että äiti sai nukkua sunnuntaiaamut ja iskä lauantaiaamut. Samoin viikonloppuisin kun mies oli kotona niin sain nukkua oikeat päikkärit, se latasi akkuja. Jos oli oikein huono jakso viikolla ja tunsin että nyt rupeaa pää sekoaa, niin pistin miehelle tekstarin että kun tulet töistä niin painun päikkäreille. Näin mieskin oli "henkisesti" valmistautunut että työpäivä jatkuu kotirumballa.



Parin viikon välein mummu tuli katsomaan muksuja siten että sain otetuksi päikkärit keskellä viikkoa.



En ymmäärrä miksi jollakulla on tarve kertoa jotain sankaritarinoita kuinka pärjäsi ilman unta. se on nyt vaan niin että ihminen tarvitsee unta ja jos kuluu pitkä aika ilman unen REM-vaighetta (johon tarvitaan yleensä se 3 tunnin jakso) niin päässä rupeaa oikeasti heittämään. Meillä mies tajusi ihan oikeasti mitä yöheräilyt tarkoitti kun rupesin "sekoilemaan"; lähdin kauppaan ilman lompakkoa, en muistanut olinko imettänyt (siis kun peittelin vauvaa imetyksen jälkeen, rupesinkin imettämään uudestaan), jne.



Ap, kyllä se sitten joskus helpottaa.

tai sitten minä en valita turhasta...

En ymmäärrä miksi jollakulla on tarve kertoa jotain sankaritarinoita kuinka pärjäsi ilman unta. se on nyt vaan niin että ihminen tarvitsee unta ja jos kuluu pitkä aika ilman unen REM-vaighetta (johon tarvitaan yleensä se 3 tunnin jakso) niin päässä rupeaa oikeasti heittämään. Meillä mies tajusi ihan oikeasti mitä yöheräilyt tarkoitti kun rupesin "sekoilemaan"; lähdin kauppaan ilman lompakkoa, en muistanut olinko imettänyt (siis kun peittelin vauvaa imetyksen jälkeen, rupesinkin imettämään uudestaan), jne.

Ap, kyllä se sitten joskus helpottaa.

Minkälainen on lapsien nukahtamistilanne? Nukutatteko heitä vieressä istuen vai nukahtavatko itsekseen? Asiantuntijoiden mukaan ylivoimaisesti suurin osa näistä nukkumisongelmista on uniassosiaatio-ongelmia. Eli kun lapsi tottuu nukahtamaan aikuinen vierellä, hän yöllä havahtuessaan vaatii taas saman tilanteen pystyäkseen nukahtamaan.



Tämä ongelman ratkaisemiseksi ei ole muuta keinoa kuin opettaa lapset nukahtamaan itsekseen. Se voi vaatia jonkunlaista unikoulua mutta kannattaa varmasti.



Varmasti olet todella väsynyt ja en usko, että kannattaa odottaa mihinkään seuraavaan neuvolaan. Nyt vaan rohkeasti apua hakemaan ja ratkaisuja etsimään.

Meillä 1,5 vuotias herää useamman kerran yössä, mutta vähintään 5 kertaa ja yleensä n. 10... Pahimmillaan menin laskuissa sekaisin, mutta varmaan yli 20 herätystä. Nukuin koiran unta ja jaksoin päivät ihan hyvin, illalla aloin tosin sekoilla, jos en päässyt ajoissa nukkumaan. Illalla sain kuitenkin n. 2 tuntia keskeytymätöntä unta, koska lapsi nukkuin 21-23 ihan ok.

Mutta nyt olen viikoilla 31 ja aivan kuoleman väsynyt, alkuraskudesta nukahtelin minne sattuu kotona ja join luvattoman paljon kahvia :( Nyt en enää nukahtele, mutta päivät menee ihan sumussa ja en saa mitään tehtyä... Odotan vain, että pääsisin synnyttämään ja edes osa vireystasosta palaisi ennalleen.

Mies auttaa, minkä jaksaa, mutta hän tekee pitkää päivää töissä ja en viitsi häntä kuormittaa sen enempää... Lapsi on päivät iloinen ja nukkuu päiväunia noin tunnin, silloin minäkin saan iskeä vaakatasoon ja päikkäreistä on tullutkin päivän kohokohta. Allergioita ei ole, unikoulut eivät ole auttaneet. Lapsi vain on kertakaikkisen herkkäuninen tai kuten neuvola sanoi "huono nukkumaan" :/

Jaksamista valvojien vanhemmille!

Käy sinäkin lastenlääkärin juttusilla. Tuollainen ei ole normaalia. Taustalla on pakko olla jokin fyysinen ongelma.

T: saman kokenut ja apua saanut

Mikä teillä selvisi syyksi? Meillä tyttö selvisi kirkkaasti kaikista maito-/vilja-altistuksista ja itse olen kokeillut jättämällä esim. munan, kalan ja monta muuta pois kahdeksi viikoksi. Mutta ei auttanut...

Lasten lääkäri ei löytänyt mitään vikaa, korvat puhtaat, lapsi ei ole kipeän oloinen herätessään. Rauhoittuu heti, kun menen paikalle. Silloin tällöin onnistuu nukahtamaan itsestään uudestaan, ei läheskään aina. Se väsynyt 23:nen

Silent refluksi, ei siis oksennellut tai ollut mitään paino-ongelmia. Vastasin tuolla ylempänä jo ap:llekin. Ainut havaittava oire oli just nuo yöt tai tilanteet, joissa piti maata, olla vaakatasossa. Lapsi oppi tosi nopeesti liikkumaan ja nousi ylös (eikä sen jälkeen paikoillaan ollutkaan). Yöt oli ihan järkkyjä, parikymmentä herätystäkin yössä oli ihan normimeininkiä.

Kannattaa googletelle silent reflux tms ja lueskella, onko tutun kuuloisia tarinoita. Veisin kyllä sinun tilanteessa lastenlääkärille ja pyytäisin saada kokeilla jotain refluksilääkettä.

Se nukkuminen (ja ennenkaikkea lapsen hyvinvointi) voi olla niin pienestä kiinni kuin yksi lääke/päivä.

Meillä esikoinen oli tosi huono nukkuja pitkään. Yöheräämiset loppui joskus 3 vanhana... Siihen kun MINÄ päätin että nyt riittää! Kaksi yötä jaksoi kiukutella ja sen jälkeen nukkui yö hyvin!



Tokan kanssa tein erilailla. 1 vuotiaaksi söi yöllä.. Sitten lopetin. Yhden yön kiukutteli ja protestoi ja sen jälkeen loppui!

siis nyt sain voimaa ja haen sen refluksilääkityksen pienemmälle, isomman kanssahan ei ongelmia enää ole.



Itse söin yhdessä vaiheessa lääkkeitä, kun aloin saamaan paniikkikohtauksia. Siis miksi ihmeessä mä voin itse syödä lääkkeitä, mutta vauvalle/ lapselle tuntuu niin vaikealta antaa. No, äly hoi, mulla se on tässä on sumentunut. Mutta nyt hoidan asian kuntoon.



Kiitos myös vinkeistä. Lapset on välillä nukkuneet perhepedissä, välillä omassa huoneessa. Tulos on ihan sama. Tällä hetkellä nukkuvat omissa sängyissään aikuisten makkarissa. Nukahtavat omiin sänkyihin, kun talossa on hiljaista (mennään yhtä aikaa nukkumaan).



Nukahtavat hetken itkettyään (kapinoituaan). Mutta siis varmasti jokin uniassosiaatio-ongelma lienee mahdollinen. Vuorottelusta. Ei ole meillä oikein onnistunut, kun herään "meteliin", vaikka edellisessä elämässä olisin voinut nukkua vaikka naapurissa porattaisiin. Muutenkin uni aika herkkää, koiranunta. Jos nukun päikkärit kuudelta, kun mies tulee, en saa unta ennen kahta.



Mun ongelmana vielä ollut ehkä se, etten ole luottanut tarpeeksi itseeni. Anoppi on lääkäri (ei tosin lastenlääkäri) ja pari kertaa kun lapset ovat olleet siellä yökylässä, eivät ole juurikaan kuulemma heräilleet. Anoppi on kiikutellut tänne kaikki unikirjoja ja olen niitä lukenut varmaan 17. Kaikki mun mielestä meidän perheelle sopiva on koettu. Lisäksi tosiaan kun olen kavereiden/perheen kanssa jutellut, olen saanut empatiaa, mutta myös tällaista "sellaista se on!" " kyllä minäkin olen valvonut". En tosiaan kaipaa kilpailua, kuka on/ollut väsynein, vaan ihan unta.



Neuvolassa kun raskaana olin, vara"täti" käski käydä juttelemassa jonkun kanssa. sanoin sillekin, että en nyt juttelua kaipaa, vaan unta. Tuntuu, ettei yksi kaksi yötä juuri auta.



Mutta iso kiitos ja halaus teille tsempeistä. Ja sille yhdelle onnekkaalle, joka ilman unta pärjää, niin kirkas kruunu, ole hyvä. Mä en nyt vaan pärjää ilman unta. Vuorotyö ok, olen kokeillut. Mutta silloin saatoin nukkua päivällä ne unet.

22-vuotiaana, ja kun huomasimme että esikoinen on huono nukkuja jo vauvasta asti

niin toinen tehtiin vasta sitten kun minäkin noin päällisin puolin sain nukkua jo kokonaisia öitä



onneksi tää kuopus alkoi jo nukkumaan hyvin 3kk vanhana =) n.2-3 herätystä... 6kk ikäisenä n.1 herätys ja siitä sitten jo nukuttii koko yö =)

ja niin kun pelkäsin et kuopus on yhtä huono nukkuja kuin isoveljensäkkin... onneks ei ollut..

Vettä on annettu, jotta hiljenee, eikä herätä veljeä. Samoin jos herää "liikaa" ei enää jatka unia vaan nousee sängystä puuhailemaan. Siis yhdessä vaiheessa valvoskeli yöllä 2-3 tuntia, sekin oli aika horroria.



ja vaippa vaihdetaan siksi, ettei tule sänkyyn läpi.

Nyt molemmat (3v3kk ja 1v9kk) on nukkunu n.4kk nätisti mutta minä se vaan valvon edelleen. Herään kellon tarkkaan samoihin aikoihin kun on pari vuotta tottunut heräämään. Päivät menee ihan sumussa ja joudun tarkistelemaan monta kertaa asioita että tuliko varmasti tehtyä tai sanottua :/



Kiva olis tosiaan tietää että koska helpottaa? Vai helpottaako vasta kun on hakenut lekurista apua?

ovat nyt 7 v ja kohta 4 v, ja oikeastaan nyt vasta nukkuvat molemmat kokonaisia öitä. Tai isompi käy kerran yössä vessassa, mutta tekee sen itsenäisesti.



Monta vuotta meni heräillessä ja valvoessa, eivätkä omat yöunet ole kyllä palanneet. Saatan nukkua 3-4 asti yhtenäisesti, sen jälkeen on enimmäkseen torkahtelua ja pätkäunta. Aina ei sitäkään.



Kyllä väsymys vaikuttaa edelleen elämään, vaikka nyt saakin nukkua enemmän kuin moneen vuoteen. Toivon todella, että unenlahjat parantuvat vielä.



Tosin eräs lapseton ystäväni on alkanut kärsiä samanlaisesta aamuyön heräämisestä. Ollaan puhuttu, että ehkä liittyy jotenkin ikääntymiseen ja hormonitoimintaankin... Mutta eihän tuo lasten takia heräily ainakaan tilannetta paranna.



Tsemppiä ja jaksamista, ap!

toinen jäi suosiolla pitämään koko vanhempainvapaan vaikka oltiin suunniteltu alunperin muuta. Rankkaagan se silti oli, mutta toiselle helpompaa olla lahden lapsen kanssa kotona väsyneenä...

Meillä lapset alakouluiässä, vasta nyt alkaa helpottaa, vieläkin toinen herää 1-2 kertaa joka yö, toinen nukkuu useammin täysin heräämättä. Nukun aina nokkaunet n klo puol kuus illalla kun lapset katsoo ohjelman telkusta...näin mennään...olen luopunut ajatuksesta että enää ikinä saisin täysin katkeamattomia yöunia. Jotenkin vaan olen tähän jo tottunut ja varmaan ne yöunet alkaa vähenemään jo oman ikääntymisenkin myötä. Silti muistelen joskun haikeana kun vois vaan pistää pään tyynyyn ja nukkua aamuun asti ilman jatkuvia hätkähdyksiä. Saat sympatiani, vaikka en pysty sua mitenkään auttamaan, valitettavasti!

meillä isompi lapsi oli todella huono nukkuja. Kun hän oli 3v, en enää jaksanut. Hän siis sai sellaisi huutokohtauksia öisin, jotka menivät milloin kauhukohtausten ja milloin minkäkin piikkiin, esim päiväkodin tms. tapahtumien.



En siis enää jaksanut ja vein lastenlääkärille. Aikamme siinä juteltiin kaikesta (alkaen vauva-ajan nukkumisista yms) ja lääkäri kyseli kaikenlaista. Päädyttiin kokeilemaan refluksilääkitystä (zantac). Tuon jälkeen on nukkunut yönsä.



Nuo heräämismäärät särähtävät minun korvaani, että ei voi olla normaalia. Oletteko käyneet läärärillä (lastenlääkäri)? Voisiko kuitenkin olla joku fysiologinen ongelma, joka estää unen?



Meillä ei ollut mitään "klassisia" refluksioireita. Lapsi oli aina syönyt hyvin ja kasvanut hyvin. Kyseessä kuitenkin silent refluksi, ei oksentamista, vaan hapot vaan nousivat kurkkuun ja suuhun ja lapsi nieli ne takaisin...



Suosittelen juttelua ihan kunnon lastenlääkärin kanssa. Siis isomman kanssa. Pienemmän 3heräämistä/yö kuulostaa vielä aika inhimilliseltä. Vaikka kyllä meidän pienempikin on sitten perinyt samat ongelmat, mutta osasin viedä ajoissa lääkäriin.



Niin, siitä nukkumisesta vielä sen verran, että kyllä ne kunnon unet ovat lapsellekin erittäin tarkeää. Sellainen on ihan paskapuhetta, että jotkut vaan nukkuu vähemmän jne. Meillä lasten vaativuus ja kärttyisyys ja huonotuulisuus katosi lääkityksen myötä. Persoona muuttui ihan toiseksi. Lapsista tuli iloisia, viihtyviä ja valloittavia. Kaikki tarvii unta!

Kaikkea oli jo yritetty kun lapsi 1,5 vuotiaana heräili vielä 3-5 kertaa yössä. Päätettiin että palvelu loppui nyt. Olin aivan rikki kun töissäkin piti käydä ja mies öisin töissä. Päätös vaan ja kahdessa viikossa nukuttiin lähes kaikki yöt kunnolla. Ensin meni viikko että suostui nukkumaan ilman vettä ja tissiä. Toinen viikko että nukkui omassa sängyssä. Sen jälkeen on testaillut meitä noin kerran kahdessa viikossa tunnin huutokonsertilla mutta muuten menee hyvin. Ja kyllä helpotti väsymys.