Pidän sellaisia vanhempia laiskoina ja välinpitämättöminä, jotka eivät vie lapsiaan harrastuksiin

Mielummin sitten sellaiseen,mikä on pitkäkestoinen

Harrastuksista saa paljon ja oppii sellaista mitä ei koulussa tai kotona opi. Lapsi tarvitsee harrastuksia, ainakin yhden säännöllisen.

onhan se vähän hassua, jos ei anna mahdollisuutta edes kokeilla.



Toisaalta, jos pikkulapsi ei harrasta ei se mitään haittaa. Ja isompi taas osaa jo mennä itsekin:)



(ja selvyydeksi, että täällä kyllä harrastetaan)

voi luoja.. mitähän tämäkin tieto ketään hetkauttaa, minkälaisena sinä jotakin pidät...

päivähoidossa olevat, etenkään alle 4v, lapset kärsivät liiallisista harrastuksista. Päivähoitopäivä on riittävän rankkaa, eikö sitä lyhyttä iltaa voisi edes viettää rauhassa perheen kesken? Jatkuvat paikasta paikkaan juoksemisen näkee sitten hoidossa lapsen levottomuutena, vanhempien huonona kontaktina lapseen, kiintymyssuhteen ongelmina jne.



Koululaiset ovat jo eri asia ja kaipaavat eri tavalla vamhempiensa sijasta ikätovereita.

Tietty sitä miettii mihin veisi lapsiaan, kokeiltu on tanssia, kuvataidetta, yleisurheilua mutta meidän 7v.haluaa olla illat kotona/kavereiden kanssa. Lahjakkuutta olisi moneen lajiin (tämä siis muiden arvioimana myös) mutta kun ei innosta niin en pakota.

Pienempää en ole vielä vienyt mihinkään, on sen verran vielä äidin jalassa kiinni.

Allekirjoitan myös sen että me vanhemmat nautimme kotona olosta kiireisen työpvän jälkeen = olemme laiskoja?

täyspäivähoidossa.



Ja juu, kyllähän se on laiskuutta, jos ensin tuupataan lapset koko päiväksi pois jaloista ja sitten kökitään kotona, kun ei viitsitä muutakaan.

mitäs jos lapsi haluaa harrastaa esim. käsitöitä ja piirtämistä ja maalaamista kotona? Pitäiskö väkisin kiikuttaa esim. balettiin?



Vai oliko sittenkin kyse vaan fyysisestä viemisestä eli esim. kuskaamisesta autolla? Sitäkään ei kaikissa harrastuksissa tarvita.

täyspäivähoidossa.

Ja juu, kyllähän se on laiskuutta, jos ensin tuupataan lapset koko päiväksi pois jaloista ja sitten kökitään kotona, kun ei viitsitä muutakaan.

ensin tökätään lapsi koko päiväksi pois jaloista hoitoon ja sitä paria iltatuntia ei edes viitsi lapsen kanssa kotona viettää: pakko saada täytettyä sekin aika niin, ettei vaan tarvitse mitään tylsää arkielämää lapsen kanssa viettää sekuntiakaan.

voi luoja.. mitähän tämäkin tieto ketään hetkauttaa, minkälaisena sinä jotakin pidät...

joku turhan tärkee taas koittaa nostaa itseensä maailman parhaimmaksi äidiksi.

Ainakin ollaan lapsen kanssa, eikä maata himassa ja törkätä lapsi videoiden ääreen, kun ei oma lapsi vähempää voisi kiinnostaa.

Mulla ei ole koskaan ollut mitään ohjattuja harrastuksia, ja hyvin olen pärjännyt. Edes alkoholia en käyttänyt alaikäisenä, en ole koskaan polttanut tupakkaa ja keskiarvo oli reilusti yli ysin.

Tykkäsin puuhailla itsekseni. Valokuvasin, piirsin, maalasin, kävin uimassa ja pyöräilemässä, pelasin sulkapalloa kaverin kanssa ja shakkia isän kanssa. Tein vaatteita ja näpräsin kaikenlaista muuta (koruja, himmeleitä isovanhemmille jne). Mikään näistä vain ei ollut sellainen että olisin tehnyt sitä ihan varmasti joka viikkoa, etenkään samaan aikaan joka viikko. Mutta joka viikko tein joitain näistä.

Harrastuksista saa paljon ja oppii sellaista mitä ei koulussa tai kotona opi. Lapsi tarvitsee harrastuksia, ainakin yhden säännöllisen.

Ainakin ollaan lapsen kanssa, eikä maata himassa ja törkätä lapsi videoiden ääreen, kun ei oma lapsi vähempää voisi kiinnostaa.

1) Lapsi ei saa minkäänlaista mallia normaalista kotielämästä

2) lapsi stressaantuu, kun vauhti ei koskaan pysähdy

3) Harrastuksessa lapsen kanssa oleminen on ihan eri asia kuin kotona. Vanhempi seuraa reunalta kun ohjaaja ohjaa. Miten olet siitä muka osallinen?

4) Eikö häiritse se, että et opi olemaan ja elämään oman lapsesi kanssa aikuisena, vanhempana ilman ammattilaisia? Aina on joku "ohjaaja" tms. hoitamassa lastasi. Et koskaan sinä itse

5) Kotona todellakin voi tehdä muutakin kuin tuijottaa videoita. Puhu sen lapsesi kanssa. Ole läsnä. Vain ole. Se riittää. =) Puhun tässä siis hoitoikäisistä lapsista jotka tekevät täyttä hoitopäivää. Stressaantuvat lapsiraukat.

kokeileminen ei maksa mitään. yleensä. 1-3 kertaa voi useimmissa harrastuksissa käydä kokeilemassa ennen kuin päättää, haluaako harrastusta jatkaa. vasta sitten maksetaan.

Tässä taas keskustellaan niinkuin ei olisi mitään välimuotoja asioissa:D

täyspäivähoidon päälle.



Suosittelen tosiaan olemaan omien lasten kanssa - muutenkin kuin pari tuntia iltamyöhään.

http://www.abcplus.fi/node/30



Samaan ajatukseen olen törmännyt hyvin usein puhuessani varhaiskasvattajien kanssa. Eri asia sitten jos lapsi on kotihoidossa, silloin harrastukset, kerhot jne. puolustavat paikkaansa.

täyspäivähoidon päälle.

Suosittelen tosiaan olemaan omien lasten kanssa - muutenkin kuin pari tuntia iltamyöhään.

Suuri osa lapsista kuitenkin on kokopäivähoidossa ja heistä nyt puhun. Kotihoidettu lapsi tokikin on eri asia ja ei kun kaikenlaisiin harrastuksiin vaan. Vaikka joka päivä. =)

Mutta on perstuntuma päiväkodeista 15 vuoden kokemuksella. Ja se perstuntuma sanoo, että täysi hoitopäivä alle 4v lapsella + kodin ulkopuolisia harrastuksia = levoton lapsi ja vanhemmalla huono kontakti lapseen. Sorry, näin sen näen. Minulla siis ei ole mitään harrastuksia vastaan, mutta 8-10h hoitopäivän päälle harrastukset ovat ihan liikaa. Koska lapsi saa vain olla rennosti ja hengähtää?

lto

edes aloitettu yhtäkään. Hän on päiväkodissa 0730-1630(-1700), joten ei olisi mitään järkeä vielä sen jälkeen laukata jossain harrastuksissa. Viikonloppuaamulle voisi tietysti jotain kehitellä, mutta yleensä käydään silloin vain uimassa, hiihtämässä tms ilman mitään aikatauluja. Naapurilla on kolme lasta, jotka tekevät tunnin lyhyempiä hoitopäiviä kuin omani. He ovat joka ilta jossain futis/uimakoulu/tanssi/ym. treeneissä. Minusta aika tyhmää sellainen, ettei ikinä olla kotona, vaan aina pitää olla jotain ohjelmaa. Koululaisena sitten sellaista ehkä pitkän päivän päälle jo jaksaakin, tarhaikäisenä ei.