Perhe tärkeintä elämässä??

Tosin elämässä on tilanteita joissa tuntuu että perhe, vaimo tai mies jopa lapset jäävät kakkosiksi jollekin muulle. Mutta luultavasti tosipaikassa se perhe on kuitenkin suurimmalle osalle tärkein.

Miestäsi tuntematta on aivan mahdotonta sanoa miten käy.



Miehiä (ja naisia) kun on niin monenlaisia. Jotkut miehet kasvavat isäksi nopeammin kuin toiset, jotkut eivät ollenkaan. Ja sitten vielä isyys merkitsee yhdelle yhtä, toiselle toista.



Jo ihan pikainen katsaus omassa tuttavapiirissä osoittaa, että osa isistä on aina töissä eikä näe lapsia juuri ollenkaan, osa taas ottaa esim vanhempainvapaata ja osallistuu lapsen elämään monin tavoin.



Asiasta kannattaa etukäteen puhua, mutta monesti puheet unohtuvat sitten kun vauva todella tulee perheeseen. On isiä, jotka vannovat palaavansa heti töihin ja jotka ajattelevat ettei vauvan tulo muuta heidän elämäänsä juuri mitenkään, ja jotka sitten ovatkin 3v kotona... ja sitten on niitä, jotka haluavat osallistua lapsen elämään mutta eivät sitten saa aikaiseksi järjästellä työkuvioitaan siten, että se onnistuisi.



Parasta on kun valmistaudut vaan siihen, että moni asia menee ihan eri tavalla kun on suunniteltu tai sovittu :)

Minun isälläni on oma yritys ollut viimeiset 30 vuotta. Ikää alkaa olemaan hänellä nyt reilut 60 vuotta ja vielä yritys on ykkönen elämässä. Toisinkin voi olla, mutta minun kokemus on ollut tämä, että yrittäjillä oma yritys on se lapsi ja varsinaiset lapset ovat jotain, mitä äiti pääasiassa hoitaa.



Vaikka isä on ollut aina poissa enkä häntä kunnolla tunne, tiedän kuitenkin, että jos tulee ongelmatilanne elämässä tai muuten vain tarvitsee apua, voin hänelle soittaa. Äidin merkitys on ainakin meidän perheessä korostunut. Äiti on saanut meidät lapset vakuuttumaan siitä, että isä rakastaa meitä ja on tukenamme, vaikka ei olekaan usein kotona.



Jos yrittäjä miehen kanssa tuntuu, että perhe jää häneltä kokonaan sivuun, kannattaa tehdä säännöt. Meillä esimerkiksi joka lauantai ilta niin kauan, kun kotona asuin laitettiin yhdessä ruokaa ja syötiin. Koko perhe ole paikalla. Sillon näimme isää ja hänkin kuuli, mitä meille kuuluu. Toinen juttu oli, että pääsääntöisesti isän piti tulla kotiin klo 21.30 mennessä. Jos tarvitsimme apua läksyissä, saimme tuohon asti valvoa, kun isä tuli sillon kotiin.



Eli voi olla, että yrittäjällä työ menee etusijalle, mutta voi silti perhe-elämäkin toimia. Lähinnä se on isä, joka menettää jotakin, kun ei ole paljon läsnä lapsiensa elämässä. Lapsille isä voi silti olla merkittävä henkilö, vaikka ei paljon kotona näkyisikään.



Tsemppiä.