Lue keskustelun säännöt.
Voiko sosiaalisista peloista vapautua ja tulla rohkeaksi ja ulospäin suuntautuneeksi? Miten?
25.02.2012 |
Olen jo 36v, ja yhä edelleen todella arka ja sisäänpäin käpertynyt ihminen. Vetäydyn kaikesta, pysyttelen omissa oloissani, kiusaannun ja vaivaannun hirveän herkästi toisten vähänkään kiusoittelevista kysymyksistä, kommenteista, huomion keskipisteenä olemisesta ym. Tuntuu, etten millään kykene rohkaistumaan, vaikka vihaan tätä arkuutta itsessäni. Menen ihan lukkoon ihan mitättömistä asioista!! Haluaisin niin oppia rohkeaksi ja pistää joskus ns suunsoittajille yllättäen jauhot suuhun, sekä puolustaa niin itseäni kuin lapsianikin!! Vihaan tätä, että myötäilen liiaksi toisia ja toisten mielipiteitä, ikään kuin minulla ei omia mielipiteitä edes olisikaan. Kiehun suorastaan grrrrrrh!
Kommentit (25)
vähemmän provosoivaan tyyliin. Mainitsit tuossa alussa että haluat laittaa ihmisille "jauhot suuhun".
Minusta sellaiset ihmiset ovat tyyliltään karkeita, huutavat ja kiroilevat. Ei tee muhun vaikutusta. Aiheuttaa minussa voimakkaan vastareaktion.
Itse olen opetellut tuomaan asiani esille rauhallisemmalla ja perustelevammalla tyylillä yrittäen innostaa muut mukaan. Mallina voisi olla esim. prinsessa Victoria, Haavisto tai Niinistö. Nämä eivät korota ääntään eriävissäkään mielipiteissään. Tuovat asiansa kyllä terävästi esille.
Löytyisikö näistä persoonista sinulle ap esikuvia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä nyt tuskin on tyyppiesimerkki, mutta itse pääsin eroon ainakin sosiaalisesta arkuudesta, kun vuosia tahkosin yliopisto-opintoja, joissa piti esiintyä aivan järjettömän paljon. Vuodet olivat tuskaa, mutta nykyään olen reipas ihmisten keskuudessa. Kaikesta arkuudesta en päässyt eroon ja jännitän edelleen helposti, mutta muutos on iso. Minun neuvoni on vain haastaa itsensä. Vuosien työ voi tuottaa tulosta. Kotona hissuttelemalla ei arkuuudesta ainakaan eroon pääse.
..menee aikansa, että osaan olla ns. normaali muiden joukossa ja että tutustun ja alan luottamaan toisiin..
Mulla huono itsetunto ja ahdistaa, etten saa sanotuksi asioita... Olen monen lapsen äiti ja näytän itsekin nuorelta ja monesti saanut hämmästyttäviä kommentteja siitä, että miten mulla voi olla näin monta lasta, kun olen itsekin vielä niin nuori/lapsi.. Tähän kaipaisin paljon itsevarmuutta, en tahdo olla se "hiiri" näiden tilanteiden edessä vaan itsevarma ylpeä äiti!
Mutta miten...
näin voit itse havainnoida paremmin miten onnistut sosiaalisissa tilanteissa oikeasti, kun aiempaa painolastia ei ole.
on tainnut auttaa se, että olen vaan pakottanut itseni kerta toisensa jälkeen.
Menin ajattelemattomuuksissani valitsemaan ammatin, jossa joutuu olemaan toisinaan myös äänessä ja esillä ja vetämään juttuja. Tilanteiden eteen tullessa ajattelin sitten, että nämä kuuluvat toimenkuvaani ja minun pitää vaan tehtäväni tehdä.
Olen aika erilainen kuin kymmenen vuotta sitten. Sisälläni saattaa kyllä vielä toisinaan myllertää, olen herkkä ihmisten sanomisille ja sille jos minulle nauretaan. Ehkä paras lääke on ollut alkaa ottamaan itsensä huumorilla.