Onko keliakialapsien vanhempia paikalla?

kun saatiin diagnoosi. Arki alkoi sujua tosi hyvin, lapsi sopeutui oikeastaan saman tien. Oli ilo nähdä kuinka ruoka alkoi uudelleen maistua lapselle ja hän alkoi silmin nähden piristyä. Mahakivut hävisivät viikossa ja useat oudot oireet poistuivat (mm. limakalvon haavaumat ja hiusten lähtö). Alusta asti lapsi on osannut itse pitää huolen omista syömisistään ja on niissä supertarkkana. Sukulaiset tunsivat taudin jo ennästään, tauti kulkee meillä suvussa. Aina on kaikissa kyläpaikoissa ollut lapselle omat gluteenittomat syötävät, eikä mitään ongelmaa ole ollut. Päiväkodissa kaikki sujui myös ongelmitta, mutta kouluruokailu on ollut pettymys. Gluteeniton vaihtoehto on melkein aina kasvisruoka eikä se meidän lapselle maistu, joten jää niinä päivinä sitten lounas kokonaan väliin.

mutta pikkusiskollani on keliakia ja olin aika vanha kun siskoni sairastui keliakiaan, tai siis se todettiin. Sisko oli noin 4 vuotta, joten sopeutuminen meni tosi kivasti. Äiti teki koko porukalle gluteenittomasta makaroonista makarooniruuat. Meillä ei ollut kastikkeita juuri ollenkaan, että moni ruoka syötiin ilman kastiketta. Esim perunamuussi ja jauhelihan sekaan laitettiin kermaa. Leivät siskolla oli omat, ne oli aika kalliita. Ja äiti jos leipoi jotain, esim kakkua, niin ne tehtiin aina gluteenittomista jauhoista.

Siskoni on nyt jo aikuinen, mutta jotenkin se on niin tuttua, että hänellä on keliakia, että juhliinkin tullessaan osaa itse katsoa mitä voi syödä. Ei häntä välttämättä tarvitse erikseen huomioida ostamalla jotain gluteenitonta.

Olemme juuri saanut vasta-ainetulokset ja ne ovat todella korkeat. Ohutsuolen biopsia on vielä edessä. Kovasti jännittää elämä tästä eteenpäin ja suuret muutokset. Pelottaa kertoa lapselle. Emme ole vielä uskaltanut kertoa, pakko on ollut sulatella ja käsitellä asia ensin itse. Lapsi on 5v.



Eiköhän tämä tästä kun saadaan ravintoterapiaa ym.

olen itse suht tuore keliaakikko. Luulen, että lapset tottuvat gluteenittomaan elämään jopa helpommin kuin aikuiset. Ravitsemusterapeutin neuvoista on varmasti paljon apua, se kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Gluteenittoman elämän ehdottomuus voi tulla yllätyksenä esim. ei voi käyttää samaa leivänpaahdinta saati levitettä muun perheen kanssa. Yksikin leivänmurunen kun on keliaakikolla kohtalokas. Mutta kaikkeen tottuu ja jos on tarkkaavainen lapsi, tuskin tuo ongelmia.



Kyläpaikoissa voi tulla ikäviä yllätyksiä kun ihmiset eivät aina ymmärrä tuota ehdottomuutta. Ravintoloissa Suomessa onneksi gluteenittomuus otetaan tosissaan ja voi syödä turvallisin mielin. Vaatii myös hieman rohkeutta keliaakikolta olla aina valppaana kysymässä ruoan gluteenittomuudesta. Se voi olla lapselle haasteellista.



Vaikka gluteenittoman ruokavalion noudattaminen voi olla kurjaa toisinaan, niin hyvä olo onneksi motivoi.

Meillä ei ollut kastikkeita juuri ollenkaan, että moni ruoka syötiin ilman kastiketta.

Gluteenittomien kastikkeiden teko on todella helppoa, joten tarpeetonta rajoittaa ruokavaliota tuolla tavalla. teette kastikkeet kuten ennenkin, mutta vehnäjauhot korvataan maizenalla tai gluteenittomilla jauhoilla.

Siskoni on nyt jo aikuinen, mutta jotenkin se on niin tuttua, että hänellä on keliakia, että juhliinkin tullessaan osaa itse katsoa mitä voi syödä. Ei häntä välttämättä tarvitse erikseen huomioida ostamalla jotain gluteenitonta.

On todellä epäkohteliasta jättää keliaakikon tarjottavat hankkimatta! Juhlapöydän antimet on usein pelkkää vehnää, etenkin makeat tarjottavat. Kiva siinä sitten keliaakikon katsella kun muut herkuttelee :-(

miettinyt, että tottakai tieto järkyttää, mutta otankohan asian itse kauheampana kun se on. Tai jotenkin kun tiedän, mistä kaikesta lapsi tulee jäämään paitsi. Nyt lapsi on vasta 5v. ja oppii varmasti kasvamaan asian kanssa, eikä tiedä vielä, mistä kaikesta jää paitsi.



Itseni yllätti myös tuo ehdottomuus ja tieto siitä, kuinka tarkkana on oltava. En osannut kuvitellakaan, että yksikin murunen voi olla huono juttu.



ap

minua pelottaa se vastuu. Saan varmasti jonkun natsiäitimaineen kun kyttään syömisiä murusen tarkkuudella, mutta jotenkin näen, että niin pitkään kun lapsi on minun vastuulla niin ohjeita noudatetaan. Jos hän aikuisena haluaa laiminlyödä hoitonsa niin se on silloin hänen oma asiansa, mutta en ole valmis ottamaan omalle tunnolleni, että laiminlöisin hoitoja.



ap

Arki alkoi sujua suht nopeasti. Jos lapsesi on päiväkodissa kerro tarkasti vaarat ja hiukan "pelottelu" lisällä varustettuna. Itse olen joutunut taistelemaan pk ja koulunkeittiöiden kanssa, että tyttö saanut oikeaa ja vastaavaa ruokaa kuin muilla. Itse jouduin harjoittelemaan leipomuksien kanssa, mutta esim kääretorttu ja muffinit maistuvat myös taviksille eikä eroa huomaa.



Itsellä aina mukana kyläilyillä oma eväsrasia jos ei lapselle sopivaa ole varattu.



Itse jännitin vuosia etukäteen kotitaloustunteja, nyt ne ajankohtaisia ja jotenkin sujuvat, eikä virheitä ole tullut vaikkei ope gluteenittomia leivonnaisia hallitse eikä tilaa kuin riisijauhoja.



Voimia!

minua pelottaa se vastuu. Saan varmasti jonkun natsiäitimaineen kun kyttään syömisiä murusen tarkkuudella, mutta jotenkin näen, että niin pitkään kun lapsi on minun vastuulla niin ohjeita noudatetaan. Jos hän aikuisena haluaa laiminlyödä hoitonsa niin se on silloin hänen oma asiansa, mutta en ole valmis ottamaan omalle tunnolleni, että laiminlöisin hoitoja.

ap

eikä vastuu hirvitä enää muutaman viikon kuluttua. Olin itse yllättynyt, kuinka nopeasti keliakiaruokavalioon tottuu. Pari mokaa sattui ekan kuukauden aikana mutta sen jälkeen linja on pitänyt. Ja koska olo on huomattavasti parantunut, ei edes tee mieli "haukata kiellettyä hedelmää". Varmasti ap lapsesikin arvostaa hyvää oloa. Gluteenista tulee keliakiaruokavalion aloittamisen jälkeen oikeasti niin karu olo pitkäksi aikaa ettei nollatoleranssi tunnu ollenkaan huonolta vaihtoehdolta. ;)

Mistään pikkujutustahan keliakiassa ei ole kyse ja gluteenittomaan ruokavalioon on pakko suhtautua vakavasti. Mutta kuten sanottu, kaikkeen tottuu. Mulla on itsellä vuosi takana tätä elämää ja nyt voin sanoa olevani sopeutunut.

Lapsiltani tullaan testaamaan keliakia aika ajoin ja luonnollisesti lapsen keliakia olisi aika helppo juttu handlata kun itselläkin on keliakia. Siinä mielessä ap, olet haastavammassa tilanteessa kuin minä. On hyvä että suhtaudut diagnoosiin riittävällä vakavuudella, sillä se todella parantaa lapsesi hyvinvointia huomattavasti.

Suosittelen lämpimästi keliakialiiton jäseneksi liittymistä. Heidän kauttaan saa uusimmat tiedot sairauteen liittyen niin lääketieteelisen tutkimuksen kuin gluteenittomien tuotteidenkin osalta. Matkustaessa suosittelen kurkkaamaan glu.fi-sivustolle, jossa on paljon keliaakikkojen matkakertomuksia.

Nythän on suunnitteilla keliakiaan lääkitys, joka tukisi gluteenitonta ruokavaliota niissä tilanteissa, joissa ruoan gluteenittomuudesta ei voi olla 100% varma. Tutkimustulokset ovat olleet lupaavia joten tulevaisuudessa voidaan odottaa pientä helpotusta keliaakikkojen elämään.

Positiivinen puoli keliakiassa on, että vaikka kyseessä on vakava ja elinikäinen, parantumaton sairaus, niin oikealla ruokavaliolla se ei kuitenkaan lisää syöpäriskiä tai alenna eliniän odotetta.

- se suht tuore keliaakikko-

lapsi oli 3 v. kun keliakia todettiin ja nyt hän on 8 vuotias. Kaikki lähti alusta alkaen hyvin rullaamaan, totuttelua se tietenkin vaati. Itse järkytyin monen monituista kertaa alussa kun huomasin mistä kaikesta lapsi jäi paitsi..Meillä kovimmalle otti gluteenittomaan leipään tottuminen, eikä se vieläkään tahdo maistua kuin aivan uunituoreena.



Nykyään on erittäin hyvät valikoimat gluteenittomia tuotteita ja aivan ihania reseptejä. Vehnäjauhoja ei ole meille viiteen vuoteen ostettu kertaakaan, vaan jauhoina käytämme kaikkeen ruuanlaittoon mm. vehnätärkkelys-, riisi-, maissi- ja tattarijauhoja.



Tsemppiä teille, ei maailma kaadu tähän tautiin, paljon pahempaakin voisi olla!

hyviä monikäyttöisiä jauhoja? Katselin hyllyä ja jauhoja oli melko suuri valikoima. Nimet oli vaikeita, en edes tiedä miten muistaisin ne...



Sillä kysyn, että tottakai koitamme löytää ne itsellemme parhaat, mutta jos nyt joku osaisi vähän suositella... ja ylipäätään hyviä ja kokeilemisen arvoisia tuotteita?



Ap

olen itse suht tuore keliaakikko. Luulen, että lapset tottuvat gluteenittomaan elämään jopa helpommin kuin aikuiset. Ravitsemusterapeutin neuvoista on varmasti paljon apua, se kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Gluteenittoman elämän ehdottomuus voi tulla yllätyksenä esim. ei voi käyttää samaa leivänpaahdinta saati levitettä muun perheen kanssa. Yksikin leivänmurunen kun on keliaakikolla kohtalokas. Mutta kaikkeen tottuu ja jos on tarkkaavainen lapsi, tuskin tuo ongelmia.

Kyläpaikoissa voi tulla ikäviä yllätyksiä kun ihmiset eivät aina ymmärrä tuota ehdottomuutta. Ravintoloissa Suomessa onneksi gluteenittomuus otetaan tosissaan ja voi syödä turvallisin mielin. Vaatii myös hieman rohkeutta keliaakikolta olla aina valppaana kysymässä ruoan gluteenittomuudesta. Se voi olla lapselle haasteellista.

Vaikka gluteenittoman ruokavalion noudattaminen voi olla kurjaa toisinaan, niin hyvä olo onneksi motivoi.

taidat olla vain sellainen "itse todennut sairastavani" tyyppi, ei se leivämuru kohtaloksi nyt vielä ole. Sikosni keliakia on aika paha ja hän voi kyllä ihan samassa paahtimessa leivät paahtaa. On joskus maistanut lakunkin. Toki se aina lisää riskiä siihen söpään, mutta ei se nyt heti kuole jos tavallista leipää murun syö :)

Meillä ei ollut kastikkeita juuri ollenkaan, että moni ruoka syötiin ilman kastiketta.

Gluteenittomien kastikkeiden teko on todella helppoa, joten tarpeetonta rajoittaa ruokavaliota tuolla tavalla. teette kastikkeet kuten ennenkin, mutta vehnäjauhot korvataan maizenalla tai gluteenittomilla jauhoilla.

Siskoni on nyt jo aikuinen, mutta jotenkin se on niin tuttua, että hänellä on keliakia, että juhliinkin tullessaan osaa itse katsoa mitä voi syödä. Ei häntä välttämättä tarvitse erikseen huomioida ostamalla jotain gluteenitonta.

On todellä epäkohteliasta jättää keliaakikon tarjottavat hankkimatta! Juhlapöydän antimet on usein pelkkää vehnää, etenkin makeat tarjottavat. Kiva siinä sitten keliaakikon katsella kun muut herkuttelee :-(

Sillon kun siskoni sairastui keliakiaan oli gluteenittomien jauhojen hinnat pikkasen kalliimpia kuin nykyään. Eikä niitä juuri mistään eds saanut, siksi ei ollut taloudellisesti mahdollista tehdä gluteenittomista jauhoista kastikkeita vaan kastikkeet korvattiin tai jätettiin pois. Sitäpaitsi kastike ei ole mitenkään arvokas ravintolähde, että ilman sitä pärjää ihminen oikein mainioisti.

Ja meillä kun on suvussa paljon keliaakikoita niin koko juhlatarjoilu on hieman erilainen kuin perus oulliaisilla. Suvussa myös kasvissyöjiä iso liuta. Että tarjottavat jutut usein sopivat kaikille, mutta ei teitenkään ihan jokainen. Kaikki sitten syö mitä pystyy. Ihan hyvin on kuule toiminut meillä näin. Ja niin kun aikaisemmin kerroinkin, niin esim kakut ja muut meidän suvussa tehdään aina gluteenittomista jauhoista.

Älä sinä stressaa toisten asioista!