Miten muistat 1990-luvun, miten sitä kuvaisit?

Itselle tuli mieleen vain neovärit, juppikupla, Levi`s farkut ja reppukalja kaupungilla perjantai-iltaisin muun nuorison kanssa.

90-luvun alku oli ankeeta lama-aikaa lukiolaisena. Puolivälissä menin opiskelemaan ja elin lähinnä teekkarikylässä seuraavat vuodet.

Jotenkin koko vuosikymmenestä jäi sellainen harmaa mielikuva. 80-lukuun verrattuna tosi tylsä vuosikymmen.

Huonon musiikin vuosikymmen.

Sit oon vapaa mun entisestä elämästä.

Tosin samalla kymmenellä alkoi mun uusi elämä.

berliinin muuri tuli alas



etelä afrikassa vapaat vaalit



ja vuonna 2000 piti tulla maailmanloppu

ja napakymppi. tavaraa ei ollut liikaa. ikää taisi sitten olla itsellä noin kymmenen..

Tapasin mieheni 1995, se muutti elämäni ja edelleen tässä taivalletaan ? Paljon kokemuksia, nyt on hienoa vaan olla ja nauttia elämästä.

Mielestäni hienoin vuosikymmen. Olin kanssa noin 10v, en kyllä muista mitään puhetta lamasta. Elinköhän jossakin kuplassa. Sen kyllä muistan että piti samoja kirjoja käyttää koulussa, kumitettiin tehtävä-vihkoista tehtävät pois.



Mielestäni 90-luvulla alkoi todellinen maaseudun kuolema, samaten Suomen kuolema. Työt siirtyivät muualle. Kiina-ilmiö :(

Pearl Jam ja Nirvana. Flanellipaidat ja revityt farkut. Ylipolven puuvillasukat, minihameet ja Docit. Pojilla "puolitukka" ponnarilla. Bändikämpät. Pussikalja. Pilvi. Lävistykset.



Ah, nuoruus :)

ja silloin valitettavsti aivan urakalla heikennettiin kaikkia lapsiperheen etuuksia.

Ennen sitä vain juopoilla tai mielenterveyspotilailla ei ollut töitä. Yht'äkkiä luokkakavereiden faijat sai kenkää, kuten myös isäni, joka ei enää työllistynyt koskaan, vaan joutui jäämään varhennetulle eläkkeelle.



Meni talo alta, hevoset, tilalle tuli kauhea köyhyys, kun elettiin vain äitini pienillä tuloilla (isäni oli ollut isotuloinen) mitään ei ollut säästöissä, kun jotenkin se lama yllätti totaalisesti. Hirveää se elämänmuutos, jouduin lukiolaisena menemään töihin (mikä oli positiivista), oli rankkaa aikaa. Ikävä oli niistä eläimistä luopumisen tuska, kun ei ollut rahaa ylläpitää niitä, samalla meni kaveripiiri sieltä, kun ei ollut rahaa enää harrastaa ratsastusta, eikä voinut käydä siellä yksityistallilla kun ei ollut sielä enää omaa hevosta.



Siperia opetti kuitenkin pärjäämään omillaan

Se oli aivan hirveetä kun lainan korot heilui yli 13 prosentissa : (

Opiskelin, valmistuin, lähdin ulkomaille töihin Suomen työttömyyttä pakoon.

Ruutupaidat, REM, Nirvana.

Kun yhtäkkiä kaikki oli niin halpista - keskusta täynnä tyhjiä liikehuoneistoja. Kaikkialle tuli "ale"-nimisiä kauppoja. Rumuus lisääntyi. Toisaalta siihen sopi grunge-musiikki...



90-luvun alussa olin 16 ja 1999 täytin 26v - aika merkittäviä vuosia.

grunge. Nirvana ja jotain lällympiä grungepoppibändejä. Festareita kesäisin.



Maiharit, lävistykset, rastat ja vahva meikki. Rankka ulkoasu mutta pehmeä sisus ja sielu.



Lamasta ei nuorella parikymppisellä tietoakaan - koulua ja ensimmäiset duunit.



Lentokoneessa sai vielä polttaa tupakkaa :)

90-luvun alku oli ankeeta lama-aikaa lukiolaisena. Puolivälissä menin opiskelemaan ja elin lähinnä teekkarikylässä seuraavat vuodet.

Jotenkin koko vuosikymmenestä jäi sellainen harmaa mielikuva. 80-lukuun verrattuna tosi tylsä vuosikymmen.

vm -73

Tekno, psykedeeliskuvioiset vaatteet, shokkivärit hiuksissa, Spice Girls ironiaa, hopeanväriset paksupohjaiset kengät, pilven kokeilu, vapautuminen lapsuudesta ja sen traumoista, uskaltaminen ja puhdas elämänilo.

masennuksesta tuli "trenditauti" josta kaikki tuntuivat kärsivän ja josta yhtäkkiä puhuttiin kaikissa medioissa, vuosikymmenen alun lama säästöineen, "viinanen ja aho - hallitus on laho" mielenosoitus telkkarista, teknologian kehitys 95-99 (nettiyhteys ja kännykkä jokaisella), modeemi-nettiyhteydet, levis 501 tv-mainoksineen, ruutuflanellipaidat, maiharit, itse virkatut pitsit farkunlahkeissa, autoihin tuli vakioksi airbagit ja abs:t, mm-kulta 95 ja lätkänhuuma...