Huonosti nukkuvien vanhemmat, miten kestätte?
Meillä on kaksi huonosti nukkuvaa lasta 1,5 vuoden ikäerolla. Nyt pienempi melkein 1,5 vuotta. Ollaan siis miehen kanssa valvottu kohta 3 vuotta. Aiemmin herätys oli 2,5 vuotta noin 8 kertaa yössä (ensin toinen, sitten toinen). Nyt isompi nukkuu usein ehjän yön, herää ehkä 4 kertaa viikossa. Pienempi vielä herää vähintään 3 kertaa yössä. (Annetaan vettä, vaihdetaan vaippa, jos tarpeen).
En nyt tarvi vinkkejä nukkumiseen (toki niitökin voi antaa, ollaan kokeiltu kyllä jo monenlaista), vaan pikemminkin vertaistukea ja kokemuksia.
Mulla sydän hakkaa päivisinkin ihan hulluna ja pelkään, että saan kohta sydärin. Väsyttää toki ja muutenkin ihan usvainen olo.
Miehen kanssa ollaan vuoroteltu, jonkun yön olen nukkunut hotellissa.
Mutta kysymys siis kuului, miten kestätte/kestitte valvomisen. Ja milloin helpotti?
Kommentit (36)
nukkuminen on todella tuskaisaa ja yleensäkin vaakatasossa oleilu, jos ruokatorvessa korventaa. Sehän on ihan mahdotonta. Kai suakin on joskus raskausaikana närästänyt (ja se on vielä pientä)?
Ja käykää sitten ihan muualla kuin neuvola tai tk-lääkärillä. Valitkaa lastenlääkäri, joka erikoistunut/kiinnostunut näistä lasten gastro -asioista
T refluksilasten äiti
Ihan oikeasti, kyllä noilla oireilla lääkitys olisi enemmän kuin tarpeen! Ei se odottelu kannata, jos on saatavilla ihan hyvää apua. Lasten aivot kasvavat etenkin nukkuessa, joten tuon ikäisillä lapsilla on todellakin oikeus hyvään uneen. Jos terveysaseman kautta ette pääse eteenpäin, niin uhratkaa muutama sata euroa siihen, että saatte apua yksityisen kautta. Ei lapsia tarvitse turhaan huudattaa.
lääkkeettömyyttä, kun olette ensin hoitaneet lääkkeillä ruokatorven, vatsanportin ja sen falskaavan läpän kuntoon. Ne voivat olla ihan tulehdustilassa, eivätkä pääse paranemaan, kun hapot polttaa koko ajan.
Ensin niiden pitää parantua, sitten voi kokeilla, jos pärjäisi ilman lääkitystä.
Mulla on esikoinen mahassa, ja olen kyllä aivan kusessa jos vauva nukkuu todella huonosti. Nukun itsekin huonosti ja heräilen monta kertaa yössä. Unen päästä saaminen kestää aina aika kauan, en pysty nukahtamaan tuosta vain. Mies nukkuu tietysti kuin tukki, eikä tule edes heräämään vauvan ääniin...
Meillä lapsi heräsi tunnin välein noin vuoden ajan. Missään vaiheessa ei mua väsyttänyt. Oma unirytmini sopeutui tuohon heräilyyn. Nykyään lapsi herää 2-3 kertaa ja se menee ihan vasemmalla kädellä :)
älä nyt ihmeessä odottele mitään vuositarkastuksia. Varaa aika nyt heti lähimpään lääkärikeskukseen ja kysy sieltä sopivaa lastenlääkäriä.
aloitatte sen lääkityksen heti molemmille. Voi olla, että sopivaa lääkettä ei ihan heti löydy. Voi joutua kokeilemaan montaa eri valmistetta. Mutta toivon, että saisitte välittömän avun niinkuin me saatiin siitä Zantacista (pienempi lapsi on joutunut kokeilemaan monta eri lääkettä ennen kuin löytyi sopiva).
Musta ainakin jälkeenpäin tuntui tosi idioottimaiselta, kun en hakenut apua aikaisemmin. Toisaalta sitä uskoo ja luottaa neuvolaan ja siihen, "tää pikkulapsiaika on tälläista valvomista" ja "toiset on vaan huonompia nukkujia" -lausahduksiin. Sitten kun välillä on niitä parempiakin jaksoja, niin ei viitsi "turhasta" lähteä lääkäriin...
Olin ihan loppu ja niin tunnut sinäkin olevan. Hae sitä apua nyt heti, kun teillä selvästi nuo refluksin merkit on. Itsestään se ei kyllä parane, kun on noin pitkään jatkunut.
kestin huonosti nukuttuja öitä. Lapset 6-v ja 3,5-v, ja nuorempi nukkui tosi huonosti allergioiden takia. Nyt noin puoli vuotta on ollut helpompaa.
Meillä tehtiin jossain vaiheessa sellainen ratkaisu, että pienempi nukkui meidän vanhempien välissä, ja vanhempi lattialla meidän makkarissa. (Vanhempi on aika arka, yöllä paljon painajaisia, ja halusi sitten myös nukkua lähellä meitä kun pikkusisarkin nukkuu.) Perhepeti auttoi siis siinä mielessä, että kenenkään ei tarvinnut nousta yöllä ylös sängystä, vaan saattoi "lohduttaa" vieressä.
Nyt kun on ollut helpompaa, molemmat lapset ovat siirtyneet yhteiseen huoneeseensa nukkumaan. Ja se kävi yllättävän helposti. Olin varma, että ongelmia tulee, mutta ihan hyvin on mennyt. Nyt helpottaa öitä myös se, että nuorempi tulee itse meidän sänkyyn, jos herää yöllä.
Mutta siis, kyllä se suoraan sanottuna on yhtä helvettiä. Me ihmiset ollaan niin erilaisia, toiset kestää hyvin, toiset huonommin. Minusta ei myöskään olisi esim. vuorotyöhön, pää ei vaan kestä. (kokemusta on kesätöissä.)
hyvin.
Meillä lapset 1v1pvän ikäerolla ja
molemmat nukkuu tosi huonosti.
ja kyllä se helpottaa ajan kanssa.
Viime yö meni meillä jo hyvin;
poika 2v.1kk heräsi vain 6 kertaa klo.22-06 välillä.
ja tyttö 1v.1kk heräsi 9 kertaa 21-07 välillä.
Usein on mennyt näinkin: nukkumaan 21, poika herää klo.23 ja nukahtaa klo.23.30, tyttö herää 23.45 ja nukahtaa 01, poika herää 01.30 ja nukahtaa 02, sitten herää tyttö 02.45 ja valvoo 04 saakka. poika herää 04 ja valvoo 06 saakka. Sitten saan nukkua tunnin ja molemmat herää.
Laske siitä sitten äidin yöunet :)
Mutta en valita, olen onnellinen että minulla on lapsia.
sitä on vaan rytmitettävä päivänsä niin, että jaksaa valvoa. Jotkut tietty menee takaisin duuniin lapsensa ollessa alle 3-vuotiaita. Varmasti väsyttää, jos lapsi heräilee usein. Minä loikoilen sohvalla aamuisin ja lapset leikkii lattialla. Tämä heräily oli yksi syy miksi en mennyt takaisin duuniin.
siis tuo joka jaksaa herätä 10 kertaa ilman ongelmia.
Mutta siis, kyllä se suoraan sanottuna on yhtä helvettiä. Me ihmiset ollaan niin erilaisia, toiset kestää hyvin, toiset huonommin. Minusta ei myöskään olisi esim. vuorotyöhön, pää ei vaan kestä. (kokemusta on kesätöissä.)
Mulla 2 nuorinta lasta 1,5 v ikäerolla, ja molemmat olleet huonoja nukkumaan. Olen ollut välillä kuoleman kielissä, nähnyt harhoja ja nukahtanut ruokapöytään. Nyt nuorin 2 v., ja selvitään parilla yöheräämisellä. 3,5-v osaa jo yöllä kömpiä viereen, enkä herää yleensä ellei itke.
Se on helvetin rankkaa, mutta toivottavasti pääsette pian edes tähän tilanteeseen jossa minä olen nyt. On jo paljon parempi olla, kolmenkin tunnin yhtäjaksoinen uni auttaa kummasti :)
Paljon voimia, ja vaadi hoitoa jos teillä refluksi kerran on!
Meillä lapsi heräsi tunnin välein noin vuoden ajan. Missään vaiheessa ei mua väsyttänyt. Oma unirytmini sopeutui tuohon heräilyyn. Nykyään lapsi herää 2-3 kertaa ja se menee ihan vasemmalla kädellä :)
Ja usko pois väsymykseen ei voi koskaan sopeutua täydellisesti, sitä on ihan eri ihminen ilman univelkaa.
Ja jos lapsesi heräsi vuoden ikäiseksi tunnin välein, niin hänellä ei ollut kaikki hyvin.
Saattaa tietenkin olla, että olet "äiti".
vein lasta lääkäriin mutta kuulemma kuuluu ikään.
Mulle tullut minkäänlaisia oireita ja olin ihan pirteä. Mutta siis aamuisin mies otti lapsen aamupalalle ja sain nukuttua hieman pidempään. Aamuisin otin iisisti sohvalla. En nukkunut enkä kaivannut päiväunia.
Meillä lapsi heräsi tunnin välein noin vuoden ajan. Missään vaiheessa ei mua väsyttänyt. Oma unirytmini sopeutui tuohon heräilyyn. Nykyään lapsi herää 2-3 kertaa ja se menee ihan vasemmalla kädellä :)
Ja usko pois väsymykseen ei voi koskaan sopeutua täydellisesti, sitä on ihan eri ihminen ilman univelkaa.
Ja jos lapsesi heräsi vuoden ikäiseksi tunnin välein, niin hänellä ei ollut kaikki hyvin.
Saattaa tietenkin olla, että olet "äiti".
kuin äärimmäisen harvoin kokonaisen yös, aina kömpii väliin nukkumaan ja sen jälkeen lapsi kyllä nukkuu mutta minä en...
PIan syntyy vauva ja sitten valvottaa sekin... toisaalta ihan hyvää harjotusta on siihen että vauva valvottaa jonkin verran enemmän...
En tiedä milloin se loppuu mutta kyllä raskasta on, koko ajan oon väsynyt enka jaksa mitään vaikka siihenkin tottuu että heräilee öisin, itse vielä olen huono nukkumaan ja herään joppa siihen kun itse käännän kylkeä...
Mutta olen huomannut että vaikka koitan ulkoilla ja liikkua niin silti olen aivan poikki koko ajan =(
kuin äärimmäisen harvoin kokonaisen yös, aina kömpii väliin nukkumaan ja sen jälkeen lapsi kyllä nukkuu mutta minä en...
PIan syntyy vauva ja sitten valvottaa sekin... toisaalta ihan hyvää harjotusta on siihen että vauva valvottaa jonkin verran enemmän...
En tiedä milloin se loppuu mutta kyllä raskasta on, koko ajan oon väsynyt enka jaksa mitään vaikka siihenkin tottuu että heräilee öisin, itse vielä olen huono nukkumaan ja herään joppa siihen kun itse käännän kylkeä...
Mutta olen huomannut että vaikka koitan ulkoilla ja liikkua niin silti olen aivan poikki koko ajan =(
Meillä 1,5 vuotias herää useamman kerran yössä, mutta vähintään 5 kertaa ja yleensä n. 10... Pahimmillaan menin laskuissa sekaisin, mutta varmaan yli 20 herätystä. Nukuin koiran unta ja jaksoin päivät ihan hyvin, illalla aloin tosin sekoilla, jos en päässyt ajoissa nukkumaan. Illalla sain kuitenkin n. 2 tuntia keskeytymätöntä unta, koska lapsi nukkuin 21-23 ihan ok.
Mutta nyt olen viikoilla 31 ja aivan kuoleman väsynyt, alkuraskudesta nukahtelin minne sattuu kotona ja join luvattoman paljon kahvia :( Nyt en enää nukahtele, mutta päivät menee ihan sumussa ja en saa mitään tehtyä... Odotan vain, että pääsisin synnyttämään ja edes osa vireystasosta palaisi ennalleen.
Mies auttaa, minkä jaksaa, mutta hän tekee pitkää päivää töissä ja en viitsi häntä kuormittaa sen enempää... Lapsi on päivät iloinen ja nukkuu päiväunia noin tunnin, silloin minäkin saan iskeä vaakatasoon ja päikkäreistä on tullutkin päivän kohokohta. Allergioita ei ole, unikoulut eivät ole auttaneet. Lapsi vain on kertakaikkisen herkkäuninen tai kuten neuvola sanoi "huono nukkumaan" :/
Jaksamista valvojien vanhemmille!
Molemmilla lapsilla on refluksitaipumusta. Pulauttelivat runsaasti (kymmeniä kertoja päivässä) isompi yli, pienempi ali 1-vuotiaaksi.
Neuvolassa kun oon valitellut väsymystä joskus itkunkin kanssa, niin "sellaista se nyt vaan pienten kanssa on".
Lastenlääkäri totesi refluksin pienemmällä kun veti näyttävät yrjöt vastaanotolla. Oliko se 1-vuotis vai puolivuotislääkärillä. Mä jotenkin ajattelin, että menee ajan kanssa ohi. Tästä pulauttelusta on ollut aina puhetta neuvolassa, mutta koska lapset eivät ole itkuisia tai kipuisia, niin on odotettu, että aika tekee tehtävänsä.
Vieläkin kyllä isompi sanoo välillä, että yrjö tuli suuhun ja meni takas.
Päivisin lapset on iloisia, hyväntuulisia ja positiivia, olen tietty jäävi sanomaan, mutta monet ovat sanoneet, että harvinaisen reippaita ja iloisia lapsia.
Unikouluja on kokeiltu juu, ja ehkä voisin pienemmän kanssa kokeilla taas. Tuntuu se huudatus (ja HÄN huutaa) ihan hirveältä jo senkin takia, että herättää takuuvarmasti veljensä.
Jotenkin oon ajatellut, että jaksan, jos kohta pienempikin nukkuisi. Mutta ihan viime aikoinan on tullut päiviä, jolloin olen ihan loppu. Ja tosiaan pelottaa, kun leposykekin on ihan hirveä. Puhumattakaan nyt siitä, että oon myös tässä väsymyksessä syönyt itselleni 8 kaunista kiloa.
Nyt 1,5-vuotis- ja 3-vuotislekurissa puhun kyllä asiasta. En vaan jaksa. Vuorottelukin on sellaista, että herään kitinään joka tapauksessa.
Voimia muille väsyneille.