Miksi leikkauksiin joutuu aina jonottamaan?

sä olet jättänyt hoitamatta terveytesi?

sinä pääset aikaisemmin sinne leikkaukseen!



Porvoosta päivää!

Jep, lapioidaan ne äijän sohjot laatikkoon sieltä kolariautosta siksi aikaa kun sinun syylää poistetaan !!! : )

Eikö noita jonoja pystyisi kirimään kiinni.

Jos kerran Kokoajan on 6kk jonoa niin jos ottaisivat spurtin ja tästä lähtien olisi vain pari viikkoa jonoa.



Vaatis kyllä aikamoista organisaatiota ja jokainen Suomen leikkaussali käyttöön. En tiiä riittäiskö kirurgejakaan...



Joo tiedän että ei varmaan onnistuisi mutta kunhan mietiskelen..:)

Ei ole mikään syy ettei vaiva voi parantua loman aikana.

koska leikkaussalit ovat vajaakäytössä. Suurin osa saleista on käytössä 8.00 - 14.00 eli vain 6 tuntia päivästä, koska heräämö jne. toimivat pienellä miehityksellä klo 15.00 jälkeen. Leikkauksien määrän voisi jopa kaksinkertaistaa, jos olisi halua ja tietysti myös varaa maksaa hoitajille. Jopa se, että saliaika olisi 2 tuntia pitempi, merkitsisi käytännössä 1-2 lisäleikkausta/sali/vrk.



Mutta mieluummin säästetään.



Samaan aikaan potilas kulkee kalliissa oravanpyörässä eli lääkäri 1 toteaa, että on leikaustarve => lähete polille. Odotusta noin 6 kk. Polilla lääkäri katsoo ja tekee lähettee edelleen. Siitä 6 kk kuluttua leikkaava lääkäri katsoo tilanteen ja tekee leikkauspäätöksen. Ja siitä 6 kk kuluttua leikataan.

koska leikkaussalit ovat vajaakäytössä. Suurin osa saleista on käytössä 8.00 - 14.00 eli vain 6 tuntia päivästä, koska heräämö jne. toimivat pienellä miehityksellä klo 15.00 jälkeen. Leikkauksien määrän voisi jopa kaksinkertaistaa, jos olisi halua ja tietysti myös varaa maksaa hoitajille. Jopa se, että saliaika olisi 2 tuntia pitempi, merkitsisi käytännössä 1-2 lisäleikkausta/sali/vrk.

Mutta mieluummin säästetään.

Samaan aikaan potilas kulkee kalliissa oravanpyörässä eli lääkäri 1 toteaa, että on leikaustarve => lähete polille. Odotusta noin 6 kk. Polilla lääkäri katsoo ja tekee lähettee edelleen. Siitä 6 kk kuluttua leikkaava lääkäri katsoo tilanteen ja tekee leikkauspäätöksen. Ja siitä 6 kk kuluttua leikataan.

Haluaisitko sinä yli 12 tuntia jo leikkauksia tehneen kirurgin viiltelemään ihoa?

koska leikkaussalit ovat vajaakäytössä. Suurin osa saleista on käytössä 8.00 - 14.00 eli vain 6 tuntia päivästä, koska heräämö jne. toimivat pienellä miehityksellä klo 15.00 jälkeen. Leikkauksien määrän voisi jopa kaksinkertaistaa, jos olisi halua ja tietysti myös varaa maksaa hoitajille. Jopa se, että saliaika olisi 2 tuntia pitempi, merkitsisi käytännössä 1-2 lisäleikkausta/sali/vrk.

Mutta mieluummin säästetään.

Samaan aikaan potilas kulkee kalliissa oravanpyörässä eli lääkäri 1 toteaa, että on leikaustarve => lähete polille. Odotusta noin 6 kk. Polilla lääkäri katsoo ja tekee lähettee edelleen. Siitä 6 kk kuluttua leikkaava lääkäri katsoo tilanteen ja tekee leikkauspäätöksen. Ja siitä 6 kk kuluttua leikataan.

Haluaisitko sinä yli 12 tuntia jo leikkauksia tehneen kirurgin viiltelemään ihoa?

Tämä liittyy ihan sairaalan työsuunnitteluun. Eli sairaalassa leikkaussalihenkilökunnan työt suunnitellaan niin, että päivään on suunniteltu tietyn verran suunniteltuja leikkauksia (eli tälläisiä mitä sinäkin jonotat). Sitten loppuaika on varattu kiirreellisille leikkauksille (eli jotka on tehtävä muutaman päivän sisällä tapahtuneesta) ja hätäleikkauksille (eli näille jotka on tehtävä joko heti tai muutaman tunnin sisällä).



Eli käytännössä sairaalan leikkauslista elää koko ajan aina edellisenä päivänä suunnitellaan nämä kiirrelliset leikkaukset ja päätetään niiden ja rutiinileikkausten järjestys salissa (eli kuka tulee aamulla ensimäisenä, kuka toisena jne. mihinkin saliin ja kenen kirurgin työlistalle kiirrelliset sijoitetaan). Sitten päivänän aikana tullevat hätäleikkaukset sijoitetaan näiden väliin (eli jos hätätilanne tulee kun toinen leikkaus on valmis niin kolmanneksi suunniteltu joutuu odotamaan kunne hätäleikkaus on tehty).



Suunnitellut leikkaukset tekee aina ko. alaan erikoistunut kirurgi (eli ortopedi ei leikkaa sappikiviä tms.). Kiirreelliset leikkaukset tekee suurimmalta osin ko. alan erikoistunut kirurgi, mutta joskus joudutaan "lainamaan" "naapurialan erikoisosaajaa".



Hätäleikkauksen aloittaa se kirurgi joka pääsee nopeiten paikalle (ei aivan niin kiirrellisissä käytetään järkeä mahdollisuuksien mukaan), sitten saliin hälyytellään ko. alan erikoisosaajia sitä myötä, kun he pystyvät irrottautumaan omista leikkauksistaan. Päivystysaikana ei saliin saada useinkaan kaikkien tarvittavien alojen osaajia. Silloin ratkaistaa tapauskohtaisesti tekeekö jonkun toisen erikoisalan kirurgi koko operaation vai tehdäänkö joku väliaisratkaisu ja uusi leikkaus sitten myöhemmin suunnitellusti (tai kiireellisenä), kun potilaan vointi on vakiintunut ja oikean alan spesilisti on paikalla. (eli parasta hoitoa saa kun joutuu onnettomuuteen virka-aikana, mielummin aamupäivänä)



Suunniteltu leikkauksia sovitellaan niin, että kirurgien (ja koko leikkaussalihenkilökunnan) työpäivistä tulisi järkeviä. Eli salien käyttöaste olisi mahdollisimman korkea ja kaikilla olisi töitä (eri laikkauksissa tarvitaan eri määrä henkilökuntaa) Leikkausta ei voida aloittaa ennen kuin minimimiehitys on paikalla, joten pahimmillaa 10 ihmistä odottaa yhtä kirurgia tai anestesilääkäriä.



Mietittävää on toki siinä, että on kiireettömän leikkauksen järkevä jonotusaika 1kk vai 1v, sairaalan optimaaliseen työsuunnitteluun riittää erikoislasta riippuen 1-3kk, eli kun leikattavat tiedetään tällä aikajaksolla, niin salien käyttö, työvuorot, lomat jne. saadaan sovittua. Tähän taas vaikuttaa sairaalan budjetit ja niiden kautta työsuunnittelu (eli saadaanko palkattua niin paljon henkilökuntaa, että jonoja ei synny)

Tämä liittyy ihan sairaalan työsuunnitteluun. Eli sairaalassa leikkaussalihenkilökunnan työt suunnitellaan niin, että päivään on suunniteltu tietyn verran suunniteltuja leikkauksia (eli tälläisiä mitä sinäkin jonotat). Sitten loppuaika on varattu kiirreellisille leikkauksille (eli jotka on tehtävä muutaman päivän sisällä tapahtuneesta) ja hätäleikkauksille (eli näille jotka on tehtävä joko heti tai muutaman tunnin sisällä).

Eli käytännössä sairaalan leikkauslista elää koko ajan aina edellisenä päivänä suunnitellaan nämä kiirrelliset leikkaukset ja päätetään niiden ja rutiinileikkausten järjestys salissa (eli kuka tulee aamulla ensimäisenä, kuka toisena jne. mihinkin saliin ja kenen kirurgin työlistalle kiirrelliset sijoitetaan). Sitten päivänän aikana tullevat hätäleikkaukset sijoitetaan näiden väliin (eli jos hätätilanne tulee kun toinen leikkaus on valmis niin kolmanneksi suunniteltu joutuu odotamaan kunne hätäleikkaus on tehty).

Suunnitellut leikkaukset tekee aina ko. alaan erikoistunut kirurgi (eli ortopedi ei leikkaa sappikiviä tms.). Kiirreelliset leikkaukset tekee suurimmalta osin ko. alan erikoistunut kirurgi, mutta joskus joudutaan "lainamaan" "naapurialan erikoisosaajaa".

Hätäleikkauksen aloittaa se kirurgi joka pääsee nopeiten paikalle (ei aivan niin kiirrellisissä käytetään järkeä mahdollisuuksien mukaan), sitten saliin hälyytellään ko. alan erikoisosaajia sitä myötä, kun he pystyvät irrottautumaan omista leikkauksistaan. Päivystysaikana ei saliin saada useinkaan kaikkien tarvittavien alojen osaajia. Silloin ratkaistaa tapauskohtaisesti tekeekö jonkun toisen erikoisalan kirurgi koko operaation vai tehdäänkö joku väliaisratkaisu ja uusi leikkaus sitten myöhemmin suunnitellusti (tai kiireellisenä), kun potilaan vointi on vakiintunut ja oikean alan spesilisti on paikalla. (eli parasta hoitoa saa kun joutuu onnettomuuteen virka-aikana, mielummin aamupäivänä)

Suunniteltu leikkauksia sovitellaan niin, että kirurgien (ja koko leikkaussalihenkilökunnan) työpäivistä tulisi järkeviä. Eli salien käyttöaste olisi mahdollisimman korkea ja kaikilla olisi töitä (eri laikkauksissa tarvitaan eri määrä henkilökuntaa) Leikkausta ei voida aloittaa ennen kuin minimimiehitys on paikalla, joten pahimmillaa 10 ihmistä odottaa yhtä kirurgia tai anestesilääkäriä.

Mietittävää on toki siinä, että on kiireettömän leikkauksen järkevä jonotusaika 1kk vai 1v, sairaalan optimaaliseen työsuunnitteluun riittää erikoislasta riippuen 1-3kk, eli kun leikattavat tiedetään tällä aikajaksolla, niin salien käyttö, työvuorot, lomat jne. saadaan sovittua. Tähän taas vaikuttaa sairaalan budjetit ja niiden kautta työsuunnittelu (eli saadaanko palkattua niin paljon henkilökuntaa, että jonoja ei synny)

Aina joudutaan kuitenkin perumaan niitä ei-kiireellisiä jo sovittuja leikkauksia, kun potilas sairastuu, tai ei tule paikalle, tai on kännissä kun tulee, ei ole ollut syömättä ohjeiden mukaan jne. Ja ei aina saada paikalle sellaista potilasta joka on jonossa, joten tällä nyt vaan mennään.

Ja ainakin HUS:n alueella niitä jononpurkuhommia tehdään kyllä ihan jatkuvasti, että eipä sitä vaan vedetä lonkkaakaan terveydenhuollossa.

Kohtalaisen humoristinen aloitus kyllä.

koska leikkaussalit ovat vajaakäytössä. Suurin osa saleista on käytössä 8.00 - 14.00 eli vain 6 tuntia päivästä, koska heräämö jne. toimivat pienellä miehityksellä klo 15.00 jälkeen. Leikkauksien määrän voisi jopa kaksinkertaistaa, jos olisi halua ja tietysti myös varaa maksaa hoitajille. Jopa se, että saliaika olisi 2 tuntia pitempi, merkitsisi käytännössä 1-2 lisäleikkausta/sali/vrk. Mutta mieluummin säästetään. Samaan aikaan potilas kulkee kalliissa oravanpyörässä eli lääkäri 1 toteaa, että on leikaustarve => lähete polille. Odotusta noin 6 kk. Polilla lääkäri katsoo ja tekee lähettee edelleen. Siitä 6 kk kuluttua leikkaava lääkäri katsoo tilanteen ja tekee leikkauspäätöksen. Ja siitä 6 kk kuluttua leikataan.

Haluaisitko sinä yli 12 tuntia jo leikkauksia tehneen kirurgin viiltelemään ihoa?

ja tuli töihin klo 8.00, leikkaa aamupäivällä muutaman, pitää ruokatunnin ja kiertää osastolla ja leikkaa iltapäivällä yhden. Kyllä se kykenisi klo 14.00 vielä yhden leikkaamaan, mutta siinä vaiheessa se suuntaa yksityisvastaanotolle ja leikkaa siellä illalla vielä 5 potilasta.